Työ, työajat ja työurien pidentäminen

Esitys aiheesta: "Työ, työajat ja työurien pidentäminen"— Esityksen transkriptio:

1 Työ, työajat ja työurien pidentäminen
Professori Matti Ylikoski

2 Miten työterveyttä, työkykyä
…ja siis työuraa voidaan ylipäätään edistää ? Prof. M. Ylikoski /

3 Työ, toimintakyky, osaaminen ja ikä ovat sidoksissa toisiinsa - ja vaikuttavat työssä jatkamiseen - (Ilmarinen 1999) % Toimintakyky ja kompetenssi Ongelma Edistä työkykyä Reservi Reservi Työn vaatimukset ja kuormitukset Vähennä vaatimuksia ja kuormittumista Ikä Ratkaisut Prof. M. Ylikoski /

4 Työuran eheyden haasteet TTL:n toimenpiteiden kohteina (Vainio & Ylikoski 2009)
Muutosten kohtaaminen: lomautetut, irtisanotut, työttömien työhön paluu, osaamisen ja työkyvyn ylläpitäminen, jäljelle jäävien terveys ja tuki "Työhön" - menetelmä Ihmisen mittainen työ  kestävä työura  vetovoimainen tulevaisuuden työpaikka Win – win - puhe Olemme erilaisia – puhe "Eteenpäin kriisistä" "ParTy" - menetelmä "Terveenä työttömyydestä" Työssä Ikääntyvät ja maahanmuuttajat myönteiset asenteet, syrjinnän vähentäminen, houkutteleva työ ja hyvät työolot yksilöllisin ratkaisuin "Potentiaali" "Ikävoimaa" Terveellinen, turvallinen, mielekäs työ osana hyvää elämää "Työn imu" Nuoret ja työelämän ulkopuolella olevat työelämään kiinnittymisen tuki, työelämävalmiudet, perehdyttäminen "Kohti työelämää" "Ikäjohtaminen" "Koulusta työhön" Työkyvyttömät, vajaakuntoiset varhaisen tunnistamisen ja työhönpaluun mallit ja tuki, vajaakuntoisten tuki tule-sairauksien ja masennuksen ennakointi, ehkäisy ja hoito "Työläs" Kuormitusten hallinta työssä jatkavat riskiryhmät "MIVA" "Työaikapalvelu" "Tikka" Depressiosuositus Prof. M. Ylikoski /

5 …yksilö ja yritys yhdessä !
Työhyvinvoinnin näkökulma: Rekkakuski – esimerkki: Ajopiirturi "määrittää" tauot ja tahdin. Miten on syömisen kanssa? Yöt tiellä, milloin kotona? Ehtiikö nukkua? Mites se "taukojumppa" ja kuntoilu? Kiire on ja kallis kuorma vastuulla Vaara vaanii ja tärinä jyskyttää Kestääköhän selkä ja riittävätkö voimat?…….. Tämäkään ei vielä ole "työhyvinvointitoimintaa ! Sitä on esim.: 1. Yritysstrategiassa huomioidaan, miten ja ketkä yhdessä suunnittelevat työ- ja työaikajärjestelyt, kuormitusten mitoituksen ja hallinnan välineet jne. – koko "prosessin" 2. Miten "hyvinvointiosaaminen" kytketään henkilöstökoulutukseen? 3. Miten vaikutetaan muihin (huoltamoravintoloihin, taukotiloihin, asiakkaiden lastauslaitureihin ja apuvälineisiin)? 4. Mihin toivotaan erityisesti työterveyshuollossa ja työsuojelussa panostettavan (vireyden ja tules - tilan seuranta ja ohjaus, tapaturmaton työkulttuuri jne.)? 5. Miten tehtävät vastuutetaan?  Työhyvinvointiin vaikutetaan mm. ergonomialla, työaika- ja vuororatkaisuilla, liikunta- ja ravitsemusmahdollisuuksilla ja -tiedoilla, työ- ja yleisen turvallisuuden keinoin, työn sujuvoittamisella jne…: …yksilö ja yritys yhdessä ! Prof. M. Ylikoski /

6 Työaikojen merkitys työhyvinvoinnille ja työssä jatkamiselle
Prof. M. Ylikoski /

7 Tärkeimmät syyt työssä jatkamiseen eläkeiän jälkeen (Tilöastokeskus 2006)
Vähennä kiirettä/kuormitusta Lisää työn sisältöhaasteita Kuntoutusmahdollisuudet Parempi esimiestyö Työympäristöparannukset Parempi palkka Koulutusmahdollisuudet Joustavammat työajat Parempi työterveyshuolto Välivuodet Vähennä haittoja Lisää vahvuuksia Prof. M. Ylikoski /

8 Auttavatko lyhyemmät työpäivät jatkamaan eläkeikään asti
Auttavatko lyhyemmät työpäivät jatkamaan eläkeikään asti? - Kyllä ja etenkin terveytensä huonommiksi kokevilla(naiset) % (Torgen et al. 2001) Terveys Prof. M. Ylikoski /

