Quo vadis – oppisopimuskoulutus

Esitys aiheesta: "Quo vadis – oppisopimuskoulutus"— Esityksen transkriptio:

1 Quo vadis – oppisopimuskoulutus
Quo vadis – oppisopimuskoulutus? Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö

2 Hallituksen painopistealueet
Koulutus ja tiede hallitusohjelmassa Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Köyhyyden, erivarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen työmarkkinoita kehitetään osallisuuden ja työllisyyden näkökulmasta periytyvän köyhyyden ja syrjäytymisen katkaiseminen (oma, yhteisön ml. kansalaisjärjestöt ja yhteiskunnan vastuu) koulupudokkuuteen puututaan käynnistetään köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävä toimenpideohjelma Julkisen talouden vakauttaminen työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta lisätään työperäistä maahanmuutoa toteutetaan kunta- ja palvelurakenneuudistus Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen suomalaisen työn ja yrittämisen kilpailukyvyn edistäminen – avainasemassa osaamisen vahvistaminen suomalaista elinkeinorakennetta monipuolistetaan/vahvistetaan – uudet kasvualat teollisuudessa, palveluissa ja luovilla aloilla Suomen menestys ja kasvu riippuvainen laajasta sivistyksestä, ammattitaidosta ja korkeasta osaamisesta koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on pitkäjänteistä kasvupolitiikkaa hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta korkean työllisyyden takaaminen tehostamalla työttömyyttä edistäviä toimia – jatkuva osaamisen parantaminen ja joustava työstä työhön siirtyminen työelämän kehittäminen työssä jaksamisen vahvistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi työnteon esteiden ja työllistymisen kynnysten poistaminen sekä työelämän joustavuuden edistäminen nuorisotyöttömyyttä ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää vähennetään

3 Toinen aste Koulutus ja tiede hallitusohjelmassa
Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Vuosikymmenen lopulla vuotiaista yli 90 %:lla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Oppilaitosta vaihtaville ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osia yli tutkintorajojen lisätään. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille.

4 Ammatillinen koulutus
Koulutus ja tiede hallitusohjelmassa Ammatillinen koulutus Toisen asteen ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen. Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä ja monipuolistetaan niiden toteuttamismahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Jatketaan ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamista tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tavoitteena selkeämpi ja paremmin työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. Selvitetään monityönantajaisen oppisopimuksen kehittämistä. Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen.

5 Aikuiskoulutus Koulutus ja tiede hallitusohjelmassa
Selvitetään aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista tavoitteena tukea kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin. Osana Sade-hanketta kehitetään sähköinen sivistyskeskus, jonka palvelusta kansalainen voi löytää kaiken Suomessa tarjotun koulutuksen. Parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia. Oppilaitoksille luodaan taloudellisia kannustimia kouluttaa tutkintoa vailla olevia aikuisia ja niitä kannustetaan työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja hakevaan toimintaan. Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut. Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen välineenä. Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen. Tutkintotoimikuntien resurssit mitoitetaan huomioiden toimikuntien luonne viranomaistoimintana.

6 Työllisyyspolitiikka
Koulutus ja tiede hallitusohjelmassa Työllisyyspolitiikka Nuorille suunnattua työvoimapoliittista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta lisätään. Selvitetään uusia toimia nuorten työelämään kiinnittymisen parantamiseksi yhdistämällä työtä ja koulutusta. Edistetään sellaisia ammatillisen koulutuksen toimintamalleja, jotka tukevat tätä tavoitetta ja nopeaa työllistymistä. Parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen. Lisätään oppisopimuskoulutusta erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

7 Menosäästöt Koulutus ja tiede hallitusohjelmassa
Vaikutus valtion menoihin vuositasolla vuonna 2015 PÄÄLUOKKA 29: OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hallinnonalan rakenteen uudistaminen - 15 milj. euroa Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeet - 20,3 milj. euroa Lukioverkon karsiminen - 30 milj. euroa Ammatillinen koulutus - 35 milj. euroa Ammatillinen lisäkoulutus - 8 milj. euroa Oppisopimuskoulutus - 31 milj. euroa Ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen - 51 milj. euroa Yliopistoindeksin jäädyttäminen 6 kk ajalta - 27 milj. euroa Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen lisäraha - 58,2 milj. euroa Suomen Akatemia - 28,6 milj. euroa Toisen asteen opintojen enimmäistukiajan rajaaminen - 1 milj. euroa Veikkauksen voittovaroista siirretään maksettaviksi Valtion taidemuseon kustannukset säätiöittämisen jälkeen - 19,5 milj. euroa ja nuorisotyön rahoitusta - 6 milj. euroa Veikkauksen ns. vararahaston ylärajan nosto 200 milj. euroon

