LAKI KADUN JA ERÄIDEN YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSA- JA PUHTAANAPIDOSTA

Esitys aiheesta: "LAKI KADUN JA ERÄIDEN YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSA- JA PUHTAANAPIDOSTA"— Esityksen transkriptio:

1 LAKI KADUN JA ERÄIDEN YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSA- JA PUHTAANAPIDOSTA
Jussi Kauppi

2 Kunnossapitolaki yleispiirteisesti
Jussi Kauppi

3 Lain tausta Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978). Voimaan Kumosi 4 päivänä toukokuuta 1896 annetun asetuksen, joka koski kaupunkikunnan ja tontinomistajan sopimusta katujen kunnossapidon ottamisesta kunnan tehtäväksi. Useita muutoksia ajan mittaan. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta (547/2005). Voimaan

4 Sisältö ja rakenne Koskee asemakaava-alueella olevia katuja, toreja, katuaukioita, puistoja, istutuksia ja muita näihin verrattavia yleisiä alueita. Määrittelee kunnan ja tontinomistajan tehtävienjaon Määrittelee kunnossapidon ja puhtaanapidon sisällön ja laatutason. Sisältää säännökset kadulla ja yleisellä alueella tehtävien töiden ohjauksesta. Sisältää säännökset maksuista, hallinnollisista menettelyistä, valvontaviranomaisista, valvonnasta, sanktioista.

5 Lain yhteys muuhun katu- ja tielainsäädäntöön
Katu, jota kunnossapitolaki koskee: Lainvoimainen asemakaava (MRL) (Katusuunnitelma (MRL, MRA)) Katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja kadunpitopäätös on tehty. Katu katsotaan luovutetuksi yleiseen käyttöön. (MRL 86§) Kunnossapitolaki ei koske yksityisteitä eikä maanteitä eikä niiden jalankulku- ja pyöräteitä.

6 Lain yhteys muuhun yleisten alueiden lainsäädäntöön
Kunnan toteutettavaksi kuuluva muu yleinen alue kuin katualue on toteutettava, kun asemakaavan mukainen maankäyttö sitä edellyttää. (MRL 90§) Kunnan tulee laatia yleisen alueen toteuttamiseksi suunnitelma noudattaen soveltuvin osin, mitä MRL 85 §:ssä säädetään kadun suunnittelemisesta, jos tämä on alueen erityisen merkityksen vuoksi tarpeen. Kunnossapitolain mukaiset velvollisuudet tulevat voimaan, kun kunta sallii alueen otettavaksi asemakaavan osoittamaan käyttöön (KPPL 2§)

7 Osittaisuudistuksen tarve
Lakialoite pientaloalueiden tontinomistajien tehtävien siirtämisestä kunnalle. Oikeuskanslerin kannanotto kunnossapidon laatutasoon. Selvitykset kevyenliikenteen liukastumis- ja kaatumistapaturmista. Lain tulkinnanvaraisuudet ja vanhentuneet viittaukset muuhun lainsäädäntöön.

8 Osittaisuudistuksen tavoitteet
Kunnan ja kiinteistönomistajan välisen vastuunjaon selkeyttäminen ja tarkoituksenmukainen jakaminen Kunnossapidon ja puhtaanapidon tason määrittelyn tarkistaminen - jalankulku- ja kevyen liikenteen näkökulman huomioon ottaminen - esteettömyyden huomioon ottaminen - kadun käyttäjän oman huolellisuuden ja vastuun näkökulman huomioon ottaminen - kunnallisten sääntöjen antamisen tarve selvitettävä Kadulla ja yleisellä alueella tehtävien töiden ohjaus

9 Kunnossapito Jussi Kauppi

10 Kunnossapidon sisältö
Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa: Rikkoutuneen päällysteen korjaamisen, uudelleen päällystämisen, sorapäällysteisen kadun tasaisena pitämisen ja sorapäällysteisen kadun ajoradan pölyn sitomisen. Istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito. Lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena, liukkauden torjumisen, liukkauden torjuntaan käytetyn kiviaineksen poistamisen sekä katuojien, sadevesikourujen ja –kaivojen avoinna pitämisen

