AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK.

Esitys aiheesta: "AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK."— Esityksen transkriptio:

1 AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

2 Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Strategisten tavoitteiden asettaminen Strategisten vaihtoehtojen tuottaminen ja vaikutusten arviointi Strategisten vaihtoehtojen arvottaminen Toimenpide- ja resurssianalyysiToimenpidekorien priorisointi Mitä hyötyjä alueen metsät tuottavat ja mitä niiden halutaan tuottavan? Asetettu kysymysPalaute ja informaatio Mitä vaikutuksia metsien käytön tasolla on eri hyötyihin? Mille tolalle metsien käyttö halutaan? Millä toimilla voidaan päästä haluttuun käyttöön tai lähemmäksi sitä? Mihin resursseihin alueella voidaan vaikuttaa? Mihin toimiin käytössä olevat resurssit kannattaa suunnata? Vaiheet Mela-laskelmat, VMI Työllisyysvaikutukset Maisemavaikutukset Monimuotoisuusvaikutukset MESTA-analyysi Neuvonnan vaikuttavuus KEMERAn vaikuttavuus Kehittämishankkeiden vaikuttavuus Ohjelman resurssointi AHP analyysi Toimeenpano ja seuranta

3 Strategisten tavoitteiden asettaminen Valitaan yhteistyössä kriteerit, joiden suhteen metsien ja metsätalouden kehittämistä arvioidaan Kriteerit kuvaavat alueen toimijoiden toiveita tulevasta kehityksestä Kriteereitä kuvataan edelleen (mitattavissa olevilla) mittareilla Esimerkkialue: tavoitteena energiapuun käytön lisääminen, metsiin perustuvan matkailun lisääminen, metsätalouden ja teollisuuden työpaikkojen turvaaminen mittarit: energiapuukuutiot, tuotettu energiamäärä, yöpyjien määrä, luontokeskuksen kävijöiden määrä, työpaikkojen määrä

4 Strategisten tavoitteiden asettaminen Laaja sidosryhmien (ja valveutuneitten kansalaisten) osallistaminen ”Tavoitetyöpaja” metsäneuvoston jäsenille konsulttivetoisilla ryhmätöillä kerätään kvalitatiivisen tason tietoa siitä, mikä on eri sidosryhmille tärkeää ja miten tavoitteita voidaan mitata Kansalaisosallistaminen esimerkiksi netin kautta tai avaamalla ovet tavoitetyöpajaan myös heille

5 Strategisten vaihtoehtojen tuottaminen Tuotetaan vaihtoehtoisia skenaarioita metsien käytöstä Skenaariot vaihtelevat kriteerien suhteen mahdollisimman paljon Skenaariot pohjaavat VMI-aineistosta ja MELA- laskelmista (tms.) saatavaan tulevaisuusennusteeseen ja hakkuumahdollisuuksiin Esimerkki: VE1: Jatketaan hakkuita nykytasolla, mutta suunnataan enemmän pieniläpimittaiseen energiapuuhun VE2: Lisätään hakkuita 10% ja suunnataan lisäys energiapuuhun VE3: Vähennetään päätehakkuita mutta lisätään kasvatushakkuita etenkin turvemailla

6 Vaikutusten analyysi Jokaiselle skenaariolle tarvitaan arvio niiden vaikutuksista asetettuihin kriteereihin Hakkuiden työllisyysvaikutuksia tai vaikutuksia matkailijoitten määrään ei saada suoraan metsälaskelmista Tutkimusta ei ehditä kaikesta tehdä eikä rahaakaan kaiken tekemiseen ole… ”Tietotyöpaja” AMO työryhmän vedolla haetaan asiantuntija-arvioita yhteistyössä tutkijoiden ja konsulttien kanssa kootaan paras käytettävissä oleva tieto arvion pohjaksi tulevaisuutta varten rekisteröidään epävarmimmat arviot ja tutkimustarpeet

7 Strategisten vaihtoehtojen arviointi Alueella valitaan vaihtoehtojen perusteella ”tahtotila”, eli tavoitteena oleva metsien hoidon ja käytön taso Vaihtoehtojen vertailu monitavoitteisesti kaikkien kriteerien suhteen esimerkiksi MESTA ohjelman avulla mietitään, mikä on asetetuille eri mittareille hyväksyttävissä oleva taso Konsulttivetoinen keskustelu, jossa eri tavoitteita priorisoidaan Halutaanko metsätalouden työpaikkojen turvaamista enemmän kuin matkailun edistämistä vai päinvastoin? ”Arvotyöpaja” metsäneuvoston jäsenille