9 Työajat kuormittumisen haasteena
Prof. M. Ylikoski /

10 Työajat Suomessa Positiivisia trendejä – epäsäännöllisyys säilyy
Suomessa kokonaistyöaika Eurooppalaisittain lyhyehkö Ylipitkiä työaikoja (48 t tai enemmän) teki 2.8% v (Eurostat) - vähiten Euroopassa! Yksilöllisen jouston mahdollisuus joka kolmannella, etätyön käyttö nousussa 32% tekee muuta kuin päivätyötä (Työolotutkimus 2008): ei pääosin muutoksia viime vuosina (TTL 2006). eniten liikenteessä, terveydenhuollossa ja palvelusektorilla Korvattu ylityö vähitellen noussut (Työolotutkimus), korvaamaton vähentynyt Työtehtävien tai esimiehen vaatimuksesta työajoissa joustaa puolet palkansaajista Prof. M. Ylikoski /

11 Vuorotyön yleisyys EU:ssa 2003
1984 EU15 Prof. M. Ylikoski /

12 Univaikeudet (Työolotutkimus, vähintään kerran viikossa)
% Prof. M. Ylikoski /

13 Unettomuus työstressin eri luokissa Helsinki Hearth Study, n=3079
% Työn vaatimukset Vaikutusmahdollisuudet työhön Kalimo et al. 2000 Prof. M. Ylikoski /

14 Iän yhteys voimakkaan väsymyksen esiintymiseen ammattiliikenteessä (Härmä 2007)
Prof. M. Ylikoski /

15 Vuorotyön terveyshaitat (verrattuna päivätyöhön)
Riski Näyttö unettomuus ja univaje korkea sepelvaltimotauti –1.6 korkea rintasyöpä korkea vatsakatarri kohtalainen metabolinen syndrooma kohtalainen lihavuus kohtalainen kuolemaan johtavat työtapaturmat 1.6 kohtalainen lievät työtapaturmat kohtalainen raskauden keskeytyminen <2 kohtalainen tyypin II diabetes ? kohtalainen aivoveritulppa ? matala mielenterveyden häiriöt, reuma ? matala Prof. M. Ylikoski /

16 Suuria kysymyksiä: Miksi työvahinkokäyrät nousevat Suomessa?
Palkansaajien työvahingot Tapaturmavakuutus- laitosten liitto 2009 Ruotsissa päinvastainen suuntaus: Mellan åren 2005 och 2008 har arbetsolyckorna med frånvaro minskat med ungefär 10 procent. Under perioden har arbetssjukdomarna minskat med nästan 60 procent Arbetsmiljöverket 2009 Prof. M. Ylikoski /

17 Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin liittyvät sairaspoissaoloihin kunta-alalla (Työterveyslaitos 2004) Mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin olivat yhteydessä koettuun terveyteen ja sairauspoissaoloihin (Ala-Mursula, Vahtera ym. 2002, 2004) Hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin liittyivät naisilla noin 50% vähäisempiin sairauspoissaoloihin neljän vuoden seurannassa verrattuna naisiin, joiden vaikutusmahdollisuudet työaikoihin olivat tutkimuksen alussa vähäiset Prof. M. Ylikoski /

18 Miten hallita kuormittumista ?
Prof. M. Ylikoski /

19 Työaikojen hallinta VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Työpäivän pituuteen
Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa Yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa Työvuorojärjestelyihin Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen Prof. M. Ylikoski /

20 Yksilölliset vaikutusmahdollisuudet työaikoihin lisääntyneet Suomessa (Tilastokeskus 2009)
Prof. M. Ylikoski /

21 Yksityisen palvelusektorin työolot ja hyvinvointi (Kandolin ym. 2009)
- hankkeeseen osallistui työmarkkinajärjestöjä kaupan, matkailu- ja ravintola-, kiinteistöpalvelu- ja vartiointialalta, rahoittajana Työsuojelurahasto Tuloksia työaikajoustoista: Jousto esimiehen tai työtehtävien vuoksi kuukausittain 45 % ylityötä ja työtä ilman korvausta  vähemmän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia Yksilöllinen jousto voi vaikuttaa työaikoihin paljon % Ajantasaiset työvuorolistat ovat kunnossa %  enemmän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, useammin työn imua Prof. M. Ylikoski /

22 Työaika-autonomia –hankkeen vaikutukset hyvinvointiin Hoitotyö, n=255 (Hakola ja Koivumäki)
Työaika-autonomia = työntekijän ja työyhteisön itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa Nykyinen vuorojärjestelmä vaikuttaa myönteisesti (vastaajien osuus 2003 ja 2005): % Prof. M. Ylikoski /