11 Kunnossapidon laatuvaatimukset
Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon: kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn tarpeet terveellisyys, liikenneturvallisuus ja esteettömyys

12 Tehtävien priorisointi (3 §:n perustelut)
Mahdollisuus asettaa kunnossapitotehtävät tärkeysjärjestykseen ja kaduittain kiireellisyysjärjestykseen. Kiireellisempiä toimia vaaditaan liikenteellisesti keskeisissä paikoissa. Pääpaino kohdistetaan palvelemaan liikenteellisesti vilkkainta aikaa; työssäkäyntiaika tärkeämpi kuin iltamyöhä tai varsinkaan aamuyö.

13 Sään ja kelin huomioon ottaminen (3 §:n perustelut)
Ennalta tiedossa olevaan säätilaan on onnettomuuksien välttämiseksi varauduttava esim. huolehtimalla aurauksesta ja liukkaudentorjunnasta. Poikkeuksellisen säätilan aikana voidaan huolehtia ensin liikenteellisesti keskeisistä alueista. Ei edellytetä kaluston riittävyyttä kaikkein poikkeuksellisimpia tilanteita varten. Missään ei kunnossapidon taso saa kuitenkaan pitkään alittaa tyydyttävää tasoa.

14 Vahingonkorvausvastuu (3 §:n perustelut)
Liikennemuotojen tarpeet ja olosuhteet entistä selkeämmin esillä niin, että ne voidaan ottaa huomioon harkittaessa vahingonkorvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuu perustuu tuottamukseen eli kunnossapidosta vastaavan on täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin tai virheeseen. Kadunkäyttäjä voi omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteisiin. Vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa on kuitenkin selvitettävä vahingonkärsijän oma tuottamus, joka vahingonkorvauslain perusteella voi alentaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuuta.

15 Terveellisyysvaatimus (ympäristövaliokunnan mietintö)
Puhtaanapidossa yhtenä laatutason kriteerinä on terveydellisesti tyydyttävä taso. Talvihiekoituksen poistaminen täsmennettiin kuuluvaksi osaksi kunnossapitoa, kun se aiemman tulkinnan mukaan kuului puhtaanapitoon. Pölyämishaitan vähentämiseen voidaan merkittävästi vaikuttaa oikealla kunnossapidon ajoituksella ja toteutuksella ja siten terveellisyys on tavoitteena ilman laadun turvaamisen kautta. Valiokunta esitti terveellisyystavoitteen lisäämistä 3.pykälään, jotta ilmanlaadun vaikutus tulee tavoitteiden piiriin.

16 Osittainen kunnossapito
Kunta voi päättää, jos liikenteelle ei aiheudu huomattavaa haittaa, että määrätty katu tai kadun osa pidetään talvella kunnossa vain osittain, taikka että määrätyllä kadulla tai kadun osalla ei torjuta liukkautta, jotta sitä voidaan käyttää kelkalla kulkemiseen. Liukkauden torjumatta jättämisestä on ilmoitettava.

17 Luopioisten kyltit

18 Tarkemmat määräykset Kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea kunnossa- ja puhtaanapitotyön 1) suoritustapaa ja siinä käytettäviä laitteita ja aineita 2) suoritusaikaa 3) lumen käsittelyä, sijoittamista ja poiskuljetusta sekä 4) katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Kunnallisten määräysten laatimista koskevaan menettelyyn sovelletaan, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään rakennusjärjestyksen laatimisesta. Määräykset annetaan kunnan päätöksellä. Ne on annettava alueelliselle ympäristökeskukselle ja poliisille tiedoksi.

