TURVALLINEN KOULUPÄIVÄ JA HYVINVOIVA OPPILAS

Esitys aiheesta: "TURVALLINEN KOULUPÄIVÄ JA HYVINVOIVA OPPILAS"— Esityksen transkriptio:

1 TURVALLINEN KOULUPÄIVÄ JA HYVINVOIVA OPPILAS
PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS KOULUYHTEISÖSSÄ

2 PÄIVÄN KOULUTTAJAT TIINA JA PETTERI
TIINA HONKONEN (Myötätuuli Tiina Honkonen KY) Hankasalmelta Vaimo ja äiti, tykkää vihreästä teestä, villasukista, ystävistä, hiihtämisestä, dekkareista YTM, nuoriso-ja sostt, opettaja ja työnohjaaja, MLL:n nuorisotyönkouluttaja PETTERI HAKANEN Korpilahdelta TM, MLL:n nuorisotyönkouluttaja, jongleeri, vatsastapuhuja, taikuri, beatboxaaja, esiintyvätaiteilija Aviomies ja isä, tykkää kahvakuulatreeneistä, kuntosalilla hikoilusta, sarjakuvista, dekkareista

3 PÄIVÄN AIKATAULU JA OHJELMA
9:00 KAHVI 9:15 TERVETULOA 9:30 PÄIVÄN AIHEESEEN VIRITTÄYTYMINEN 10:00 TUNTEET KOULUN ARJESSA 11:45 LOUNAS 12:45 TURVALLISEN KOULUYHTEISÖN RAKENNUSAINEITA 14:00 KAHVITAUKO 14:20 HYVIVOIVA KOULUYHTEISÖ 15:00 PÄIVÄN PÄÄTÖS, KIITOS

4 Honkonen & Salovaara, 2011. Rakenna hyvä luokkahenki
Turvallinen luokka Mikään koululuokka tai ryhmä ei ole automaattisesti turvallinen tai yhteisöllinen. Turvallisuuden tunteen ja yhteisöllisyyden syntyminen vie aikaa. Aktiivinen prosessi, johon tarvitaan oppilaiden lisäksi ryhmän vetäjänä toimivaa aikuista, opettajaa ja koulun muita aikuisia sekä yhteistyökumppaneita. Turvallisuuden kokemus luo myönteisiä edellytyksiä oppimiselle. Honkonen & Salovaara, Rakenna hyvä luokkahenki

5 Turvallisuus on tunnetta ja työrauhaa
Oppilas voi kysyä koulun aikuisilta mitä tahansa ilman nolaamisen pelkoa. Oppilas tietää, mitä häneltä odotetaan. Tuntee itsensä arvostetuksi riippumatta siitä, miten hyvin hän suoriutuu suhteessa muihin. Ketään ei kiusata tai jätetä ulkopuolelle. Turvallisen koulun oppilas ei muistele aikuisena niinkään koulumenestystään kuin sitä kannustusta, jota hän sai opettajiltaan ja muilta koulun aikuisilta ja sitä, miten tärkeitä ja kivoja kaverit olivat. Mitä turvallisempi tunne, olotila ja ryhmä, sen paremmat mahdollisuudet oppilaalla on oppia ja kasvaa tasapainoiseksi nuoreksi ja aikuiseksi. Honkonen & Salovaara, Rakenna hyvä luokkahenki

6 Perusta on laissa Perusopetuslain (1998/628, 29 §) mukaan kaikilla oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjältä vaaditaan koululaeissa monia turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja asiakirjoja. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Järjestyssäännöt. Ne velvoittavat koulua olemaan turvallinen ja viihtyisä yhteisö, jossa oppilaiden yhteenkuuluvuuden, ystävyyden ja turvallisuuden kokemukset antavan vankan pohjan opiskelulle. Koulun tulee myös valvoa ja seurata näiden suunnitelmien ja sääntöjen toteutumista. Honkonen & Salovaara,2011. Rakenna hyvä luokkahenki

7 Turvallisuuden viisi osatekijää
Hyväksyntä ja välittäminen Luottamus Haavoittuvaksi alistuminen Tuen antaminen Sitoutuminen Opettaja luo avoimen ja hyväksyvän tunneilmapiirin. Nuoret oppivat luottamusta ja olemaan omia itseänsä. Oppilaat ottavat vastuuta ja luottavat itseensä. Luovuus, yhteistyökykyisyys ja toisten tukeminen. Nämä sitouttavat oppilaat ryhmään ja sen toiminnan tavoitteisiin. Honkonen & Salovaara,2011. Rakenna hyvä luokkahenki

8 SUKELLUS TUNTEISIIN Palauta mieleesi edellisen päivän tunteita aamusta iltaan. Kirjaa tunteet paperille.

9 SUKELLUS TUNTEISIIN Kaikilla ihmisillä on tunteita
Kaikki tunteet ovat sallittuja Tunteita voi olla erilaisia

10 YMPYRÖI NE TUNTEET MITKÄ TUNTUIVAT KEHOSSA
SUKELLUS TUNTEISIIN YMPYRÖI NE TUNTEET MITKÄ TUNTUIVAT KEHOSSA

11 YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ JOHTIVAT TOIMINTAAN
SUKELLUS TUNTEISIIN YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ JOHTIVAT TOIMINTAAN

12 YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ NÄKYIVÄT MUILLE
SUKELLUS TUNTEISIIN YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ NÄKYIVÄT MUILLE

13 YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ JÄIVÄT MUILTA HUOMAAMATTA
SUKELLUS TUNTEISIIN YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ JÄIVÄT MUILTA HUOMAAMATTA