23 - yksilöllisen joustavuuden lisääminen
Ikääntyvien vuorotyöläisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keinot (Härmä and Ilmarinen, SJWEH 1999). 1. Vuorosuunnittelu - yksilöllisen joustavuuden lisääminen - enemmän aikaa palautumiseen (vuorojen välillä ja sisällä) - yötyön ja peräkkäisten yövuorojen vähentäminen - yötyön kokonaismäärän vähentäminen yötyön vähentäminen ikääntyviltä - nopeasti eteenpäin kiertävät työvuorot - jatkuvassa kolmivuorotyössä yksilölliset tai aikaisemmat vuorojen alkamisajat 2. Työterveyshuolto - terveystarkastusten tehostaminen ikääntyvillä - yksilöllisten selviytymiskeinonen (uni-valve rytmi, ravitsemus, liikunta, coping-mekanismit, jne) edistäminen terveyskasvatuksen avulla - yksilöllisten ratkaisujen suosiminen (tarvittaessa siirtäminen päivätyöhön) Prof. M. Ylikoski /

24 Tasapaino ja yhteistyö => etuja molemmille
Osallistuvalla työaikojen suunnittelulla - voidaan yhteen sovittaa tuotannollisia ja yksilöllisiä joustoja Yritysten tarpeet Työntekijöiden tarpeet Tuotannollinen jousto liittyen asiakkaiden ja kysynnän tarpeisiin ja työvoiman saatavuuteen Yksilöllinen jousto liittyen vapaa-aikaan, perheeseen, opiskeluun, ikään ja vajaa-työkykyisyyteen Tasapaino ja yhteistyö => etuja molemmille Prof. M. Ylikoski /

25 Työterveyslaitoksen kehittämien eteenpäin kiertävien vuorojärjestelmien leviäminen Suomessa - Ruukki Oy (ent. Fundia) Koverhar, useita yksiköitä - Ruukki Oy (ent. Fundia) Taalintehdas, useita yksiköitä - Finnair Lentokonehuolto - Rautaruukki, Raahe, Hämeenlinna ja Kemi - Ekokem Oy Ab, Riihimäki - Omg Harjavalta - Outokumpu, Tornio - Visko Oy, Hanko - Kemira, Uudenkaupungin tehtaat - Kemira Fine Chemicals, Kokkola - Imatra Steel, Imatra - Fazer Cloetta - satamat (Hanko, Hamina) - Oulun yliopistollinen sairaala, neurokirurgian osasto - Tampereen yliopistosairaala, Pikonlinna - Ido, Tammisaari - Tamfelt, Tampere - Okmetic, Espoo - Ahlstromin Flassfibre Oy:n Karhulan tehtaat - UPM Kymmene, Kaipola ja Jämsänkoski. Pankacord. - Helsingin Energia Prof. M. Ylikoski /

26 RESPECT - Innovatiiviset työaikamallit ikääntyvillä Finnair Lentokonehuolto
Prof. M. Ylikoski /

27 Nopeasti eteenpäin kiertävän vuorojärjestelmän vaikutukset
Ongelmia harvoin joskus aina Prof. M. Ylikoski /

28 Vuorojärjestelmämuutoksen vaikutukset
Prof. M. Ylikoski /

29 Yksilölliset ja autonomiset työajat tukevat mahdollisuuksia pidentää työuria
Vuorokausi Viikko Vuosi Elämä Työajan pidentäminen Työpäivän pidentäminen Viikonlopputyö Lomien lyhentäminen Eläkeiän nostaminen lyhentäminen Työpäivän lyhentäminen Lyhennetty työviikko Lomien lisääminen Kausityö Lomarahan otto vapaana Eläkeiän alentaminen Yksilölliset tai autonomiset työajat Liukuva työaika Päivittäisen työajan erilaiset tauotusmallit Yksilöllinen viikkotyöaika Joustavat osa-aikatyön mallit Työaika-pankki Tiivistetty kausi- työskentely Elinikäinen työaikapankki Sapattivapaat Osa-aikaeläke Työuran huokoistaminen Prof. M. Ylikoski /

30 Työhyvinvointi ja mm. "kestävä työura" perustuvat
yhteensovittamiseen tasapainon löytämiseksi. (Ylikoski 2008, 1993; Maslach 2006) tuottavuus  suoriutuminen tehokkuus kuormitus jaksaminen Yksilön edellytykset/ tarpeet Organisaation tarpeet vaatimukset  vapausaste, vaikutus panostaminen uupumus palkitsevuus, arvostus sitoutuminen  itsenäinen osallisuus lojaalisuus alistuneisuus innostavuus Asiantuntijat tarvittaessa "välittäjinä" avoimuus  reiluus, luottamus, luotettavuus epäluuloisuus kuulluksi tuleminen tiimiteho, joustavuus  yhteisötuki, apu muilta, yhteistyökyky syntipukki-ilmiö joustaminen tulostavoitteet, laatu  resurssit, realismi, sopivat aikarajat stressi välineet, sujuvat prosessit Prof. M. Ylikoski /

31 Työterveyslaitoksen työaikoihin liittyvää yleistajuista kirjallisuutta
Prof. M. Ylikoski /

32 Kiitos ! Prof. M. Ylikoski /