8 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 luonnos
hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma koulutuksessa ja tieteessä lausuntokierrokselle 14.9. lausunnot OKM:lle mennessä sivistyspoliittisen ministerityöryhmän käsittelyt valtioneuvoston hyväksyttävänä joulukuussa

9 KESU lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Koulutuksellisia eroja tulee vähentää ja koulutuksen periytyvyyttä tulee ehkäistä myös kaikessa perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. Koulutus- ja tutkimuspolitiikan keinoina julkisen talouden vakauttamisessa ovat erityisesti työurien pidentämiseen liittyvät toimet ja koulutusjärjestelmän rakenteiden ja tehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimet sekä koulutustarjonnan suuntaaminen Koulutuksen sisältöjä ajantasaistetaan ja oppilaitosten ja korkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Ikäluokkien pieneneminen mahdollistaa koulutusmäärien hallitun vähentämisen. Koulutuspolitiikka rakentuu elinikäisen oppimisen periaatteelle.

10 VÄESTÖN KOULUTUSTASO JA OSAAMINEN
Vähennetään sukupuolten välistä eriarvoistumista koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kaikilla tasoilla. Tavoitteeksi asetetaan, että 95 prosenttia perusasteen päättävistä jatkaa opintojaan välittömästi tutkintoon johtavassa koulutuksessa, ja että kaikki nuoret aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot. Tavoitteeksi asetetaan, että lukiossa läpäisy paranee 90 prosenttiin, ammatillisessa peruskoulutuksessa 78 prosenttiin ja korkeakouluissa 75 prosenttiin. Edellä kuvatut tavoitteet koskevat vuotta 2020.

11 Elinikäistä oppimista edistetään
Koulutuksen lainsäädännöllä, ohjauksella ja rahoituksella edistetään koulutuksen ulkopuolella opitun tunnistamista ja tunnustamista kaikessa koulutuksessa. Edistetään tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä.

12 Koulutustarjonnan mitoitustavoitteet

13 Työelämäyhteyksiä vahvistetaan
Ammatillisessa koulutuksen tutkintojen perusteet uudistetaan vahvistamaan työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista koskevaa osaamista. Työelämäyhteyksien parantaminen otetaan huomioon myös rahoitusta uudistettaessa. Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajien riittävä koulutus ja sen saatavuus turvataan. Selvitetään mahdollisuudet luoda työpaikkaohjaajien koulutukseen pysyvä rahoitusmalli. Kehitetään vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa työpaikkaohjaajien koulutusta. Työpaikkaohjaajien koulutuksen sisältöjä kehitetään valtakunnallisesti niin, että ne palvelevat laajasti eri koulutusasteiden työssä oppimista ja työharjoittelua ja ammatillisen osaamisen arviointia sekä kunkin työpaikkaohjaajan osaamistarpeita. Selvitetään monityönantajaisen oppisopimuskoulutuksen kehittämistä.

14 Toteutetaan yhteiskuntatakuu
Koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhtenä keskeisenä kriteerinä on koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneiden ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Tavoitteena on, että uudistetut perusteet otetaan käyttöön vuonna 2013 yhdessä uudistetun sähköisen hakujärjestelmän kanssa. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille vahvistetaan erillisvalintoja ja tutkinnon aiemmin suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti aikuisille soveltuviin koulutusmuotoihin kuten näyttötutkintokoulutukseen (ml. OPSO). Kunnat seuraavat nuorten sijoittumista ja huolehtivat siitä, että sijoittumattomat nuoret saavat tarvitsemansa tietoa, neuvontaa ja ohjausta.

15 Toteutetaan yhteiskuntatakuu
Kehitetään ohjausta: Lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit siten, että ne voidaan ottaa käyttöön syyslukukaudella Ammatillisen koulutuksen osalta kriteerit otetaan käyttöön osana laatustrategian toimeenpanoa. Kehitetään sähköisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita osana SADe-ohjelman Oppijan verkkopalvelua. Ohjaustyötä tekevien peruskoulutusta kehitetään vastaamaan ohjaustyön lisääntyneisiin vaatimuksiin. Samoin parannetaan eri hallinnonalojen ja työelämän ohjaustehtävissä toimivien jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia.

