LEONARDO DA VINCI MULTILATERAL PROJECTS TRANSFER OF INNOVATION Lifelong Learning Programme.

Esitys aiheesta: "LEONARDO DA VINCI MULTILATERAL PROJECTS TRANSFER OF INNOVATION Lifelong Learning Programme."— Esityksen transkriptio:

1 LEONARDO DA VINCI MULTILATERAL PROJECTS TRANSFER OF INNOVATION Lifelong Learning Programme

2 Projektin tavoitteet  Edesauttaa työsuojelun toteutusta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä alueella, mukaan lukien oppilaitokset  Ottaa huomioon muuttuvat ja kehittyvät työolot, tarkoituksena vähentää merkittävästi työhön liittyviä onnettomuuksia ja sairauksia.  Tukee tietoisuutta työturvallisuuden tietämyksen ja turvallisen toiminnan kilpailueduista tulevilla työmarkkinoilla ja yritystoiminnassa  Edistää kerätyn tiedon jakamista, jotta voidaan oppia myös muiden kokemuksista  Kehittää työsuojelusta vastaavien opettajien taitoja koulutuksien toteutusta varten.

3 Toteutuksen kohderyhmä Projekti on suunnattu työsuojelun kannalta riskialttiille aloille.

4 Koulutuksen tavoitteet  Antaa tietoa Hygieniasta ja työturvallisuudesta Euroopassa  Antaa tietoa ja taitoja opettajille InforAdpat –tuotteiden käyttöön ja edesauttaa materiaalin käyttöönotossa ja niiden soveltamisesta koulutuskäyttöön.  Antaa ohjausta Hygienia –ja työturvallisuuskoulutuksen arviointitarkoituksiin käytetyistä menetelmistä

5 Arviointimenetelmä  Harjoittelijat ovat jatkuvan arvioinnin aiheita ja seuraavat seuraavia parametreja :  Mielenkiinto ja motivaatio  Osallistuminen  Oppiminen ja ymmärtäminen  Organisaatio ja vastuu  Aloitekyky ja luovuus  Yhteistyökyvyt  Täsmällisyys

6 Koulutuksen sisältö Ohjelma Yleinen esittely 1.Projektin tavoitteet 2.Koulutuksen tavoitteet 3.Inforadaptin strategia 4.Työturvallisuus-yleistä tietoa 2.Inforadapt tuotteet 1.Tiedot osanottajista 1.Tietoisuuden kasvattaminen (tiedonannot ja markkinointi) •Julisteet •Tiedotteet yrityksille •Tiedotteet sanomalehdissä ja radiossa

7 Koulutuksen sisältö 1. CCD – Centre de digital knowledge, digitaalisen tiedon keskus 1.Keskusteluforumin toteutus 2.Sähköinen kirjasto 1.Training Pack 1.Koulutussuunnitelman toteutusopas 1.Koulutuksen ja teknisten tarpeiden arviointi 2.Henkilöstön mobilisointi 3.Neuvottelu yrityksen kanssa 4.Kouluttajien koulutus 2.Yrittäjän / johtajan koulutus 1.Teoreettinen koulutus 2.Koulutus työn kontekstissa 3.Työntekijöiden koulutus 1.Alkuvaihe 2.Osat|2 3.Koulutus palontorjunnassa 4.Ensiavun jatkokoulutus 5.Koulutus työn kontekstissa 3. Arviointi Kirkpatrickin malli Taso 1: Reaktio - osanottajien välitön palaute valmennuksesta Taso 2: Oppiminen - tietojen ja taitojen lisääntyminen Taso 3: Käyttäytyminen - opitun siirtyminen käytännön tasolle Taso 4: Tulokset ja tehokkuus – toiminnan tuloksellisuuden paraneminen

8 Vastuussa opettajien koulutuksesta ja materiaalin levityksestä. Vastaanottaja

9 Inforadapt toimintatapa

10 Ongelma Yritykset x Hygienia ja työturvallisuus

11 Tiedon antaminen Koulutus Tiedon omaksuminen Yritykset, oppilaitokset

12 InforAdaptin väliintulostrategia 123

13 Työtapaturmat ja ammattitaudit, tilastotietoa kehityksestä

14 Kahdeksan prosenttia vakavia tapaturmia  Vuonna 2005 työtapaturmista ja ammattitaudeista suurin osa eli 69 656 aiheutti alle neljän päivän työstä poissaolon. Vakavia, yli kuukauden työstä poissaoloon johtaneita työtapaturmia ja ammattitautitapauksia vakuutuslaitokset korvasivat yhteensä 11 654 vuonna 2005.  Eläketapausten määrä on kolmen viime vuoden aikana selvästi vähentynyt.  Eniten vakavia työtapaturmia ja ammattitauteja sattuu edelleen rakentamisessa, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa, konepajateollisuudessa sekä kuljetuksissa ja varastotöissä.

