Tutkimusraportin perusrakenne

Esitys aiheesta: "Tutkimusraportin perusrakenne"— Esityksen transkriptio:

1 Tutkimusraportin perusrakenne
Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Hanna Kosonen

2 Tutkimusraportin rakenne 1/2
Introduction Methods Results Discussion Huom! Erityisesti laadullisissa tutkimuksissa rakenne voi olla edellä mainittua vapaampi siten, ettei teoriaa, menetelmiä ja tuloksia ole erotettu omiksi luvuikseen. Tulosten käsittelyluvut etenevät ilmiöitä analysoiden, selittäen ja tulkiten esimerkiksi temaattisessa järjestyksessä.

3 Tutkimusraportin rakenne
Nimiölehti eli kansi Tiivistelmä Sisällys Johdanto Teoreettinen tausta Menetelmät ja aineisto Tulokset Loppuluku Lähteet Liitteet

4 Pääotsikko Täsmällinen ja informatiivinen
Ilmaisee aiheen ja näkökulman, ei liian yleinen Voi olla kaksiosainen (pää- ja alaotsikko). Jos alkuosa erotetaan jälkiosasta pisteellä, huutomerkillä tai kysymysmerkillä, kummassakin otsikon osassa käytetään isoa alkukirjainta: Tulta päin! Tutkimuskohteena palomiehen työ, yhteisö ja identiteetti Jos otsikossa käytetään kaksoispistettä tai ajatusviivaa, jälkiosa voi alkaa joko isolla tai pienellä alkukirjaimella: Oppijoiden suomi: Koulutettujen aikuisten käsitykset ja kompetenssit Oppijoiden suomi: koulutettujen aikuisten käsitykset ja kompetenssit

5 ei lähteitä, ei yksityiskohtia kirjoitetaan viimeiseksi.
Tiivistelmä esittelee tutkimuksen tavoitteen, kohteen, aineiston, menetelmät sekä päätulokset ja päätelmät. itsenäinen teksti määrämittainen ei lähteitä, ei yksityiskohtia kirjoitetaan viimeiseksi.

6 Sisällys Alalukuja luetaan suhteessa ylempitasoiseen lukuun, eli niitä käytetään yläluvun sisältöjen jäsentämiseen. Alalukuja oltava vähintään kaksi: ei ”orpoja” alalukuja! Otsikoinnin symmetria

7 Mikä pielessä? 5 Uudistukset 5.1 Tahot uudistusten taustalla 5.2 Uudistusten kaksi aaltoa 5.3 Mitä saavutettiin? 5.4 Tulosten mittaamisen ongelmat

8 Teoreettinen tausta Teoreettisen taustan esittelyssä keskeiset teokset suhteutetaan toisiinsa. Irrallisen luetteloinnin sijaan voi edetä tarkasteltavaa aihetta tai näkökulmaa mukaillen. Tutkimusraportoinnissa aikamuotona on preesens, kun viitataan johonkin teoreettiseen malliin ja imperfekti, kun viitataan johonkin yksittäiseen tutkimukseen, joka julkaistiin tiettynä vuonna.

9 Johdannon malli (Swales 1990)
Luo tutkimuskenttä: Osoita aiheen tärkeys tai ajankohtaisuus. / Tee yleistyksiä. / Tee katsaus aiempaan tutkimukseen. Luo itsellesi paikka tutkimuskentässä: Tarkastele kriittisesti aiempaa tutkimusta. / Osoita aukko tai puute perustellen. / Aseta ja herätä kysymyksiä. / Sido työsi traditioon. Ota oma paikkasi tutkimuskentässä: Esitä tutkimuksen tavoitteet. / Esittele tutkimus. Kerro tekstin rakenteesta.

10 Loppuluku (Kniivilä ym. 2012)
Päätäntäluku kannattaa kirjoittaa pariksi johdannolle. Siinä tarkastellaan alussa herätettyjä tutkimuskysymyksiä, kootaan tulokset ja niistä tehdyt päätelmät sekä arvioidaan tutkimuksen onnistumista kriittisesti. Pohdinnassa suhteutetaan tulokset aikaisempaan tietoon ja lopuksi laajennetaan tarkastelua eli katsotaan omaa tutkimusta laajemmasta viitekehyksestä. Sopivia nimiä loppuluvulle ovat muun muassa Pohdinta, Päätäntö, Lopuksi, Tulosten tarkastelu tai Tulokset ja pohdinta.

11 Lähteet Lähdeluettelo sisältää kaikki käytetyt lähteet ja vain käytetyt lähteet. Lähdeluettelo voidaan perustellusti jakaa lähdetyypeittäin (esim. aineisto- ja tutkimuskirjallisuuslähteisiin).

12 Lähteitä Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita. Tammi, Helsinki. Kinnunen, Merja & Löytty, Olli (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino. Kniivilä, Lindblom-Ylänne, Mäntynen 2007: Tiede ja teksti. Svinhufvud, Kimmo 2007: Gradutakuu. Tammi, Helsinki. Swales, John 1990: Genre Analysis. English in academic research settings.