16 Rakenteita kehitetään
Käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamisen ja rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma toisen asteen koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi lisäämällä oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien käyttöä. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistaa yksilöiden tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan eri osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Ohjelmalla tuetaan elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän toimipisteverkon ja järjestäjärakenteen muodostumista. Osana toimenpideohjelmaa ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen työelämän alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti. Samalla huolehditaan siitä, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamisen kannalta riittävän vahvoja toimijoita.

17 Joustavat opintopolut
Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Samalla parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia opinnoista yli tutkintorajojen. Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä lisätään. Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa tuetaan toisen asteen koulutuksen yhteistyötä edistäviä ratkaisuja ja poistetaan yhteistyön esteitä. Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatillisen koulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään siten, että tukevat tehokkaasti jatko-opintoihin siirtymistä.

18 Joustavat opintopolut
Ammatillisten tutkintojen joustavuutta lisätään siten, että yksilölliset valinnat ja tutkintojen suorittaminen myös osa kerrallaan on mahdollista silloin kun se on työelämän ja yksilön tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaista. Nuorten koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Aikuiskoulutuksessa tavoitteena on tukea osaamisen kehittämistä työuran eri vaiheissa. Ammatillisessa koulutuksessa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja vaihtoehtoisia koulutusmalleja mm. yhdistämällä erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestämismuotoja. Kehitetään menettelyjä oppisopimuskoulutuksen osallistumiskynnyksen alentamiseksi

19 Ammatillinen koulutus - tutkinnot
Vahvistetaan ammatillisten perustutkintojen ja ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisperusteisuutta. Kehitetään ammatillista tutkintojärjestelmää siten, että se muodostaa työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Ammatillisesta tutkintorakenteesta ja siihen kuuluvista tutkinnoista päätetään yhdessä asetuksessa. Yhtenäistetään ammatillisten tutkintojen nimet ja muodostetaan tutkintonimikkeet tutkintoihin. Vakiinnutetaan työnjohtokoulutus työelämän kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Otetaan käyttöön ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2013.

20 Ammatillinen koulutus - näyttötutkintojärjestelmä
Osana ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista näyttötutkintokoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoitusta kehitetään siten, että rahoitus ei kannusta opetuksen järjestämiseen silloin kun opiskelijalla jo on tutkinnon suorittamisen edellyttämä osaaminen. Tutkintotoimikuntien resurssit mitoitetaan ottaen huomioon toimikuntien luonne viranomaistoimintana. Lisätään tutkintotoimikuntien sihteeriresursseja toiminnan laadun varmistamiseksi. Näyttösuoritusten arvioijien riittävästä koulutuksesta huolehditaan ja koulutusta kehitetään. Näyttötutkintojärjestelmän laadunhallintaa vahvistetaan osana ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kokonaisuutta. Näyttötutkintoaineistoja kehitetään tukemaan näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta sekä tutkintotilaisuuksien tasalaatuisuutta.

21 Ammatillinen koulutus – keskeyttäminen ja läpäisy
Ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten asema ja sisältö selkiytetään. Toteutetaan ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma, jolla vähennetään koulutuksen keskeyttämistä ja tuetaan opintojen etenemistä sekä tutkintojen suorittamista tavoiteajassa.

22 Ammatillinen koulutus - laadunhallinta
Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa siten, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehitetään systemaattinen menettely ja tukimuodot laatutyön eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kannustamiseksi laadun jatkuvaan parantamiseen Kehitetään työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnan välineitä ja menettelyitä. Kehitetään ammatillisen peruskoulutuksen oppimistulosten seuranta-arviointia ja siihen kytkeytyvää sähköistä seuranta- ja palautejärjestelmää niin, että se tukee koulutuksen laadun kehittämistä ja oppimistulosten parantamista.

23 Ammatillinen koulutus – rahoitus ja ohjaus
Uudistetaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusta yhdessä tutkintojärjestelmän kehittämisen kanssa. Tavoitteena on tukea nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja aiemmin opitun tunnustamista. Rahoituksen määräytymisperusteissa otetaan lisäksi huomioon yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen ja tutkinnon osa kerrallaan etenevän tutkintojen suorittamistavan vaikutukset. Ammatillisen erityisopetuksen rahoitusperusteita uudistetaan siten, että ne tukevat erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukipalvelujen järjestämistä palvelutarpeen mukaisesti. Kehitetään ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmää siten, että ammatillista perus- ja lisäkoulutusta voidaan ohjata elinikäisen oppimisen periaatteella toimivana kokonaisuutena nuorten ja aikuisten erityispiirteet huomioiden.

24 Opettajat Opettajien peruskoulutuksen painopisteenä ovat hallituskaudella tehtävät rakenteelliset ja pedagogiset uudistukset. Opettajankoulutuksen kehittämisen painopisteitä ovat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ja ohjaus, koulun ulkopuolisten ja erilaisten oppimisympäristöjen kehittäminen, monikulttuurisuuskysymykset sekä kodin ja koulun yhteistyö ja yhteistyö työelämän kanssa. Luodaan oppilaitosjohdolle tarkoitettu moduuleista koostuva koulutusohjelma. Valtion rahoittamaa opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusta kohdennetaan koulutukseen, joka parantaa opetus- ja muun henkilöstön valmiuksia kohdata erilaisia oppijoita, ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja edistää monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia sekä monipuolisten oppimisympäristöjen käyttöä ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä Ammatillisessa koulutuksessa turvataan lisäksi opetushenkilöstön mahdollisuudet päästä määräajoin työelämäjaksoille. Hyödynnetään opetushenkilöstön työelämäjaksoja systemaattisesti koulutuksen järjestäjien ennakointityössä sekä työpaikkaohjaajien koulutuksessa ja ohjauksessa.

25 Avainsanoja Osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys
Koulutustakuu – tasa-arvo Joustavuus – yksilöllistyvät koulutuspolut Laatu ja vaikuttavuus Tehokkuus Rakenteellinen kehittäminen Elinikäinen oppiminen Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Koulutustarjonta ja sen suuntaaminen

26 Oppisopimuskoulutuksen tulevaisuus
Säästötavoitteet edellyttävät toiminnan sopeuttamista ja tehokkuuden lisäämistä oppisopimuskoulutuksen tarjontaa joudutaan supistamaan merkittävästi ammatillisessa lisäkoulutuksessa ammatillisen peruskoulutuksen kysyntä säilynee vakaana – kysyntää voivat lisätä nuorten, maahanmuuttajien ja erityistä tukea tarvitsevien oppisopimuskoulutuksen kehittämistoimet joustavien koulutuspolkujen kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin

27 Oppisopimuskoulutuksen tulevaisuus
Koulutuksen laatuun ja vaikuttavuuteen kohdistuu kasvavia odotuksia ja vaatimuksia – niihin tulee vastata oppisopimuskoulutuksen ydin on työpaikalla tapahtuva tavoitteellinen ja ohjattu osaamisen kehittäminen ja oppiminen laadunhallinnan tulee tukea ydinprosessien toimivuutta oppisopimustoiminnan tulee olla läpinäkyvää toimiva laadunhallinta auttaa varmistamaan, että koulutuksen eri osapuolet ovat tietoisia roolistaan ja vastuistaan ja sitoutuvat koulutuksen toteuttamiseen Laadunhallinta tukee resurssien käytön tehokkuuden lisäämistä Oppisopimushenkilöstön osaamisen kehittäminen tärkeää Sähköisen asioinnin kehittäminen

28 Oppisopimuskoulutuksen tulevaisuus
Oppisopimuskoulutuksella tulee edelleen olemaan merkittävä strateginen rooli ammatillisen koulutuksen kokonaisuudessa Työpaikalla tapahtuva opiskelu lisääntyy Koulutuksen työelämärelevanssin merkitys kasvaa Osaamisen kehittäminen tapahtuu yhä enemmän työpaikoilla ja käytännön työtehtäviin kytkeytyen Joustavat, yksilölliset koulutuspolut edellyttävät toteutuakseen monipuolisempia tapoja hyödyntää koulutuksen eri järjestämismuotoja Julkisen talouden tasapaino edellyttää kustannustehokkaita koulutuspalveluita Rakenteellisen kehittämisen vaikutukset – AMK-verkko oppisopimuskoulutuksen rooli koulutuksen järjestäjien toimintastrategioissa! omaleimainen osa ammatillisen koulutuksen järjestäjän palvelukokonaisuutta