Teemaseminaari: Tulevaisuuden ammattiopisto ja ECVET

Esitys aiheesta: "Teemaseminaari: Tulevaisuuden ammattiopisto ja ECVET"— Esityksen transkriptio:

1 12.3.2013 Teemaseminaari: Tulevaisuuden ammattiopisto ja ECVET
Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään

2 Meri Merkkiniemi KTM, NTM Projektikoordinaattori
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus Opetushallitus käynnisti syksyllä 2012 viisi eri työryhmää, joiden tavoitteena on koota yhteen parhaita käytänteitä ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeiden helmistä. Pohjois-Suomen hanketoimijoiden muodostaman ryhmän teema on Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään. Kaikkien työryhmien työskentelyn tuloksena syntyy Opetushallituksen Edu.fi-sivustolle uusia sisältöjä sekä artikkelijulkaisu RIKASTETTU & RAKASTETTU OPPIMINEN - Oivalluksia ja malleja osaamisperusteisen ammatillisen koulutuksen opetusjärjestelyiksi ja -menetelmiksi. Pohjois-Suomen työryhmän jäsenet: Sanna Brauer, OAMK Meri Merkkiniemi, OAMK Sirpa Karjalainen, OSAO Jari Viitasalo, OSAO Mika Kananen, OSAO Juha Saarikoski, OSAO Petri Saikkonen, PSK-Aikuisopisto Ari Manninen, Lapin Matkailuopisto Minna Taivassalo-Salkosuo, OPH

3

4 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ

5 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla Laadukkaan ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa tarvitaan koulutuksen järjestäjien yhteistyötä elinkeinoelämän eri toimijoiden kanssa. Tuloksellinen työelämäyhteistyö edellyttää systemaattisuutta ja pyrkimystä pysyviin kumppanuuksiin. Yhteistyö rakentuu win-win periaatteen mukaisesti, kun kaikki osapuolet ovat valmiita resursoimaan yhteistyöhön  Yhteistyö toimii parhaimmillaan, kun työ- ja elinkeinoelämän edustajat kytkevät oman yrityksensä todellista tai virtuaalista toimintaa ammattikoulutuksen yhteyteen. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata alakohtaisia ja alueellisia koulutustarpeita. Oppilaitosten on aktiivisesti kytkettävä elinkeinoelämän asiantuntijoita mukaan tukemaan oppimista ja opettamista ammatillisessa koulutuksessa.

6 Laadukkaalle keskinäiselle yhteistyölle ominaisia piirteitä ovat:
jatkuvuus ja systemaattisuus kumppanuus erilaiset verkostot vastavuoroisuus räätälöinti ja yksilöllisyys rajojen madaltuminen innovointi ja yhdessä kehittäminen Tulevaisuuden työelämäyhteistyön tunnussanoja, Opetusneuvos Seija Rasku OKM

7 YHTEISTYÖN HYÖDYT OPISKELIJA: Työelämävalmiudet paranevat
Ammattitaito kehittyy Työelämäyhteydet Työkokemusta Opiskelumotivaation paraneminen Verkosto-osaaminen TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ Osaavan työvoiman saatavuus Koulutuksen sisältöön vaikuttaminen Rekrytointi mahdollisuudet Työelämässä toimivien ohjausvalmiudet kehittyvät ja valmiudet kehittää omaa työtä paranevat OPETTAJA/OHJAAJA Elinkeinoelämän asiantuntijoiden hyödyntäminen opetuksessa Ammattitaidon ylläpitäminen Oman osaamisen arviointi suhteessa työelämän osaamisvaatimuksiin Omien ammatillisten asiantuntijaverkostojen ylläpito OPPILAITOS Koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Työssäoppimispaikkojen järjestäminen helpottuu Opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittäminen työelämälähtöiseksi

8 INNOVAATIOPEDAGOGIIKKA
Innovaatiopedagogiikka on osaamisen jatkuvaa parantamista, joka tuo työelämään uusia ideoita ja käytäntöjä. Innovaatiopedagogiikka yhdistää oppimisen, uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen. Käytännön tasolla innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan lähestymistapaa oppimiseen ja opetukseen työelämälähtöisestä ja tutkimus- ja kehittämisosaamista painottavasta näkökulmasta. Innovaatiopedagogiikan avulla kehittyvät metataidot ovat avainasemassa puhuttaessa uudesta osaamisen ulottuvuudesta. Monialaisessa ympäristössä tapahtuvan tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla voidaan saada aikaan alueellisia innovaatioita ja lisätä yrittäjyyttä. Innovaatiopedagogiikkaa sovellettaessa keskiössä on oppijan aktiivisuus ja vastuullisuus oman oppimisensa ja osaamisensa kehittäjänä. Parhaimmillaan innovaatiopedagogiikka mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen yhteistyössä koulutussektorin ja työ- ja elinkeinoelämän välillä. Uudet toimintamallit kehittävät niin työelämää kuin koulutustakin.

