Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä Jukka Tikkanen ja Annika Kangas, 2.8.2008.

Esitys aiheesta: "Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä Jukka Tikkanen ja Annika Kangas, 2.8.2008."— Esityksen transkriptio:

1 Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä Jukka Tikkanen ja Annika Kangas, 2.8.2008 Millainen AMO on tutkijan silmin? Mitä mieltä metsäneuvoston jäsenet ja AMO-vastaavat AMO:sta ovat? -> AMO:n kehittämisnäkökohtia

2 Aineistosta AMO-raporttien analyysi Kaikki metsäohjelma-asiakirjat ja täydentäviä yhteydenottoja AMO-vastaaville (Heli Saarikoski, Timo Weckroth, Jukka Tikkanen) Haastattelut: AMO-vastaavia 5 metsäkeskuksesta, metsäneuvoston jäseniä Metsäneuvostokysely Kaikille metsäneuvostojen jäsenille (ja varajäsenille, 366) sähköisenä 37 valintavaihtoehtoista kysymystä ja 5 avointa kysymystä Vastauksia saatiin 46%:lta

3 Keskeiset teemat Ohjelman rakenne ja painopisteet Vaihtoehtotarkastelu Tasapuolisuus ja kattavuus Kansalaisten osallistuminen Sitoutuminen Metsäneuvoston toiminta Raportointi

4 Metsäohjelmaa pidetään vaikuttavana, mutta omaa vaikutusta epäillään metsäohjelmalla on vaikutuksia alueen metsien käsittelyyn  n. 71 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä metsäohjelmassa tehdyt linjavalinnat ohjaavat metsäsektorin kehitystä  n. 80 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä toimiminen neuvostossa ja/tai työryhmissä vaikuttaa metsäohjelman sisältöön  täysin tai jokseenkin samaa mieltä n. 45 % vastanneista; yli kolmasosalla ei selkeää kantaa; epävarminta vaikuttaminen aluetalouden edustajille!

5 Ohjelman painopiste ulkoa johdettu? -Nykyisiin ohjelmiin sisältyy perusteellinen kuvaus metsäsektorin nykytilasta ja hakkuuvaihtoehtojen tarkastelusta -Toimenpideosio usein suppea ja ylimalkainen; ”lisätään neuvontaa taimikoiden hoidon edistämiseksi” ja ”tehdään yhteistyötä vesiensuojelutoimien edistämiseksi” -Työ jäsennetty usein abstraktisti kestävyyden ulottuvuuksien mukaan -Ohjelma painottuu puuntuotannon tavoitteisiin ja toimenpiteisiin Ohjelman rakenne ja painopisteet (1)

6 Painottuu asioihin, joiden päätösvalta on alueen ulkopuolella "Syntyy liian vähän konkretiaa: esim. hakkuiden suuntaus harvennuksiin on kiinni metsäteollisuuden halusta ostaa ei AMO:n luvuista ja tavoitteista. Ongelmana on KEMERA- tms. valtion varojen jatkuva epävarmuus ja niukkuus. AMO:ssa esitettyihin moniin hyviinkin asioihin ei voida puuttua: tulokset tulevat jos tulevat." Ohjelman rakenne ja painopisteet (2)

7 Uusia painotuksia?  Ohjelman konkretisointi ja terävöittäminen  Painopistettä tavoitteisiin ja ennen kaikkea toimenpiteisiin?  Ei taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden työryhmiä vaan esim. ”Taimikoiden hoidon edistämistyöryhmä”, ”Retkeilyreittien kehittämistyöryhmä” ja ”Metsäkanalintujen pesimisedellytysten parantaminen” –työryhmä?  Keskustelua alueellisesta liikkumavarasta  Mikä mielikuva ohjelman painotuksesta osallistujille annetaan? Ohjelman rakenne ja painopisteet (3)

8 Vaihtoehtotarkastelua ”harjoiteltu” Vaihtoehdot ovat erilaisia hakkuutasoja vrt. ministeriön ohje Vaihtoehdon valintaa tuettu hyvin vaihtelevasti -Erilaisia pisteytysmenetelmiä, erilaisia pisteyttäjiä -Mikä on pisteytyksen merkitys? Erilaisia lopputuloksia: - ”Vaihtoehtotarkastelun jälkeen valittiin se metsien raakapuun käytön taso, joka vastaa parhaiten taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden toteutumista”, vs. - ”Vaihtoehto D on pelkästään maaseudun työllisyyden kannalta arvioituna paras vaihtoehto” mutta toisaalta ”Vaihtoehto D ei ole sertifioinnin nykykriteerien mukainen”. Vaihtoehtotarkastelu (1)

9 Vaihtoehtotarkastelun kehittäminen  Kriteerien määrittely on arvokeskustelun tulos  Vaihtoehtojen vertailu alueen tavoitteista lähtien johdonmukaisesti eri näkökulmista  Vaihtoehtotarkastelun laajentaminen (toiminnallisia vaihtoehtoja, joihin sisältyy muutakin kuin erilaisia hakkuumääriä; strategisia linjauksia)  Yhdenmukaiset menetelmät vaihtoehtojen rakentamisen ja vertailun tueksi  Koulutusta ja tukimateriaalia  Ulkopuolisen tukihenkilön tarve? resurssit? Vaihtoehtotarkastelu (2)

10 ”Ohjelmaprosessin tavoitteena on sitouttaa toimijat yhteisiin tavoitteisiin” ja luoda ”yhteinen näkemys ja tahtotila”. Sitoutuminen tärkeää, mutta vaihtelee Sitouttaminen (1)

11 Sitouttamisen ongelmia -Missä määrin voidaan odottaa osapuolten sitoutuvan ohjelmaan, jonka sisällöstä päättää viime kädessä metsäkeskuksen johtokunta? -Toisaalta K-S arviointityöryhmä: ” Metsäkeskuksen johtokunta hyväksyy metsäohjelman, mutta ei osallistunut aktiivisesti sen laadintaa – sitoutuminen?” -Konkreettisten ja kohdennettujen tavoitteiden puute; Mihin sitoudutaan? -Ajan puute: kun ei ehditä osallistua, sitoutuminen jää nimelliseksi -Sitoutuvatko todelliset päätöksentekijät? Sitouttaminen (2)

12 Sitoutumisen edistäminen -” Lisää panosta toteutuksen suunnitteluun vastuutukseen ja aikaan saatujen tulosten seurantaan ” -Ohjelmasopimus? -Yhteydenpito metsäkeskuksen, osallistujien ja taustaorganisaatioiden välillä? -Konkretisointi maakunnan osa-alueille? Sitouttaminen (3)

13 Osallistamista yritetty tosissaan, mutta vaikeaa se on – ”Kansalaismielipiteen ja metsänomistajien mielipiteiden kerääminen vaikeaa, mutta jotenkin se on tehtävä”. Työtapoja: avoimia sidosryhmä- ja yleisötilaisuuksia, internet- kyselyjä, palautelomakkeita spontaani osallistuminen ollut vähäistä palautetta ei ole käsitelty systemaattisesti AMO-prosessissa – Hyviä käytäntöjä: yleisölle avoimia metsäneuvoston kokouksia seminaareina, AMO kuntakierros, Metsäkeskuksen vierailu sidosryhmien omissa tilaisuuksissa Osallistaminen (1)

14 Usko osallistamisen merkitykseen horjuu Kolmasosa metsäneuvoston jäsenistä arvelee, että alueen asukkaiden näkemykset eivät juurikaan ole välittyneet ohjelmaan  epäilevimpiä ovat ympäristön sekä tutkimuksen ja opetuksen edustajat  em. tahot myös ovat eniten sillä kannalla, että kansalaisten osallistumista tulisi lisätä  vähiten kansalaisille osallistumismahdollisuuksia antaisivat metsätalouden edustajat Osallistaminen (2)

15 Osallistamisen kehittäminen  Yleisöpalautteen systemaattisempi käsittely ja dokumentointi ohjelmaraporttiin  Palautteen kerääminen esimerkiksi valtakunnallisen metsäbarometrin ja suunnattujen kyselyjen sekä valikoiduille kohderyhmille järjestettyjen tilaisuuksien avulla. Osallistaminen (3)

16 Metsäneuvostoa arvostetaan toimintaan osallistutaan  yli 80 % on käynyt vähintään 60 %:ssa kokouksista pidetään informatiivisena,  85 % kokee saaneensa metsäneuvoston kautta ainakin jossain määrin uutta, hyödyllistä tietoa, kuitenkin ympäristövastaajista 40 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä ilmapiiriltään hyvänä ja yhteistyökykyisenä  90 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, tyytymättömyyttä esiintyy eniten ympäristö-edustajissa ja se on edistänyt verkostoitumista Hieman yli puolet vastaajista on täysin tai samaa mieltä, että ”on löytänyt metsäneuvoston kautta uusia yhteistyötahoja” Metsäneuvoston toiminta (1)

17 Metsäneuvoston työn ongelmia Toisaalta kaivataan konkretiaa ja toisaalta keskittymistä suuriin linjoihin 75% vastaajista kaipaa lisää arvokeskustelua ” Rooli on hieman sekava, koska työtä käsitellään metsäkeskuksen johtokunnassa, johtoryhmässä, metsäneuvostossa ja vielä Amon omissa alaryhmissä.” Metsätalouden verkosto dominoi Metsäneuvoston toiminta (2)

18 Metsäneuvoston toiminta (3)

19 Hyvin samansuuntainen sanoma väittämistä: ”näkemyksiä on kohdeltu puolueettomasti” ja ”eri tahojen näkemykset otettu eriarvoisesti huomioon” Metsäneuvoston toiminta (4)

20 Metsäneuvoston toiminnan kehittäminen Tasapuolisuuteen ja puolueettomuuteen kiinnitettävä huomiota -> Roolit ja pelisäännöt selkeämmäksi -> Kokousten johtaminen ja osallistumisen tuki sekä työkaluja keskustelun jäsentämiseksi ja uusien ideoiden tuottamiseksi -> Jakaantuminen pienryhmiin koetaan hyväksi -> Arvokeskustelu ja keskustelu neuvoston omasta agendasta -> Metsäneuvoston työskentelykoulutusta? Metsäneuvoston toiminta (5)

21 Metsäohjelma-asiakirjan kehittäminen Ohjelman läpinäkyvyyden parantaminen -Yksityiskohtaisempi prosessikuvaus: -Metsäneuvostojen ja työryhmien jäsenet, kokoukset ja niissä käsitellyt asiat, seminaarit ja yleisötilaisuudet ja niiden osallistujamäärät, muut osallistamismenetelmät -Tehtyjen valintojen avaaminen ja monipuolinen perustelu -Eri tahojen näkemysten kirjaaminen ohjelmaan Raportointi (1)

22 Laskentatarpeet Nykyisiä pohjatietoja pidetään tärkeinä ja luotettavina, mutta laskelmat eivät vastaa tarvetta –Strategisten vaihtoehtojen joustava tuottaminen ja havainnollistaminen osallistujien esittämien vaihtoehtojen pohjalta –Erilaisten monikäytön ja suojelun vaikutusten laskenta –Energiapuun tuotannon laskentamallit –Työmuotojen kannattavuuden laskenta (ojitus, lannoitus) –Tarve laskea metsäkeskusta pienemmälle alueelle Raportointi (2)

23 Metsä- ja ympäristökertomus 60 positiivista sanomaa ”Erittäin käyttökelpoisena_ toisaalta lukujen pohjalta pitäisi muodostaa jonkinlainen synteesi kehityksen suunnastat. Runsaat ja yksityiskohtaiset seurantatietosarjat ilman kokonaistulkintaa eivät välttämättä välitä kokonaiskuvaan alueellisen ohjelman onnistumisesta” ”Raportointi sinänsä on ihan hyvä. Seurantakin onnistuu kohtalaisesti. Sen sijaan raportoinnin tulokset eivät välity käytännön toimintaan.” 16 neutraalia sanomaa ”Sinänsä hyvä, mutta ei taida vielä tavoittaa kaikkia tahoja, joiden olisi hyvä perehtyä näihin asioihin.” ”Kertovathan ne jotakin, mutta missä viipyy metsäkeskusalueittainen metsäalan yhteiskuntavastuuraportti. Kun katselee metsäalan saamia valtion tukia, niin sellaisen laatimisen aika olisi ollut jo aikapäiviä sitten !” 18 Negatiivista sanomaa ”Seurantaraportti on määrällisten tekijöiden kehityksen tarkastelua. Tulisi pohtia miten kytkentä sovittuihin linjauksiin näkyy tuloksissa maastossa. Siis politiikan ja toiminnan yhteys heikosti analysoitu.” Raportointi (3)

24 Laskelmien määritykseen lisää alueellista joustavuutta ja osallistavuutta Metsä- ja ympäristökertomuksen pitäisi valmistua aikaisemmin Muutakin kuin puuntuotantoa seurataan Mittareiden luotettavuutta arvioidaan systemaattisesti Seuranta linkitetään paremmin toimintaan Läpinäkyvyyden parantaminen Raportoinnin kehittäminen Raportointi (4)