Käytäntö ja teoria Laboris case.

Esitys aiheesta: "Käytäntö ja teoria Laboris case."— Esityksen transkriptio:

1 Käytäntö ja teoria Laboris case

2 Teoria HIS Human-Scale Information System (1982)
Erottamattomuuspostulaatti Tietojärjestelmää ei tule tarkastella irrallaan siitä toiminnasta, jota sen on määrä palvella Tekokeskeisyys Tietokone ei tee tekoja Kaikilla toimenpiteillä on ihminen vastuullisena toimijana silloinkin, kun ne toteutetaan tietokoneen avulla

3 Teorian verifiointi Miten voidaan todistaa tällainen teoria oikeaksi
Vrt. Uuden suunnittelumenetelmän kehittäminen Todellisuudessa ei (ainakaan vielä) ole olemassa tutkittavaa ilmiötä Siis teoria ei vastaa vallitsevaa todellisuutta Onko teoria siis tästä syystä väärä?

4 Olemattoman tutkiminen
Miten voidaan tutkia ilmiötä, jota ei ole olemassa? Entä voidaanko sitä tutkia empiirisesti? Vastaus riippuu siitä, minkälainen asema teorialle annetaan Osa todellisuutta, joka siten on annettu samalla tavalla kuin itse todellisuuskin Osa tutkijan työkalupakkia, jonka avulla hän pyrkii paremmin ymmärtämään tutkimaansa ilmiötä Tietojärjestelmätieteen teoriat painottuvat jälkimmäisen puolelle

5 Tietotyöprojekti Tuotettiin ensin kuvaus tutkimushetken tilanteen kuvaus Järjestelmä sekä sen rakenne ja toiminta Työtehtävät ja järjestelmän käyttötehtävät Sitten luotiin tämän tilanteen rekonstruktio, joka on mahdollisimman samanlainen, mutta noudattaa koeteltavaa teoriaa Tätä kutsuttiin sosiaaliseksi tulkinnaksi Käytännön ulkoiset ominaisuudet olivat ennallaan

6 Rekonstruktion koetteleminen
Kysymys ei ollut teorian oikeaksi todistamisesta tai testaamisesta Koetteleminen sisältää useita tasoja alkaen uskottavuudesta hyödyllisyyteen Koettelu alkaa siitä, onko teorian soveltaminen yleensä mahdollista

7 Koettelemisen tasoja Onko uusi tulkinta mahdollinen?
Tämän ratkaisemiseksi riittää tutkija(ryhmä)n oma tulos ja sen johdonmukaisuus Onko uusi tulkinta ymmärrettävissä? Tulkinta pitää pystyä selittämään ryhmän ulkopuolisille, esim. tutkijoille tai käyttäjille Ymmärtäminen voidaan todeta tai mitata

8 Koettelemisen tasoja Onko uusi tulkinta välitettävissä toisille?
Tietotyöprojektissa ”luento-opetus” Tietokoneen toimintojen dramatisointi Simulointi roolileikin avulla Onnistuminen todettavissa

9 Koettelemisen tasoja Onko tulkinta todenmukainen?
Ei ainakaan suoraan totuudenvastainen Onko siinä mitään järkeä? Tavoittaako tulkinta tärkeitä asioita vai onko se marginaalinen

10 Koettelemisen tasoja Onko tulkinta hedelmällinen?
Voidaanko sitä soveltaa? Onko soveltamisesta hyötyä Vertailukohtina ovat nykytilanne ja uuden tulkinnan mukainen rekonstruktio Antaako uusi tulkinta joitakin suuntaviivoja positiivisten muutoksien tekemiseksi

11 Hyötykäytön arviointimenetelmä
Kehittynyt Tietotyöprojektin tulosten perusteella Toteutettu kymmenkunta arviointiprojektia Useita organisaatioita eri toimialoilla Tilaustutkimusta, jota joskus tuettiin julkisella tutkimusrahoituksella Samanaikaisesti perustutkimusta sekä soveltavaa tutkimusta: menetelmäkehitystä

