Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuKaroliina Karjalainen Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
Ä IDINKIELEN OPETUSTIETEEN TUTKIMUSMENETELM Ä T Yleist ä tutkimuksen luonteesta ja menetelmist ä Kokeellinen tutkimus Ex post facto – tutkimus Seurantatutkimus Tutkimushaastattelu Sis ä ll ö nanalyysi Tyypittely Diskurssianalyysi Vastaanottotutkimus Toimintatutkimus Tapaustutkimus Etnografinen tutkimus Historiallinen tutkimus Yleist ä tutkimuksen luonteesta ja menetelmist ä Kokeellinen tutkimus Ex post facto – tutkimus Seurantatutkimus Tutkimushaastattelu Sis ä ll ö nanalyysi Tyypittely Diskurssianalyysi Vastaanottotutkimus Toimintatutkimus Tapaustutkimus Etnografinen tutkimus Historiallinen tutkimus
2
Tutkimussuuntaukset ja -l ä hestymistavat jaetaan empiiris-positivistiseen ja tulkinnalliseen (hermeneuttiseen) tutkimukseen. Empiiris-positivistisessa tutkimuksessa k ä ytet ää n luonnontieteist ä saatuja menetelmi ä. Tulkinnallinen tutkimus on ymm ä rt ä v ää, subjektiivista, kvalitatiivista ja kokonaisvaltaista. (Cohen ja muut 2003, Tuomi & Saraj ä rvi 2002, Hirsj ä rvi & Hurme 2001).
3
Empiiris-positivistinen, määrällinen jokaiselle oppilaalle muuttujat, joita k ä sitell ää n tilastollisesti. Niist ä lasketaan keskiarvot ja keskihajonnat, jolloin niit ä voidaan k ä sitell ä monimuuttujamene- telmin: lasketaan korrelaatioita (muuttujien yhteyksi ä toisiinsa) ja testataan ryhmien keskiarvojen merkitsevi ä eroja (varianssianalyysi, t-testi). faktorianalyysi, regressioanalyysi Empiiris-positivistinen, määrällinen jokaiselle oppilaalle muuttujat, joita k ä sitell ää n tilastollisesti. Niist ä lasketaan keskiarvot ja keskihajonnat, jolloin niit ä voidaan k ä sitell ä monimuuttujamene- telmin: lasketaan korrelaatioita (muuttujien yhteyksi ä toisiinsa) ja testataan ryhmien keskiarvojen merkitsevi ä eroja (varianssianalyysi, t-testi). faktorianalyysi, regressioanalyysi
4
Tulkinnallinen, laadullinen ilmi ö iden ymm ä rt ä minen niist ä itsest ää n k ä sin, niiden laadullisista ominaisuuksista l ä htien. Yksil ö n kokemukset, havainnot, uskomukset, el ä m ä, “ kohtalo ” ja kaikki el ä m ä nalueet koetaan arvokkaiksi tutkimuskohteiksi. Haastattelu, osallistuva havainnointi ja tutkittavan henkil ö kohtainen tapaaminen antavat mahdollisuuden syiden kysymiseen ja tekij ö iden v ä listen yhteyksien selvitt ä miseen. Sen avulla voi p ää st ä selville kausaalisesta prosessista. ilmi ö iden ymm ä rt ä minen niist ä itsest ää n k ä sin, niiden laadullisista ominaisuuksista l ä htien. Yksil ö n kokemukset, havainnot, uskomukset, el ä m ä, “ kohtalo ” ja kaikki el ä m ä nalueet koetaan arvokkaiksi tutkimuskohteiksi. Haastattelu, osallistuva havainnointi ja tutkittavan henkil ö kohtainen tapaaminen antavat mahdollisuuden syiden kysymiseen ja tekij ö iden v ä listen yhteyksien selvitt ä miseen. Sen avulla voi p ää st ä selville kausaalisesta prosessista.
5
Laatu ja m ää r ä eiv ä t ole toisistaan erillisi ä eiv ä tk ä toistensa vastakohtia, sill ä kvantiteetti ilmaisee sen, kuinka paljon jotakin kvaliteettia ilmenee. Niiden yhdist ä mist ä voidaan kutsua monimenetelm ä lliseksi tutkimukseksi. Siit ä on k ä ytetty useita nimityksi ä : triangulaatio, sekastrategia tai yhdistetyt operaatiot. Niit ä voidaan k ä ytt ää validiuden lis ää miseksi. (Layder 1993, ks. Hirsj ä rvi & Hurme 2001, 28.) Laatu ja m ää r ä eiv ä t ole toisistaan erillisi ä eiv ä tk ä toistensa vastakohtia, sill ä kvantiteetti ilmaisee sen, kuinka paljon jotakin kvaliteettia ilmenee. Niiden yhdist ä mist ä voidaan kutsua monimenetelm ä lliseksi tutkimukseksi. Siit ä on k ä ytetty useita nimityksi ä : triangulaatio, sekastrategia tai yhdistetyt operaatiot. Niit ä voidaan k ä ytt ää validiuden lis ää miseksi. (Layder 1993, ks. Hirsj ä rvi & Hurme 2001, 28.)