8 Toimenpide- ja resurssiananalyysi Mitä vaihtoehtoisia toimenpiteitä alueen eri toimijoilla on käytössään tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä resursseja toimenpiteisiin voidaan saada? Esimerkiksi energiapuuhakkuut turvemailla: lisätään neuvontaa, jotta turvemaiden kasvatushakkuut saadaan käyntiin järjestetään pilottihanke turvemaiden puunkorjuun menetelmien edistämiseksi tuetaan turvemaiden kunnostushakkuita KEMERA-rahoin ”Toimenpidetyöpaja” AMO työryhmälle

9 Toimenpiteiden priorisointi Priorisointi edellyttää että 1. Voidaan arvioida toimenpiteisiin käytössä olevat rahalliset ja henkilöresurssit 2. Voidaan arvioida eri toimenpiteiden vaikutukset tavoitteen saavuttamiseen Jos henkilökohtaiset tilakäynnit tuottavat suomaiden kasvatushakkuita joka 10. omistajan mailla ja maksaa zz euroa KEMERA tuen xx euron lisäys tuottaa suomaiden kasvatushakkuutoimenpiteen joka 2. omistajan mailla kuinka paljon resursseja kannattaa uhrata kumpaankin?

10 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Monien metsäpolitiikan keinojen vaikuttavuudesta ei ole olemassa tutkimustietoa, eikä sitä ehditä hankkia ”Tietotyöpaja” AMO työryhmän vetovastuulla mukana tutkijoita ja käytännön asiantuntijoita mikä tuntuma neuvojilla on neuvonnan vaikutuksesta? mikä kokemus Metsäkeskuksilla on KEMERAn vaikuttavuudesta?

11 Toimenpiteiden priorisointi ”Optimaalisen” toimenpidekorin valinta eli eri toimenpiteiden priorisointi esimerkiksi AHP:ta soveltaen voidaan arvioida eri toimenpiteiden vaikuttavuutta kunkin mittarin suhteen ”Miten vaikuttava toimenpide neuvontakäynti on suhteessa xx euron KEMERA-tukeen turvemaiden kasvatushakkuiden lisäämisessä?” ja priorisoida toimenpiteet, montako prosenttia resursseista kannattaa näillä oletuksilla sijoittaa neuvontaan, montako KEMERAan ”AMO” työpaja metsäneuvoston jäsenille

12 Seuranta Seuranta kahdella tasolla 1. Onko resurssit suunnattu tarkoitetulla tavalla? 2. Onko mittareiden arvoissa päästy lähemmäksi tavoitetasoja? Jos on päästy lähemmäksi, täytyy arvioida Ovatko vaikutukset toimenpiteiden vai ulkoisten seikkojen ansiota? Jos ei Johtuuko ongelma toimenpiteistä vai ulkoisista tekijöistä? Onko toimenpiteiden vaikutus arvioitu väärin? Olivatko resurssit riittämättömät?

13 Seuranta Jos toimenpiteiden vaikutus on arvioitu väärin Onko mahdollista löytää tehokkaampia toimenpiteitä? Onko vaikutus mahdollista arvioida paremmin? Tutkimustarpeet Jos resurssit on arvioitu liian vähäisiksi Voidaanko resursseja lisätä? Poliittiset analyysit ”Seurantapajat” metsäneuvoston jäsenet ja asiantuntijat

14 Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Strategisten tavoitteiden asettaminen Strategisten vaihtoehtojen tuottaminen ja vaikutusten arviointi Strategisten vaihtoehtojen arvottaminen Toimenpide- ja resurssianalyysiToimenpidekorien priorisointi Tavoitetyöpaja TyöpajaPalaute ja informaatio Tietotyöpaja Arvotyöpaja Tietotyöpaja AMO paja Vaiheet Mela-laskelmat, VMI Työllisyysvaikutukset Maisemavaikutukset Monimuotoisuusvaikutukset MESTA-analyysi Neuvonnan vaikuttavuus KEMERAn vaikuttavuus Kehittämishankkeiden vaikuttavuus Ohjelman resurssointi AHP analyysi Toimeenpano ja seuranta Seurantapaja