12 Arviointi pähkinänkuoressa
Arvioinnin kohteena on toiminta, ei järjestelmä Tähän toimintaan liittyy yksi tai useampia järjestelmiä, joiden hyötykäytön astetta epäillään Liikkeelle lähdetään kuvaamalla toimintaa alkaen kohdetta ainakin pari tasoa laajemmasta kokonaisuudesta analyysia asteittain tarkentaen Fokusoidaan riittävän pieniin osiin, joita sitten taas synteesivaiheessa yhdistetään

13 Arvioinnin kriteerit Tietojärjestelmällä tai sen käytöllä ei ole omia erityistavoitteita tai näiden kriteerejä Arvioinnin kriteerit ovat samat kuin kulloinkin tarkasteltavan toiminnan kriteerit Teknisesti ”hyvä” järjestelmä saa huonon arvosanan, jos siihen sisältyvää hyötykäyttöpotentiaalia ei ole saatu ulos ”huonokin” järjestelmä voi toimia ja antaa korkean hyötykäyttöpanoksen

14 Arvioinnin perusniksi
Analyysivaiheessa (asteittainen tarkentaminen) keskitytään itse toimintaan Kuvitellaan, että käytössä ei olisi lainkaan tietojärjestelmää Irmeli Sinkkosen aforismi: Käyttäjän työtä ei ole tietojärjestelmän käyttäminen! Käytäntö

15 V-Mallin synteesivaihe
Jokaisen kuvatun toimintayksikön kohdalla suoritetaan arviointi siitä, miten hyvin tietojärjestelmä palvelee tuon toiminnan tavoitteiden toteutumista Bottom-up Huom! Arvioinnin kohteena on myös se, millä tavalla ko toiminta koordinoituu toisten toimintojen kanssa Arviointi on kuitenkin paikallinen Yksikön tavoitteet hyväksytään kritiikittömästi

16 Arviointi-asteikko Arvioinnin merkitys toteutuu siten, että sen perusteella voidaan löytää parannuksenteon kohteita Ei siis anneta pisteitä tai arvosanoja hyvä-huono-keskinkertainen Arvioinnin tuloksena on yksi tai useampia ehdotuksia parannuksiksi Jos ratkaisua ei ole, ei kyseessä ole sellainen ongelma, jota kannattaisi paljoa murhettua Menettely toimii siten hyötykäytön ongelmien tunnistamisen välineenä

17 Mistä tunnet sä ongelman?
Ongelmien löytäminen on vaikeata, myös hyötykäyttöongelmien On vaikeaa (ja turhaa) analysoida työn kulkua kun se sujuu hyvin, ongelmat tulevat näkyviin vasta niiden toteutuessa. Hyötykäyttö määräytyy siten ongelmien kautta Ongelma määräytyy ratkaisuehdotuksen kautta Ongelman tutkiminen on myös vaikeata, koska ongelmat harvoin varoittavat itsestään etukäteen

18 Negativismi Positivismin vastakohta
Määrittelee asioita negaation kautta Kuvanveistäjän ongelma Vaiheittainen päätöksenteko Prototyypin voima Poikkeustilanteessa on pakko reflektoida Käytäntöä ohjaavat sääntöjoukot Mitä kuuluu tehdä? Mitä ei saa tehdä?

19 Toiminta eri tasoilla Suositus yhdellä tasolla voi olla ristiriidassa rinnakkaisen tai ylemmän tason kanssa Syy tähän saattoi saattoi olla tietojärjestelmän työnjakoon sopimattomassa integroinnissa Syy saattoi olla myös siinä, että yksiköiden tavoitteet oli huonosti (ristiriitaisesti) määritelty. Ongelma oli tällöin puhtaasti organisatorinen Arviointimallin monitasoisuutta kuvattiin sipula-mallin nimellä