19 Tontinomistajan tehtävät
Tontinomistajan velvollisuutena on: Pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää. Huolehtia liukkauden torjumisesta ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä. Tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit. Pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä. Tontinomistaja vastaa tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta. Myös - rummun auki pitämisestä ja - aurausvallin poistamisesta

20 Tontinomistajan ilmoitus- ja varoitusvelvollisuus
Tontinomistajan on viipymättä ilmoitettava kunnalle tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista päällysteen rikkoutumisista, kuopista ja muista vastaavista puutteista sillä osalla, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana, sekä ryhdyttävä tarvittaviin väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi.

21 Kunnan tehtävät Kadun kunnossapidossa kuuluu kunnalle kaikki mitä ei erikseen ole tontinomistajan tehtäväksi säädetty. Pyörätien sekä rakenteellisesti toisistaan erottamattoman jalankulku- ja pyörätien kunnossapito. Kunta voi päättää kävelykadun, pihakadun ja muun erityistä liikennetarvetta palvelevan kadun kunnossapitovelvollisuuden jakautumisesta. Kunnanhallituksen tai lautakunnan tulee päättää, millä aineella katu on kunnossapitotyön yhteydessä päällystettävä (7§)

22 Kunnan ja tontinomistajan tehtävät

23 Muun yleisen alueen kunnossapito
Kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja muu näihin verrattava yleinen alue on kunnan pidettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. Yleisen alueen osa, joka on asemakaavan mukaan tai muutoin tarkoitettu käytettäväksi katuna (?), on kuitenkin pidettävä kunnossa siten kuin kadun kunnossapidosta on säädetty. Jos tontti rajoittuu puistoon tai muuhun yleiseen alueeseen ja tontille johtaa kulkutie alueen kautta, tontinomistaja on velvollinen huolehtimaan 4 §:ssä tontinomistajan tehtäviksi säädetyistä töistä enintään 24 metrin etäisyyteen saakka tontin rajasta.

24 Puhtaanapito Jussi Kauppi

25 Kadun puhtaanapidon sisältö ja laatu
Kadun puhtaanapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä, kuten kadulle kerääntyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden sekä rikkaruohon poistamisen ajoradalta ja jalkakäytävältä.

26 Tontinomistajan puhtaanapitovelvollisuus
Pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä. Kadun kulmauksessa puhtaanapitovelvollisuus ulottuu puhtaana pidettävän alueen ulkorajojen leikkaukseen asti. Tontinomistaja ei ole velvollinen pitämään puhtaana ajoradan vastakkaisella puolella olevaa pyörätietä tai jalkakäytävää. Jos sama kadunosa olisi kahden tai useamman tontinomistajan pidettävä puhtaana, kukin pitää puhtaana alan, joka on lähempänä hänen kuin toisen tonttia.

27 Istutusalue Istutusaluetta ei lueta kuuluvaksi siihen alueeseen, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana. Tällaisessa tapauksessa ulottuu tontinomistajan velvollisuus pitää katu puhtaana enintään 24 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Istutuksen kautta tontille johtavat kulkutiet on tontinomistajan kuitenkin pidettävä puhtaina.

28 Viherkaista ja ojan alue
Edellä sanotusta poiketen tontinomistajalle kuuluu enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen. Siistinä pitäminen edellyttää niittämistä mutta ei koneellista leikkaamista. Tontinomistajalla ei ole velvollisuutta kunnan istuttaman puun, pensaan tai kasviryhmän hoitamiseen. Ei myöskään velvollisuutta liikennemerkkien tai muiden laitteiden puhtaana pitämiseen.

29 Kunnan puhtaanapitotehtävät
Muilta osin kadun puhtaanapito kuuluu kunnalle. Kunnan velvollisuutena on pitää puhtaina myös kadulla olevat: istutukset kadun kalusteet korokkeet suojakaiteet liikennemerkit muut vastaavat laitteet. Mikäli alueella, jonka puhtaanapito kuuluu tontinomistajalle, harjoitetaan kunnan erityisellä luvalla kauppaa, on myyntialue kunnan toimesta puhdistettava kaupanteon aiheuttamista roskista, jollei toisin ole sovittu.

