Pirjo Laaksonen 06.10.2011. ”Kuluttajan hyvinvoinnin edistäminen”  Tarkastelen seuraavassa:  Näkemyksiä kuluttajasta  Kuluttajan hyvinvoinnin saamia.

Esitys aiheesta: "Pirjo Laaksonen 06.10.2011. ”Kuluttajan hyvinvoinnin edistäminen”  Tarkastelen seuraavassa:  Näkemyksiä kuluttajasta  Kuluttajan hyvinvoinnin saamia."— Esityksen transkriptio:

1 Pirjo Laaksonen 06.10.2011

2 ”Kuluttajan hyvinvoinnin edistäminen”  Tarkastelen seuraavassa:  Näkemyksiä kuluttajasta  Kuluttajan hyvinvoinnin saamia sisältöjä • Tavoitteenani on herättää kysymyksiä pohjustukseksi kuluttajapolitiikan tavoitteiden suunnitteluun • Millaista kuluttajuutta haluamme vahvistaa? • Millaista hyvinvointia haluamme kuluttajille rakentaa? • Tarkasteluni tapahtuu ”tutkijan näkökulmasta”

3 Millaisena kuluttaja on nähty?  Kuluttajapolitiikassa näkemys kuluttajaan on varioinut:  Kasvatettava:  valmiuksia arjen perustoimintojen suorittamiseen on vahvistettava  Suojeltavia  vähäosaisia ja haavoittuvia ”markkinoinnin kohteita”  Valistettavia  tietoa etsiviä valitsijoita ja päätöksentekijöitä  Valveutuneita  osallistuvia ja vaikutusmahdollisuuksia janoavat voimaantuneet toimijat

4 Millainen on tämän päivän kuluttaja?  Kuluttaja on edelleen suojeltava vähäosainen, tietoa janoava valitsija ja päätöksentekijä sekä (joskus myös) halukas voimaantunut vaikuttaja?  Kuluttaja on myöskin välinpitämätön, impulsiivinen, reaktiivinen, tunnevaltainen…  Se, miten kuluttaja tekee päätöksiään riippuu hänestä itsestään, mutta myös tarjontarakenteen ominaisuuksista ja käytetyistä markkinointikeinoista samoin kuin kuluttajan sosiaalisesta vaikutuspiiristä Kuluttajien erilaisuus asettaa haasteita myös politiikan tekemiseen

5 Millaista kuluttajuutta haluamme rakentaa ? • Millaista kuluttajuutta tavoittelemme ? • Esim. taloudellis-rationaalinen vs rationaalinen  Millä keinoin toivottua kuluttajuutta voidaan vahvistaa?  Eri ”kuluttajatyypit” tavoitetaan eri tavoin ja heihin voidaan myös vaikuttaa erilaisin keinoin  Esim. tiedon jakaminen vs itse toimintaan vaikuttaminen  Miten ”voimaannuttaa” välinpitämättömät ja alhaisesti sitoutuneet ? Mitkä ovat kuluttajapolitiikan ohjauskeinot ja vaikuttamisen välineet?  Tarvitaan toimijoiden välistä yhteistyötä  Toimivien käytäntöjen tunnistaminen ja kaksisuuntainen viestintä

6 Kuluttajasta kuluttajiin ja tuottajiin  Milloin ihminen on ”kuluttaja” ?  Kuluttaja vs ihminen vs kansalainen vs potilas vs asiakas  Kuluttaja on yksi ihmisen rooleista, joka on merkittävä ja näkyvä postmodernissa yhteiskunnassa ja se leikkaa eri elämänalueita, mutta silti se on vain yksi osa • ”Kuluttaja” vaiko ”kuluttajat” • Hyvinvoinnin kokeminen on yksilöllistä  Voidaanko arvio suomalaisten kuluttajien hyvinvoinnista muodostaa aggregoimalla yksittäisten kuluttajien arviot omasta hyvinvoinnistaan?  Yhä useammin kuluttajat toimivat tuottajina ja markkinoijina  Kohdellaanko kuluttajina vai markkinoijina ?