20 Käytännöt käytännössä
Hyötykäytön tematiikka kohdistuu ensisijaisesti käytön käytäntöön Toiminnan kriteerit ensisijaiset järjestelmän kriteereihin verrattuna Tietojärjestelmä jäsentyi osaksi käytön käytäntöä Tietojärjestelmä oli kuitenkin tulosta kehittämisen käytännöstä Monet ongelmat aiheutuivat siitä, että kehittämisen käytäntö ei ollut yhteensopiva Laboriksen teorian kanssa; erilaiset käsitykset tietojärjestelmästä Siksi kaivattua empiiristä todellisuutta ei ollut

21 Johtamisen käytännöt Kehittämisen johtaminen Käytön johtaminen
Uusi teoria oli tuntematon, tästä syystä ei ollut tarvetta korjata järjestelmäkäsitystä eikä menetelmiä, jotka tukivat vanhaa viisautta Uusi teoria herätti vastustusta, koska sen toteuttaminen olisi vaatinut kaikkien aikaisempien järjestelmien arkkitehtuurin korjausta ja uusien menetelmien kehittämistä Käytön johtaminen Uusi teoria jäi fiktiiviseksi koska markkinoilla ei ollut sen mukaisia tuotteita Oli liian vaativaa ryhtyä itse rakenteistamaan järjestelmää eri tavalla kuin oli tarkoitettu

22 Tutkimuksen käytäntö Tutkimusasetelma oli radikaali
Teorian status relativistiseksi moitittu Menetelmäpakki suhteessa ongelmaan Verifiointi vs. Falsifiointi nähtiin mustavalkoisen neliskulmaisena, hyödyn näkökohta Uutta oli erityisesti tutkimuksen käytännön ankkuroiminen suoraan käytön käytäntöön

23 Tutkimuksen demystifiointi käytännölliseksi
Tutkimuksessa pyritään usein osoittamaan väitteitä (hypoteeseja) todeksi Osoittamaan kenelle? Yleisesti: jokaisen on pakko uskoa nämä argumentit Toteen osoittaminen ei vielä tuota hyötyä Uskottavuus pitää saada aikaan tietyille henkilöille Konferenssin ohjelmatoimikunta Rahoittajan edustajat

24 Demystifiointia lisää
Esimerkiksi tutkimusmenetelmä Huom! Osa tutkimuksen käytäntöä Aineiston kerääminen, analysointi ja tulkinta Keittokirjan mukaan, tilastolliset testit Menetelmien käyttäminen on osa vakuuttamisen diskurssia Niillä pyritään antamaan vastaus kysymykseen Miksi meidän pitäisi uskoa sinun väitteitäsi?

25 Tutkimuksen käytännölliseksi tekeminen
Terveen järjen käyttäminen sallittu Uusien ja uudetyyppisten ongelmien tunnistaminen on sallittu Ongelmista on voitava keskustella niiden ”omistajien” kanssa myös ilman oman teorian käsitteistöä

26 Käytäntöjen pasianssi
Tutkimusprojektien sarja viittaa siihen, että kaikki käytännöt ovat sidoksissa siihen, minkälainen on käsitys tietojärjestelmästä Olennaisia tekijöitä ovat juuri Erillisyys Toimijastatus: voiko ja saako tietokone tehdä jotakin itsekseen? Tekniikka muutoksen veturina (teknologinen determinismi) Siis: mikä on ihmisen ja tietokoneen välinen suhde Sosioteknisessä ajattelussa erotetaan kaksi erilaista järjestelmää: sosiaalinen ja tekninen Miten ne voidaan liittää toisiinsa?

27 Hyödyn aikakausi Järjen aikakausi Valistuksen aikakausi Ensyklopedia
Hyperdokumentti Diderot’n paradoksi Tieto – taito Know what – know how Teoreettinen – käytännöllinen Explicit - tacit

28 Sosiaalinen instituutio ja käytäntö
Berger & Luckmann The Social Construction of Reality (1966) a treatise in the sociology of knowledge Suomennettu (1994) Everyday knowledge - arkitieto Miten voimme tietää? Miten voimme tietää samalla tavalla? Organisational learning & knowing