30 Muun yleisen alueen puhtaanapito
Kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja niihin verrattava yleinen alue on kunnan pidettävä siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä. Yleisen alueen osa, joka asemakaavan mukaan tai muutoin on tarkoitettu käytettäväksi katuna, on kuitenkin pidettävä puhtaana siten kuin kadun puhtaanapidosta on säädetty. Jos tontti rajoittuu puistoon tai muuhun yleiseen alueeseen ja tontille johtaa kulkutie alueen kautta, tontinomistaja on velvollinen pitämään pääsytien puhtaana enintään 24 metrin etäisyyteen saakka tontin rajasta.

31 Kunnan ja tontinomistajan tehtävät

32 Yleisellä alueella tehtävien töiden ohjaus
Jussi Kauppi

33 Oikeus laitteiden sijoittamiseen
Johtojen ja laitteiden sijoittamisesta ja siirtämisestä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Telekaapelien sijoittamisesta säädetään myös viestintämarkkinalain 10. luvussa. Ns. sijoittamislupa ja myös sijoittamisesta aiheutuvan mahdollisen haitan ja vahingon korvaus käsitellään em. säännösten nojalla.

34 Ilmoitusvelvollisuus
Työstä vastaavan on tehtävä työstä kadulla ja yleisellä alueella ilmoitus kunnalle. - Työstä vastaavalla tarkoitetaan tilaajaa, ei urakoitsijaa Työ voidaan aloittaa heti, kun kunta on antanut suostumuksen työn aloittamiseen. Jos kunta ei ole käsitellyt ilmoitusta 21 vuorokauden kuluessa, työ voidaan kuitenkin aloittaa.

35 Ilmoituksen liitettävä selvitys
Ilmoitukseen on liitettävä selvitys, jossa osoitetaan tarvittavassa laajuudessa: alueen työnaikainen käyttö työn kesto työssä käytettävien laitteiden ja rakenteiden sijoitus tilapäinen liikennejärjestely kaikki liikennemuodot huomioon ottaen työstä vastaava henkilö ja hänen ammattipätevyytensä Lisäksi kunta voi vaatia muitakin ilmoituksen käsittelemiseksi tarpeellisia selvityksiä.

36 Työtä ohjaavat määräykset
Kunta voi antaa työn suorittamisesta määräyksiä, jotka ovat tarpeen - työstä mahdollisesti liikenteen sujuvuudelle, turvallisuudelle ja esteettömyydelle, - kadulla ja yleisellä alueella sijaitseville johdoille ja laitteille sekä - kadun ja yleisen alueen rakenteille aiheutuvan haitan ja vahingon vähentämiseksi. Kunnan antamien määräysten lainmukaisuus voidaan saattaa kunnan rakennusvalvontaviranomaisen ratkaistavaksi.

37 Töiden suorittaminen Työmaalla on oltava taulu, josta ilmenevät työn suorittaja ja työstä vastaavan yhteystiedot. Ilmoittajan on pidettävä työalue puhtaana ja saatettava alue hyväksytyn työajan kuluessa työtä edeltäneeseen kuntoon. Rikkoontunet johdot, laitteet ja rakenteet saadaan merkittävien vahinkojen estämiseksi korjata välittömästi. Korjaamisesta on ilmoitettava kunnalle niin pian kuin mahdollista ja annettava selvitys.

38 Käsittelymaksu Kunta voi periä maksun, joka perustuu ilmoituksen tarkastamisesta ja työn valvonnasta kunnalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Kunta hyväksyy maksujen määräämisen perusteet sisältävän taksan.

39 Työalueen vuokra Kunta voi periä aikaan, alueen laajuuteen ja alueen keskeisyyteen perustuvan kohtuullisen maksun alueen tilapäisestä käyttämisestä työmaana, jos alue rajataan pois yleisestä käytöstä. Maksu peritään yhden työmaan osalta vain kerran. Maksua ei peritä, jos työ tehdään kunnan kadun rakentamiseen liittyvän muun työn yhteydessä. Maksua ei peritä siltä ajalta, jonka alue on työmaana työstä vastaavasta riippumattomasta syystä, jota ei voida ennakoida. Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan.