Sopimusperusteinen johtamiskoulutus ja sen vaikuttavuus Veikko Määttä 30.3.2009.

Esitys aiheesta: "Sopimusperusteinen johtamiskoulutus ja sen vaikuttavuus Veikko Määttä 30.3.2009."— Esityksen transkriptio:

1 Sopimusperusteinen johtamiskoulutus ja sen vaikuttavuus Veikko Määttä 30.3.2009

2 Johtamisen näkökulmia – johtamisparadigmat ja johtajuus •Tieteellinen liikkeenjohto • systemaattinen johtaminen, rationalisointi • Ihmissuhdekoulukunta • ihmisläheinen johtaminen, yksilöt • Rakenneteoriat • asiantuntija- ja ammattijohtaminen • Organisaatiokulttuuri • asemapohjainen johtaminen, työhyvinvointi- ja ikäjohtaminen • Innovaatioteoriat • strateginen johtaminen, jaettu johtajuus

3 Oppisopimuskoulutuksen pääkomponentit ja sopimusperusteinen johtamiskoulutus • Sopimusperusteisuus: rahoitus, johtamistyö osaksi koulutusta, jet-tutkinnon suorittaminen • Yhteisöllisyys : jet tutkintorakenteessa, koulutuksen kontekstina oma johtamistyö • Integraatio: koulutuksen ja oppimisen kehystäminen, (kokemuksellinen oppiminen, action learning), tietoperusta, näytöt Sopimusperusteisuus YhteisöllisyysIntegraatio

4 Jet-koulutuksen asemointi johtamistyössä ja koulutuksessa Ei koulutusta (Non-training) Johtamiskoulutus yliopisto-opinnoissa (amk) ( Management education) Vankka johtamiskokemus (Management experience) Johtamiskoulutusohjelmat: Case-koulutus (Reflective practicum) Yrityksen kehittämiseen liittyvä koulutus (Action learning) Osaaminen ja pätevyys ( Competence development,MCI) (FinnJet) MBA, EMBA

5 Kolbin malli johtamiskoulutuksen tarkastelussa Reflective practicum Professional development Apprenticeship Action learning Project based learning Traditional management education Competences, Management skills development Concrete experience Abstract conceptualisation Reflective observation Active experimentation Colin Talbot 1997.The learning cycle and approaches to management education and development

6 Jet tilastollisesti tarkasteltuna Valtakunnantaso • Osuus lisäkoulutuksesta n. 20%, (erikoisammattitutkintotavoitteisesta koulutuksesta n. 37%) • Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus? Kritiikkiä. Ongelma: johtaminen edellyttää koulutustasoa. • Tutkinnon suorittaminen hyvää tasoa. Tutkimushenkilöt Oulun seudulta (N=234) • Osuus lisäkoulutuksesta n. 15% • Koulutustausta jakautuu tasaisesti • Tutkinnon suorittaminen (läpäisyprosentti) yli 85% Menetelmä • Kyselyhaastattelu ammattijohtajan tekemänä (N=56, otos) • Post-then-pre –itsearviointimenetelmä (arviointiasteikko 1 – 5). Toistettujen mittausten t-testi • Arviointikohteet: EFQM (johtajuus, strateginen suunnittelu, henkilöstövoimavarojen käyttö, resurssit, prosessit)

7 Jet –tutkimushenkilöiden (N= 234) koulutustausta

8 Johtamiskoulutukseen hakeutuminen Hakeutumisen syyt: 1. Halu ja kiinnostus itsensä kehittämiseen johtajana 2. Tiedon lisääminen johtajuudesta ja johtamisesta 3. Henkilöstön kehittämisen perusteet 4. Tehtävien muuttuminen 5. Koulutustarjonta

9 Johtamiskoulutukselle asetetut tavoitteet Tavoitteita voitiin tarkastella toisaalta omaan kehittymiseen liittyvinä, toisaalta organisaation kehittymiseen liittyvinä. Omassa kehittymisessä mainittiin • osaaminen ja osaamisen kehittyminen, •tiedon lisääminen johtamisesta, •pätevöityminen, tutkinto, •itsensä kehittäminen johtajana/esimiehenä sekä •esimerkiksi sisäisen johtajuuden löytäminen. Organisaatioin kehittämishaasteisiin liittyi sellaiset maininnat kuin •virikkeitä organisaation kehittymiseen, •henkilöstöjohtamisen eväät, •tutkinnon hyödyntäminen omassa työssä, •johtamiskulttuurin ymmärtäminen, •käytännön työkaluja johtamiseen, työkaluja tilaaja-tuottaja –malliin sekä •jämäkkyyttä johtamiseen. Keskeisin tavoite: Oman itsensä kehittäminen (naiset) Toinen tavoite: Tietotaidon vahvistaminen johtamisessa (miehet)