29 Habitualisaatio Tavanmuodostus Habitualisaatio
Uusi tilanne Kokeillaan jotakin toimintatapaa Jos onnistutaan, tehdään samoin toistekin Syntyy sääntö eli tapahtuu Habitualisaatio Näin syntyvä sääntö on käytännöllinen ja taloudellinen

30 Sääntö on tärkeä Säästää voimia ja muistia Montako sääntöä tarvitaan?
Ei tarvitse joka kerta keksiä alusta Turvallisuuden ja tuttuuden tunne Tilanne on hallinnassa Montako sääntöä tarvitaan? Säännön muuttaminen Tavoista luopuminen voi olla kovinkin vaikeaa

31 Yhteiset säännöt Lapsi ei opi kaikkea kokeilemalla
Hän myös kysyy vanhemmiltaan Oppii toisten erehdyksistä Opiskelijat lukevat tenttikirjoja Kaikkea olisi mahdotonta itse kokeilla Yhteisistä säännöistä on hyötyä esim oikeanpuoleinen liikenne

32 Institutionalisaatio
Useat ihmiset habitualisoituvat yhteisesti Robinson Crusoe on nykyään harvinainen Oppivat ja käyttävät samoja sääntöjä Oppivat sääntöjä yhdessä olemisesta ja yhdessä tekemisestä Muodostuu sosiaalinen instituutio

33 Slogans Here we go again This is how these things are done
Habitualisaatio This is how these things are done institutionalisaatio Institutionaaliset säännöt ovat normatiivisia, velvoittavia Niitä ei yksilö voi muuttaa yksipuolisesti nopeasti

34 Normatiivisuus Edellyttää valvontaa
Poikkeavien rankaiseminen / eristäminen Käytäntöjen perustelu: legitimointi Toimintaa ohjaavat säännöt Tietämistä ohjaavat säännöt ovat usein tehokkaampia

35 Instituution dialektiikka
Sosiaalinen todellisuus on ihmisen luoma Todellisuutta voidaan muuttaa Sosiaalinen todellisuus on ihmiselle annettu Ihmiset eivät voi muuttaa todellisuutta

36 Tutkimuksen instituutio
Vrt. paradigma tutkimus on sitä, mitä tutkijat tekevät Tutkimuksen kohde Tieteellisesti kiinnostavat kysymykset Tutkimusmenetelmät Kohteena tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttö Asiantuntijoiden korkein koulutus

37 Tietojärjestelmien kehittämisen instituutio
Niinsanotut tietotekniikan ammattilaiset Kehittämismenetelmät Rakenteellinen Tietokanta Olio Projektinohjaus In-house - outsourced Keskitetty - hajautettu

38 Tietojärjestelmien käytön instituutio
Kaikkein tärkein instituutio legitimoi toisten olemassaolon Käyttöohjeet Koulutus Osaaminen Prosessit Paikalliset käytännöt Selviytymisstrategiat keltaiset liimalaput

39 Käytön instituutio Sääntöinä käyttöohjeet
Käyttäjän työtä ei ole järjestelmän käyttäminen Saako työn tehtyä ja miten hyvin Yhteistyö: sosiaalinen ulottuvuus

40 Heidegger ja käytäntö Eksistentialisti: Dasein Käytäntö
Vasara ja kirvesmies Zuhanden / ready-to-hand Vorhanden / present-at-hand Breakdown Intentio <-> toiminta Oppiminen ja käytäntö

41 Marx ja emansipatorinen praxis
Käytäntö Työnä Kielenä Moraalina Tarkastelukohteena kaikki käytännöt arkikäytännöstä yhteiskunnan valtarakenteisiin asti Dialektiikka Teesi Antiteesi synteesi Innovaatio-orientoitunut Ymmärrys Valmius reflektioon Oivallus ja innovaatio

42 Wittgenstein ja kielen käytäntö
Kielen säännöt ja käsitteet määräytyvät käytännön kautta Myös tietäminen Miten korkea on Mont Blanc? Miten sanaa ”peli” käytetään? Miltä klarinetti kuulostaa? Kielipeli: henkilö on ymmärtänyt käsitteen oikein, jos osaa käyttää sitä kompetentisti