15 Palkansaajien työpaikkatapaturmat päätoimialoilla 1996-2006

16 Työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien määrä 2006

17 Työpaikkatapaturmien aiheuttaminen työkyvyttömyyden keskimääräiset kestot 1996- 2005 teollisessa työssä

18 Miesten tapaturmariski suurempi kuin naisilla  Vuonna 2006 kuolemaan johtaneiden työtapaturmien ja ammattitautien esiintyvyys pieneni hieman edellisvuosiin verrattuna ollen 7,8 kuolemantapausta 100 000 työntekijää kohden.  Miehiä kuoli työtapaturmissa ja ammattitaudeissa 14,08 sataatuhatta työntekijää kohden.  Naisilla kuolemaan johtavien työtapaturmien ja ammattitautien esiintyvyys oli 1,67 kuolemaa 100 000 työntekijää kohden.  Miesten riski kuolla työssä oli vuonna 2006 yli kahdeksankertainen naisiin verrattuna.  Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien ja ammattitautien esiintyvyys on pysynyt lähes samalla tasolla viimeisten kahdeksan vuoden ajan.  Miesten ja naisten erilainen tapaturmariski johtuu siitä, että miehet tekevät usein riskialttiimpaa työtä kuin naiset. Miehet myös ottavat tutkimusten mukaan työssään enemmän riskejä kuin naiset.

19 Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2006

20 Riskialtteinta on työ rakentamisessa  Korkein päätoimialojen työpaikkatapaturmien taajuus oli yhä rakentamisessa. Vuonna 2006 rakentamisessa sattui 86,0 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.  Rakentamisen työpaikkatapaturmataajuus on nyt kaksi ja puolikertainen verrattuna siihen, mitä kaikilla toimialoilla on keskimäärin.  Tapaturmataajuuksilla mitattuna toiseksi riskialtteinta työ on tällä hetkellä teollisuudessa, jossa vuonna 2006 sattui keskimäärin 43,0 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.  Kolmanneksi riskialtteinta työskentely on kuljetusalalla, jossa tapaturmataajuus vuonna 2006 oli 41,9 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.  Kuntasektorin tapaturmataajuus nousi hivenen vuonna 2006 ja oli 20,7.

21 Liikkumisen ja taakan siirtämisen yhteydessä sattuu eniten tapaturmia  ESAW-luokittelun mukaan henkilön liikkuminen on yleisin työsuoritus, jonka työntekijä teki juuri ennen työpaikkatapaturman sattumista. Vuonna 2006 tällaisia tapauksia oli yhteensä 36 258 eli edelleen yli 30 prosenttia kaikista.  Toiseksi yleisin työsuoritus juuri ennen tapaturmahetkeä oli esineiden käsittely. Tällaisia tapauksia viime vuonna oli yhteensä 23 752 eli yli 20 prosenttia kaikista.  Taakan käsivoimin siirtäminen oli kolmanneksi yleisin työsuoritus juuri ennen tapaturmaa. Tällaisia tapauksien oli vuonna 2006 yhteensä 18 426.

22 Työpaikkatapaturmat päätoimialoilla työsuorituksen mukaan 2003-2006

23 Iskeytyminen kovaan pintaan yleisin vahingoittumistapa  Iskeytyminen kovaa pintaa vasten vahingoittaa edelleen selvästi eniten työntekijöitä työpaikkatapaturmissa. Seurauksena on ruhjevammoja ja luunmurtumia. Tällaisia tapauksia oli vuonna 2006 yhteensä 26 972.  Kaatumiseen on yleensä syynä liukas kulkuväylä, työskentelyalusta tai maa. Useimmiten pudottiin katoilta, portailta tai aukoista.  Toiseksi yleisin vahingoittumistapa on henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormitus. Ne aiheuttavat venähdyksiä ja rasitusvammoja. Vuonna 2006 tällaisia tapauksia oli 23 638.  Kolmanneksi yleisin on leikkaavan, terävän tai karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen. Seurauksena on useimmiten haavoja sormiin ja ruhjeita raajoihin. Tällaisia tapauksia oli yhteensä 22 908.

24 Työpaikkatapaturmien aiheuttajat pääammattiluokissa 2006

25 Tilastotietojen lähdeluettelo Tapaturmavakuutuslaitosten liitto  http://www.tvl.fi/asp/system/empty.asp?P=3407&VID=d efault&SID=625273272732130&S=0&C=18531 http://www.tvl.fi/asp/system/empty.asp?P=3407&VID=d efault&SID=625273272732130&S=0&C=18531 Tilastokeskus  http://www.stat.fi http://www.stat.fi