9 YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyyskasvatus ei ole ulkoista yrittäjyyttä liiketoiminnan näkökulmasta, eikä se aina merkitse sisäistä yrittäjyyttä. Tärkeintä on mahdollisuuksiin kasvaminen, yrittävyyteen oppiminen.

10 YRITTÄJYYSKASVATUS Toisen asteen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksessa tulee korostaa seuraavia teemoja: Sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen, ammatillisuuden mukaan ottaminen, ulkoisen yrittäjyyden tuominen konkreettiseksi ja ammattikasvu yrittäjyyskasvatuksen teemaan. Ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatus on opetuksen perusteiden tasolla jakaantunut omaehtoiseen, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Omaehtoisessa yrittäjyydessä yrittäjyyden ydin on muualla kuin liiketoiminnassa, omaehtoisen yrittäjyyden näkökulman mukaisesti opiskelija pohtii omaa yrittäjämäistä asennettaan ja käyttäytymistä myös sosiaalisissa ryhmissä. Sisäisessä yrittäjyydessä opiskelija kerryttää itselleen yrittäjämäisiä taitoja, joita nykyajan työelämässä tarvitaan jokaisessa asemassa. Kaikki työelämän perustaidot ovat tärkeitä yrittäjyyttä opittaessa: luovuus, riskinottokyky, tiimitaidot ja vuorovaikutustaidot. Opiskelijoita tulee kannustaa myös ulkoiseen yrittäjyyteen, joka on konkreettista yrittäjyyttä niillä riskeillä, mitä yrittäjyyteen kuuluu. Yrittäjyyskasvatus omana oppiaineenaan ei lisää yrittäjyyttä, vaan sen tulee olla integroituna muuhun oppimiseen liittyvään toimintaan Liiketoimintaosaaminen sopii itsenäiseksi opintokokonaisuudeksi

11 YRITTÄJYYTTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ
Yrittäjyyskasvatusta tukevat parhaiten oppimisympäristöt, joissa nuoret joko pääsevät itse kokeilemaan tai kokemaan yrittämisen arkea. Olennaista yrittäjyyden käytännön harjoittelussa on oikea toiminta, jossa omilla ratkaisuilla ja toiminnalla on konkreettista vaikutusta lopputulokseen. Opiskelija saa yritystoimintaa harjoitellessa kokemusta myös oman alan työstä. NY – Nuori Yrittäjyys (NY Vuosi yrittäjänä, NY 24h -leiri) TOY – Työssä oppiminen yrittäjänä (Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos) InnoOmnia – Luoviva - yritysviritin FINPEC - harjoitusyrityskeskus

12 OPETTAJAN OSAAMINEN Asenne: Innostunut ja rohkea tekeminen ratkaisee
Opetusmenetelmien osaamisen puute on opetushenkilöstön haaste; yrittäjyyspedagogiikka pitäisi tuoda iloiseksi osaksi oppimisen polkua antamalla opiskelijoille vastuuta, mutta myös malli ja mahdollisuus toiminnalliseen oppimiseen. YES- ja Y-koontihankkeiden haastatellut asiantuntijat korostavat ulkoisen yrittäjyyskokemuksen sijaan opettajalta löytyviä yrittäjäominaisuuksia. Oma yrityskään ei välttämättä tuo opettajuuteen lisäarvoa, vaan voi pahimmillaan tarjota suppean näkökulman yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet tulee sitoa uudistuvaan opettajuuteen, yrittäjyyskasvatus ei ole vain yhteiskuntaopin ja opon asia Ei tarvitse olla yrittäjyysaineiden opettaja/asiantuntija, voi ja kannattaa hyödyntää työelämän asiantuntijoita

13 TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN

14 MOBIILITEKNOLOGIA Oleellista ei ole käytettävä teknologia, vaan se mitä sen käytöllä saavutetaan Mobiiliteknologiat yleistyvät oppilaitoksissa sekä työelämässä. Mobiililaitteiden viihdekäyttö on jo useille arkipäivää, ja teknologian hyödyntäminen koulutuksessa ja työelämässä on luontainen jatkumo tälle. Tieto- ja viestintätekniikan välineet eivät itsessään tuo mitään lisäarvoa, jollei oppimisympäristö ja oppimistehtävät tue sopivasti haastaen opiskelua. Työvaltaisessa koulutuksessa teknologia on oppimista tukevaa. Niin opettajan kuin opiskelijan tulee muistaa, että käden taidot opitaan tekemällä. Teknologian avulla voidaan jakaa ajatuksia opitusta ja reflektoida omia työtapoja. Uudet teknologiat ja menetelmät pyrkivät palvelemaan aktiivista oppijaa, oppimista ja oppimisprosessia yhä tehokkaammalla ja myös yksilöllisellä tavalla. Tärkeää on aktivoida oppijat toimimaan aktiivisesti niin oman oppimisprosessinsa kuin ympäröivän yhteisönsä hyväksi.

15 SOSIAALINEN MEDIA Sosiaalisen median palveluiden, kuten wikien ja blogien avulla voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa oppimisen tueksi Sosiaalisen median käyttöönotossa on hyvä edetä pienin askelin. Opettaja voi aloittaa esimerkiksi ennestään tutuilla ohjelmilla, ja kehittää pedagogista näkemystä ja kokemusta vähitellen. Opiskelijat tarvitsevat paljon ohjausta ja teknistä tukea uudenlaisten opetusmenetelmien ja sovellusten kanssa. Myös opiskelijoilla voi olla muutosvastarintaa uusia välineitä ja toimintatapoja kohtaan Opettajien esimerkki ja oppilaitosjohdon tuki auttaa saamaan muutosta pysyväksi toimintatavaksi.

16 OPISKELIJOIDEN OSAAMISTA YRITYKSIIN

17 OPISKELIJOIDEN OSAAMISTA YRITYKSIIN
Opiskelija voi tuo yrityksen arkeen uusia näkemyksiä sekä uusia ideoita yrityksen päivittäiseen toimintaan ja parhaimmillaan kehittää yrityksen työprosesseja ja työyhteisön toimintaa. Työelämä muuttuu nopeasti ja koulutusalan kehityksen seuraaminen voi olla haastavaa. Yritysten johdon ja yrittäjien voi olla vaikea irrottautua täydennyskoulutukseen. Opiskelija voi valmistuttuaan tai jo työssäoppimisjaksollaan toimia uuden airuena, yrityksiin ajantasaista, uutta osaamista tuoden. Osaaminen voi olla esimerkiksi asiakaspalveluun tai markkinointiin liittyvää erikoisosaamista, joka on yrittäjälle arvokasta ydinosaamista täydentävää asiantuntemusta tai liittyä suoraan toimialan työtehtäviin.

18 INNOVATIIVISET OPPIMISYMPÄRISTÖT
Oppimisympäristöissä korostuu innovatiivisuus ja pedagogisuus Perusopetuksen tulevaisuuden kouluja on kehitetty paljon viime vuosina: nyt on aika satsata tulevaisuuden ammattiopistoihin! Perinteisessä oppimisympäristössä rajoitteina ovat tylsyys, kalusteet, välineet ja asenteet. Rajoitteita rikkomalla saadaan aikaan vuorovaikutteista toimintaa fyysisessä ja virtuaalisessa tilassa. Tulevaisuuden monimuotoiset oppimisympäristöt mahdollistavat yhteyden toisiinsa virtuaalisesti 3D-maailmassa. Tulevaisuuden oppilaitoksista kehittyy innovaatioympäristöjä, jotka muodostavat luovuuden ja innovaatioiden synnyttämisen osana hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

19 HANKKEET

20 Sosiaalisen median käyttö tulevaisuuden oppimisympäristönä
Hankkeessa on kehitetty somen käyttöä perustutkintojen opetuksessa ja opintojen henkilökohtaistamisessa Lisäksi selvitetään, miten opiskelijat osaavat hyödyntää sosiaalisen median työkaluja oppimisen ja tutkinnon suorittamisen tukena. Pääkohderyhmänä toimivat tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaryhmät. Hankkeessa verkostoidutaan yritysten kanssa sosiaalisen median välityksellä sekä selvitetään yritysten sosiaalisen median hyödyntämisen nykytilaa ja tarpeita.

21 VIRTUAALIBAARI Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa on Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke, joka tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen kehittää ja monipuolistaa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoon (2010) ja Baarimestarin erikoisammattitutkintoon (2005) liittyen.

22 WHO SHOULD DEMAND MORE? Modern bar in an international virtual world

23 PALVELU PADAT Palvelu Padat -hankkeessa olivat käytössä tablet -tietokoneet, joita hyödynnettiin mahdollisimman paljon koulussa ja työssäoppimisjaksoilla. Hankkeen aikana tutustuttiin ja käytettiin laajalla rintamalla avoimen lähdekoodin ohjelmia sekä sosiaalista mediaa. Sodexon, Fazer Food Servicen, Unirestan, Scandic Hotelli Oulun ja monen muun yrityksen kanssa aloitettiin ideointi, jonka tuloksena opiskelijat tekivät yritysten tarpeisiin sopivaa QR-koodipalvelua ja ideointia työssäoppimisjaksojen aikana. Toimintatapa on vahvistanut yritysyhteistyötä sekä samalla markkinoinut opiskelijoiden uuden teknologian osaamista. Hankkeen ja yritysten yhteistyö QR-koodien hyödyntämisestä tuli näkyväksi alkuvuodesta 2012, kun KatriAntell ( toi markkinoille uuden leipomotuotteen ja hyödynsi siinä QR-koodia.

24 Palvelu Padat: osaamista yrityksiin

25 Antell on perinteikäs oululainen perheyritys
Antellin leipä on tuoretta

26 LIPPO Innomylly

27 Yrittäjyys Työelämä- yhteistyö Sosiaalinen media
Innovatiiviset oppimis-ympäristöt Innovaatio- pedagogiikka Yrittäjyys Opettajan osaaminen Sosiaalinen media Teknologian hyödyntäminen Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä oppilaitosten ja työelämän välisen yhteistyön tiivistämiseen tarvitaan monipuolista osaamista: Työelämäyhteistyötä Yrittäjyyteen kasvattamista Innovaatiopedagogiikan hyödyntämistä Teknologian ja SoMen hyödyntämistä Innovatiivisia oppimisympäristöjä Innostuneita tekijöitä, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta kokeilla uusia asioita

28 AJATUKSIA YRITTÄJYYDEN OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ VUONNA 2020
Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä Yrittäjyys ja innovaatiot -työpajan antia OPPIJA TYÖELÄMÄ VALMENTAJA TYÖYMPÄRISTÖT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Työskennellään oikeiden töiden parissa moniammatillisissa tiimeissä Mokauspedagogiikka; saa oppia virheiden kautta Luovuuden oppiminen Moniosaajuus Asenne, luottamus, vastuu Oma vastuu oppimisesta ja yhteinen vastuu, yhteisöllisyys Win-Win-Win periaatteen ylläpito; Oppilaitosten ja työelämän yhteistyöstä hyötyä kaikille, opiskelijalle, työelämälle ja oppilaitokselle Työelämäpedagogit ja erilaisia ohjaajia, eri roolit: oppija, ohjaaja, valmentaja, mentori Luonteva luottamuksellinen yhdessä tekemisen ympäristö, verkostot Eri kouluasteiden- ja muotojen toimijat kohtaavat  työelämän tueksi (innovaatiot, osaamisen kehittyminen) Vaaditaan moniosaamista, yrittäjämäinen toiminta korostuu 2020 oppimisympäristöissä työskentelee moniosaajien valmentajatiimi Opettajan roolin muutos; Opettajuudesta ohjaajuuteen ja valmentajuuteen Asenne Kansainvälisyys Opettajan koulutus Oppilaitosten ja työelämän rajat madaltuvat, huolehditaan yhdessä, että saadaan osaajia työelämään  työskennellään samoissa tiloissa tehdään aitoja asioita Innovatiiviset oppimisympäristöt kaikilla kouluasteille Koti oppimisympäristönä Tiimioppiminen Rahoitusjärjestelmän ja opettajien koulutuksen kehityttävä Face-to-face ei häviä, mutta sen muodot muuttuvat Oman osaamisen ja tiedon jakaminen Uudenlainen tapa organisoida työ ja opiskelu; oppiminen pois vanhasta Avainasemassa oppilaitoksen johdon sitoutuminen; tilat, resurssit, pedagoginen ymmärrys Kiinteämpi yhteys työelämän ja oppilaitosten välillä Oppimateriaali työelämästä Erilaisten oppijoiden huomioiminen

29 LINKIT JA VINKIT http://ammatillisetoppimisymparistot.wikispaces.com