7 ”Kuluttajan hyvinvoinnin edistäminen” • Minkä sisällön ja painotuksen ”hyvinvointi” saa ? • On varioinut vuosien saatossa yhteiskunnan muutoksiin sopeutuen • Taloudelliset edut • Tiedonsaanti • Terveys • Turvallisuus • Kestävät kulutustavat Lähtökohtana on ollut kulloisetkin yhteiskunnallisesti relevantit kysymykset  Taloudellinen + fyysinen + eettinen hyvinvointi

8 ”Kuluttajien hyvinvoinnin edistäminen” • Taloudellisuus, terveys, turvallisuus ja (ympäristön kannalta) kestävät kulutustavat ovat edelleen relevantteja • Millaisia sisältöjä ja haasteita ne saavat eri alojen kulutuksessa tänään?  Mitä muita arvoja kuluttajien hyvinvointiin kytkeytyy tai mitä siihen toivottaisiin kytkeytyvän ?  Esim:  ”vastuullisuuden” sosiaalinen ulottuvuus (vastavoimaksi yksilöllisyydelle)  sosio-kulttuuriset arvot (esim. paikallisuus vastavoimaksi globalisaatiolle)  arjen hallinta  Huomioitava, että hyvinvointi on riippuvainen kulttuuri- ja kulutusympäristöstä  Tarvitaan myös ”kansallisia” näkökohtia korostavaa kuluttajapolitiikkaa

9 Miten määrittelemme kuluttajan hyvinvoinnin ?  Pelkästään taloudellinen hyvinvointi ei riitä  Perinteisesti kuluttajien hyvinvointi on määritelty ”kuluttajan tyytyväisyydeksi elämän eri osa-alueilla”  Syntyykö koetusta tyytyväisyydestä pitkän tähtäyksen hyvinvointia?  ”A state in which consumers’ experiences with goods and services – experiences related to acquistion, preparation, consumption, ownership, maintainance and disposal of specific categoires of goods and sercives in the context of their local environment – are judged to be beneficial to both consumers and society” (Sirgy and Lee 2006, s.43)

10 Miten määrittelemme kuluttajan hyvinvoinnin ?  Riittääkö ”materialistinen näkökulma” määrittämään kuluttajan hyvinvointia?  Tutkimukset osoittavat, että materialismi ei (tietyn pisteen jälkeen) lisää kuluttajien tyytyväisyyttä eikä onnellisuutta  Ihmiset voivat luopua kulutuksen määrästä pyrkiessään lisäämään henkilökohtaista hyvinvointiaan  Kuluttajien hyvinvointi muokkautuu sosiokulttuurisesti  Kulutuksella on myös symbolisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja kokemuksellisia merkityksiä Miten kuluttajien hyvinvointi määritellään kuluttajapoliittisessa ohjelmassa ?

11 Miten arvioimme kuluttajien hyvinvoinnin tason?  Lähtötilanteen määrittelemiseksi ja tavoitteiden seuraamiseksi tarvitsemme työkalun, jolla mitata kuluttajien hyvinvoinnin tasoa  Markkinoiden toimivuudesta kertovat tilastot ja selvitykset, viranomaisten keräämät tiedot markkinoiden tehokkuudesta, turvallisuudesta jne  Asiantuntijoiden kokemukset ja näkemykset  Kuluttajille suunnatut kyselytutkimukset samoin kuin laadulliset kulutustutkimukset  …  Miten näitä yhdistämällä muodostetaan näkemys nykytilasta, ja tunnistetaan erityishuomiota vaativat kohteet myös ”heikkojen signaalien” tasolla ?  Miten kehityksen seuranta toteutetaan?  Vaikuttavuuden arviointi

12 Kuluttajien hyvinvointi yhteiskunnan hyvinvoinnin rakennusaineena  Yhteiskunnan hyvinvointi koostuu kuluttajien hyvinvoinnista, yritysten hyvinvoinnista, inhimillisestä hyvinvoinnista ja ympäristön hyvinvoinnista (Pancer 2009)  Kuluttajien ja yritysten hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa ja peilautuvat yhdessä markkinoiden toimivuutena  Markkinoiden toimivuutta säätelevät myös institutionaaliset tekijät, joilla voidaan vaikuttaa kaikkiin yllä mainittuihin hyvinvoinnin muotoihin Siksi kuluttajapolitiikka ”kuuluu kaikille” ja siksi me kaikki tarvitsemme kuluttajapolitiikkaa