10 Johtajuus Miten hyvä johtaja luo päämäärät, viestii tehokkaasti, pitää yhteyttä asiakkaisiin ja muihin organisaatioihin, antaa tunnustusta, kuuntelee henkilöstöä, on helposti tavoitettavissa, tukee kehittymistä, kouluttaa ja kouluttautuu. Asteikko 1- 5. Post3.94 Pre2.90 Dif1.04 (p.001) Perustelut muutokselle: Delegointi, kuunteleminen, tunnustuksen antaminen, tavoitettavuus, viestintä. (Naiset) Kuunteleminen, tunnustuksen antaminen, päämäärien luonti, johtamisen malli, innostaminen ja sitouttaminen, työn jäsentely. (Miehet)

11 Strateginen suunnittelu Miten organisaatiossa tunnistetaan muutostarpeet, asetetaan tavoitteet, hyödynnetään tarkoituksenmukaista tietoa, viestitään koko henkilöstölle, arvioidaan ja parannetaan suunnitelmia, varmistetaan, että strategia on ymmärretty. Asteikko 1 – 5. Post3.88 Pre2.64 Dif1.24 (p.001) Perustelut muutokselle: Strateginen ajattelu kehittyi, tavoitteiden asetanta parani, muutostarpeitten tunnistaminen kehittyi, viestintä on parantunut, strategian arkipäiväistäminen. (Naiset) Edisti suunnittelua, viestintä on selvästi parantunut, strategian varmistuksen ymmärtäminen, muutostarpeiden tunnistaminen, teoriataustan oppiminen, saa asiantuntija-apua. (Miehet)

12 Henkilöstövoimavarojen käyttö Miten organisaatiossa otetaan huomioon rekrytointi ja kehittäminen, tehokas viestintä, osallistuminen parantamistoimintaan, valtuudet ja vastuut, suorituskyvyn arviointi, tavoitteista sopiminen. Asteikko 1 – 5. Post3.83 Pre2.86 Dif0.97 (p.001) Perustelut muutokselle: Henkilöstön tarkastelu yksilöinä, tavoitteista sopiminen, vastuuttaminen, viestintä tehostui, suorituskyvyn arviointi on tehostunut ja osallistuminen ja osallistaminen on lisääntynyt, henkilöstön jaksaminen. (Naiset) Suorituskyvyn arviointi parantunut, työhyvinvoinnin arvostaminen, tiimityö täsmentynyt työyhteisön pelisääntöjä, tavoitteet sovitaan nyt paremmin, delegointi, ajankäytön hallinnan parantaminen, kollegiaalinen tuki. (Miehet)

13 Resurssit Miten organisaatiossa kiinnitetään huomiota taloudellisiin tunnuslukuihin, kohdennetaan resursseja ja arvioidaan investointimahdollisuuksia strategian mukaisesti, hallitaan taloudellisia riskejä. Asteikko 1- 5. Post3.64 Pre2.97 Dif0.67 (p. 001) Anova: naisten arviot muutoksesta suurempia kuin miesten Perustelut muutokselle: Ennakoivuus, riskienhallinnan tiedostaminen, tiedon hallinta ja dokumentointi tehostuivat. Taloudellinen ohjaus, talouden suunnitelmallisuus, varamiesjärjestelmät. (Naiset) Taloudellinen ohjaus tehostui, huomiota kokonaistaloudellisuuteen, saanut enemmän rohkeutta tarttua asioihin. (Miehet)

14 Prosessit Miten organisaatiossa kiinnitetään huomiota asiakashallintaan, laadunhallintajärjestelmiin, arviointiprosessien tunnistamiseen, prosessimuutosten hallintaan, prosessimittareihin, tuotteiden ja prosessien parantamiseen. Asteikko 1-5. Post3.91 Pre2.94 Dif0.97 (p.001) Perustelut muutokselle: Asiakashallinta, asiakastyytyväisyyden mittaaminen, prosessiajattelu, prosessien tunnistaminen, laadunhallintajärjestelmä kehittynyt, ydinprosessien tunnistaminen. (Naiset) Asiakashallinta, oman työn organisointi ja ajankäytön hallinta tehostui. Prosessien syvällisempi ymmärtäminen, laadunhallinta. (Miehet)

15 Jet-koulutuksen tuloksellisuuden arviointia (EFQM-enablers, N=56)

16 Pohdintaa 1.Sopimusperusteinen koulutusmuoto ja rahoitus sopivat johtamiskoulutukseen: läpivirtauskerroin erittäin korkea. 2.Koulutuksella vaikuttavuutta sekä itsensä että organisaation kehittymiseen. 3.Koulutus hyödyllinen eri sektoreille. Valtiosektori hyötyi kuitenkin vähiten. Rahoitusmuodot selväksi. 4.EFQM-enablers eräs arviointimalli, voisiko olla malli myös sisällön suunnittelussa? 5.Koulutusmäärät pysyneet kohtuullisuudessa vuodesta 2006 alkaen (hajontaa vielä kuitenkin on: suositus 13%). Voisiko olla suurempi taantuman aikana? 6.FinnJet oppisopimuskoulutuksen tuotteeksi. Sisältöä ja tavoitetta enemmän työhyvinvointi- ja ”yrittäjämäiseen johtamiseen”.