Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008.

Esitys aiheesta: "Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008."— Esityksen transkriptio:

1 Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008

2 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa on osallistumisen ja vaikuttavuuden näkökulmasta?

3 Keskeiset teemat Ohjelman rakenne ja painopisteet Vaihtoehtotarkastelu Kansalaisten osallistuminen Sitoutuminen Metsäneuvoston toiminnan tehostaminen Raportoinnin kehittäminen

4 Ohjelman rakenne ja painopisteet -Nykyisiin ohjelmiin sisältyy perusteellinen kuvaus metsäsektorin nykytilasta -Sen sijaan toimenpideosio usein suppea ja ylimalkainen; ”lisätään neuvontaa taimikoiden hoidon edistämiseksi” ja ”tehdään yhteistyötä vesiensuojelutoimien edistämiseksi”. --> Seuraavalla ohjelmakierroksella painopiste tavoitteisiin ja ennen kaikkea toimenpiteisiin? --> SWOT-analyysin tarpeellisuus??

5 Ohjelman rakenne ja painopisteet -> Ei taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden työryhmiä vaan esim. ”Taimikoiden hoidon edistämistyöryhmä”, ”Retkeilyreittien kehittämistyöryhmä” ja ”Metsäkanalintujen pesimisedellytysten parantaminen” – työryhmä?  Ohjelman konkretisointi ja terävöittäminen

6 Vaihtoehtotarkastelu -Vaihtoehtotarkastelu tehty 9 ohjelmassa -Vaihtoehdot ovat vaihtoehtoisia hakkuumääriä --> Vaihtoehtotarkastelun laajentaminen (toiminnallisia vaihtoehtoja joihin sisältyy muutakin kuin erilaisia hakkuumääriä; strategisia linjauksia)

7 Vaihtoehtotarkastelu Vaihtoehtoja on vertailtu MMM:n ohjeistuksen mukaan 6 ohjelmassa ja suppeammin yhdessä ohjelmassa, 6 ohjelmassa vaihtoehtoja ei ole vertailtu lainkaan Vaihtoehtojen vertailussa eroja: -”Vaihtoehtotarkastelun jälkeen valittiin se metsien raakapuun käytön taso, joka vastaa parhaiten taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden toteutumista”, vs. -”Vaihtoehto D on pelkästään maaseudun työllisyyden kannalta arvioituna paras vaihtoehto” mutta toisaalta ”Vaihtoehto D ei ole sertifioinnin nykykriteerien mukainen”.

8 Vaihtoehtotarkastelu  MMM:n vertailukriteeristö hyvä; sen laajempi hyödyntäminen vaihtoehtojen vertailussa  Vaihtoehtojen vertailu eri näkökulmista

9 Vaihtoehtotarkastelu Vaihtoehtojen valinta: -Erilaisia pisteytysmenetelmiä (Borda count, 1-6 asteikko, kullakin taholla 40 pistettä) -Erilaisia pisteyttäjiä: metsäneuvosto, projektiryhmä, sidosryhmäseminaari --> Miten kukin taho arvotti erilaisia vaihtoehtoja? --> Yhtenäinen malli?? --> Sidosryhmien edustus metsäneuvostossa --> Pisteytyksen merkitys?

10 Sitoutuminen ”Ohjelmaprosessin tavoitteena on sitouttaa toimijat yhteisiin tavoitteisiin” ja luoda ”yhteinen näkemys ja tahtotila”. -Missä määrin voidaan odottaa osapuolten sitoutuvan ohjelmaan, jonka sisällöstä päättää viime kädessä metsäkeskuksen johtokunta? -Toisaalta K-S arviointityöryhmä: ”Metsäkeskuksen johtokunta hyväksyy metsäohjelman, mutta ei osallistunut aktiivisesti sen laadintaa – sitoutuminen?” - Ongelmana myös konkreettisten tavoitteiden puute; kuinka paljon tietyn MH-yhdistyksen tulisi istuttaa taimikoita vuodessa?

11 Kansalaisten osallistuminen – K-S: ”Kansalaismielipiteen ja metsänomistajien mielipiteiden kerääminen vaikeaa, mutta jotenkin se on tehtävä”. – Osallistumisaktiivisuus yleisötilaisuuksiin ja internet- kyselyihin on ollut vähäistä – Palautetta ei ole käsitelty kovin systemaattisesti AMO- prosessissa – Häme-Uusimaalla kaksi metsäneuvoston kokousta seminaareina, jotka avoimia myös suurelle yleisölle – Rannikolla sidosryhmäseminaareja

12 Kansalaisten osallistuminen Harkittavaksi:  Joko yleisöpalautteen systemaattisempi käsittely ja dokumentointi ohjelmaraporttiin, tai  Palautteen kerääminen esimerkiksi valtakunnallisen metsäbarometrin ja suunnattujen kyselyjen sekä valikoiduille kohderyhmille järjestettyjen tilaisuuksien avulla.  Myös yleisölle avoimet metsäneuvoston kokoukset toimiva vaihtoehto

13 Metsäneuvosto Osallistumisaktiivisuus korkea (keskimäärin 71%) Tuonut pöydän ympärille uusia sidosryhmiä Metsäneuvosto koetaan hyödyllisenä yhteydenpito- ja tiedonvaihtofoorumina -> Uusia työkaluja kuitenkin tarvitaan keskustelun jäsentämiseksi ja uusien ideoiden tuottamiseksi

14 Raportoinnin kehittäminen Läpinäkyvyyden parantaminen -Prosessikuvaus: -Metsäneuvostojen ja työryhmien jäsenet, kokoukset ja niissä käsitellyt asiat, seminaarit ja yleisötilaisuudet ja niiden osallistujamäärät, muut osallistamismenetelmät - Eri tahojen näkemysten kirjaaminen ohjelmaan - Sidosryhmien näkemykset (esim. vaihtoehtojen vertailuosiossa) ja tiivistelmä saadusta yleisöpalautteesta