14 SUKELLUS TUNTEISIIN Sama tunne voi toisella ilmetä siten, että se jää muilta huomaamatta Ja toisella taas johtaa toimintaan ja näkyä muille

15 TUNTEET OVAT KUIN JÄÄVUORI
Usein niistä suurin osa on pinnan alapuolella Usein me näemme esimerkiksi vain vihastumisen huipun, mutta pinnan alla on suuri kasauma erilaisia tunteita Vihastuminen toisin sanoen muodostuu monista tunteista

16 TUNTEET OVAT KUIN JÄÄVUORI
Vihan tunteen ymmärtäminen joukoksi muita tunteita antaa mahdollisuuden käsitellä niitä. Voimme auttaa toisia ja itseämme miettimään mitä tunteita on vihan takana. Kateus? Turhautuneisuus? Pettymys?

17 TUNTEET OVAT KUIN JÄÄVUORI
Jäävuoren voi sulattaa, kun vihan muodostamiin tunteisiin pääsee käsiksi.

18 TUNTEET OVAT KUIN JÄÄVUORI
Ei ole olemassa oikeita eikä vääriä tunteita. Vaan ainoastaan tunteita, mitkä ovat niin kauan kunnes lakkaavat olemasta (tunne jättää jäljen tunnevarastoon).

19 Näiden tunteiden ilmaisu helpottaa oloa
suru avuttomuus pettymys pelko hylätyksi tulemisen tunne ║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║ TAVOITTEENA HYVÄ JA TASAPAINOINEN OLO alkuperäislähde: Pehr Charpentier, mukailtu Arja Hämäläisen kaaviosta PEITELTYJEN JA PIDÄTELTYJEN TUNTEIDEN MUUNTUMINEN

20 Näiden tunteiden ilmaisu helpottaa usein oloa, jos näitä tunteita on pidätelty kauan, paluu hyvään oloon tapahtuu ensimmäisen vaiheen kautta Kiukku Ärtymys Viha Raivo kateus ║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║ PEITELTYJEN JA PIDÄTELTYJEN TUNTEIDEN MUUNTUMINEN

21 ║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║
Näistä olotiloista paluu hyvään oloon tapahtuu tunteiden kokemisen kautta jännitys masennus ahdistus tuskaisuus katkeruus kyynisyys ║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║ Peiteltyjen ja pidäteltyjen tunteiden muuntuminen

22 Fyysinen tai psyykkinen oireilu tai sairaus
║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║ ylireippaus ylipirteys työ/opiskelunarkomania Peiteltyjen ja pidäteltyjen tunteiden muuntuminen

23 Turvallisen ryhmän rakentaminen
Lukuvuoden alulla suuri merkitys sille, millainen vuodesta tulee. Uuden luokan oppilaat etsivät paikkaansa ja rooliaan. Aloittava ryhmä on vastaanottavainen niin informaatiolle kuin tunteita ja tekoja ohjaavalle toiminnalle. Opettaja vaikuttaa ryhmän vuorovaikutukseen, tunteisiin, kiinnostuksen ja motivaation herättämiseen eli pinnan alla tapahtuviin ryhmädynamiikan liikkeisiin. Ryhmä ei muodostu vielä silloin, kun osataan nimet. Yhdessä tekeminen ja yhteiset tavoitteet ryhmäyttävät. Honkonen & Salovaara, Rakenna hyvä luokkahenki

24 Honkonen & Salovaara, 2011. Rakenna hyvä luokkahenki
Koko lukuvuoden ajan Opettaja luo ryhmälle rajat ja turvallisuuden tunteen. Hänen on hyvä saada tukea tähän työhön koulun muilta aikuisilta ja yhteistyökumppaneilta. Jos alun lataus hukataan, on luottamuksen ja innostuksen kerääminen haasteellista. Tärkeää ryhmädynamiikan ja ryhmän turvallisuuden kannalta on kuherruskuukauden jälkeen tulevien ristiriitojen ratkaisu ja se, miten hankalista tilanteista selvitään. Turvallista ryhmää rakennetaan ja ylläpidetään koko kouluvuoden aikana. Honkonen & Salovaara, Rakenna hyvä luokkahenki

25 Turvallisen luokan prosessi
Prosessina luokkaan rakennetaan ensin yhteisöllisyyttä, joka synnyttää osallisuutta. Osallisuuden myötä kehittyy luokan turvallisuus ja oppilaiden kokema ilo. Yhdessä ne mahdollistavat koulun perustehtävien, oppimisen ja oppilaiden kasvun toteutumisen. Honkonen & Salovaara, Rakenna hyvä luokkahenki

26 Lähteet: Hakanen, Petteri, Honkonen Tiina & Salovaara, Reija (2006). Terve minä, tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali itsetuntemuksesta. MLL. Aineisto on ladattavissa sivuilta. Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija. (2011). Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus. (arvioitu ilmestymispäivä ) Salovaara, Reija (toim.), Honkonen, Tiina (2008). Tunteella. Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali tunteista ja niiden ilmaisemisesta. MLL. Materiaali on ladattavissa sivuilta Salovaara, Reija (toim.) (2008). Voima virtaa. Menetelmämateriaali osallisuudesta tukioppilastoimintaan ja MLL:n nuorisotyöhön. Materiaali on ladattavissa sivuilta Skinnari, Simo (2004). Pedagoginen rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus.

27 KIITOS  taikapetteri@pp1.inet.fi, www.taikapetteri.net
mm. kiusaamisenvastaiset oppitunnit, työyhteisö- ja vesopäivät