6
Kokeellinen tutkimus selvitet ää n muuttujan yhteytt ä toiseen . Koeasetelmana on mitata selitt ä v ä n (riippumattoman) muuttujan vaikutusta selitett ä v ää n (riippuvaan) muuttujaan. Mit ä X:n vaihtelu vaikuttaa Y:hyn? Uuden opetusmenetelm ä n tehokkuus Tutkimusasetelma on seuraava. Y = selitett ä v ä muuttuja, X = selitt ä v ä muuttuja. Yb XYakoeryhm ä Yb-XYavertailuryhm ä selvitet ää n muuttujan yhteytt ä toiseen . Koeasetelmana on mitata selitt ä v ä n (riippumattoman) muuttujan vaikutusta selitett ä v ää n (riippuvaan) muuttujaan. Mit ä X:n vaihtelu vaikuttaa Y:hyn? Uuden opetusmenetelm ä n tehokkuus Tutkimusasetelma on seuraava. Y = selitett ä v ä muuttuja, X = selitt ä v ä muuttuja. Yb XYakoeryhm ä Yb-XYavertailuryhm ä
7
Yb XYakoeryhm ä Yb-XYavertailuryhm ä 1 XYavertailuryhm ä 2 -XYavertailuryhm ä 3 Yb XYa Yb-XYa XYa -XYa (Kerlinger & Lee 2000.) Yb XYakoeryhm ä Yb-XYavertailuryhm ä 1 XYavertailuryhm ä 2 -XYavertailuryhm ä 3 Yb XYa Yb-XYa XYa -XYa (Kerlinger & Lee 2000.)
8
Tutkimushaastattelu Haastattelu ja kyselylomake ovat tietoisuuden ja ajattelun sis ä lt ö ihin kohdistuvia menetelmi ä. Haastattelu on k ä sitteisiin, merkitykseen ja kieleen perustuvaa toimintaa. Tutkimuksen osana se on vuorovaikutustilanne, jolle on ominaista: 1) Ennalta suunnittelu. Haastattelija on tutustunut tutkimuksen kohteeseen sek ä k ä yt ä nn ö ss ä ett ä teoriassa. H ä n tavoittelee luotettavaa tietoa tutkimusongelman kannalta t ä rkeilt ä alueilta. 2) Haastattelu on haastattelijan alulle panema ja ohjaama. 3) Haastattelija joutuu motivoimaan haastateltavaa ja yll ä pit ä m ää n h ä nen motivaatiotaan. 4) Haastattelija tuntee roolinsa mutta haastateltava oppii sen haastattelun kuluessa. 5) Haastateltavan on voitava luottaa siihen, ett ä annettuja tietoja k ä sitell ää n luottamuksellisesti. (Hirsj ä rvi & Hurme 2001, 35, 43.) Haastattelu ja kyselylomake ovat tietoisuuden ja ajattelun sis ä lt ö ihin kohdistuvia menetelmi ä. Haastattelu on k ä sitteisiin, merkitykseen ja kieleen perustuvaa toimintaa. Tutkimuksen osana se on vuorovaikutustilanne, jolle on ominaista: 1) Ennalta suunnittelu. Haastattelija on tutustunut tutkimuksen kohteeseen sek ä k ä yt ä nn ö ss ä ett ä teoriassa. H ä n tavoittelee luotettavaa tietoa tutkimusongelman kannalta t ä rkeilt ä alueilta. 2) Haastattelu on haastattelijan alulle panema ja ohjaama. 3) Haastattelija joutuu motivoimaan haastateltavaa ja yll ä pit ä m ää n h ä nen motivaatiotaan. 4) Haastattelija tuntee roolinsa mutta haastateltava oppii sen haastattelun kuluessa. 5) Haastateltavan on voitava luottaa siihen, ett ä annettuja tietoja k ä sitell ää n luottamuksellisesti. (Hirsj ä rvi & Hurme 2001, 35, 43.)
9
2) Haastattelu on haastattelijan alulle panema ja ohjaama. 3) Haastattelija joutuu motivoimaan haastateltavaa ja yll ä pit ä m ää n h ä nen motivaatiotaan. 4) Haastattelija tuntee roolinsa mutta haastateltava oppii sen haastattelun kuluessa. 5) Haastateltavan on voitava luottaa siihen, ett ä annettuja tietoja k ä sitell ää n luottamuksellisesti. (Hirsj ä rvi & Hurme 2001, 35, 43.) 2) Haastattelu on haastattelijan alulle panema ja ohjaama. 3) Haastattelija joutuu motivoimaan haastateltavaa ja yll ä pit ä m ää n h ä nen motivaatiotaan. 4) Haastattelija tuntee roolinsa mutta haastateltava oppii sen haastattelun kuluessa. 5) Haastateltavan on voitava luottaa siihen, ett ä annettuja tietoja k ä sitell ää n luottamuksellisesti. (Hirsj ä rvi & Hurme 2001, 35, 43.)
10
Sis ä ll ö nanalyysi “ joko tilastollisesti tai sanallisesti pyrit ää n kuvailemaan joko dokumenttien sis ä lt öä ilmi ö n ä sin ä nsã tai niit ä ulkopuolisia ilmi ö it ä, joita sis ä ll ö n ajatellaan ilmaisevan ”. Dokumentteja voidaan kãytt ää kahdella tavalla: 1) niit ä voidaan kuvata tai selitt ää sellaisinaan tai 2) “ niiden nojalla voidaan ker ä t ä tietoa tai tehd ä p ää telmi ä muista ilmi ö ist ä”. (Pietil ä 1976)
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.