Maakuntaohjelman 2014 – 2017 arviointi

Esitys aiheesta: "Maakuntaohjelman 2014 – 2017 arviointi"— Esityksen transkriptio:

1 Maakuntaohjelman 2014 – 2017 arviointi
Tiina Harjunpää, Keski-Pohjanmaan liitto

2 Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 – 2017
ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA

3 Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 – 2017 kehittämisteemat

4 Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 – 2017 vaikutusten arviointi
Toteutetaan yhteisesti Pohjois-Suomen maakuntien kesken (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu) Arviointityöhön keväällä kilpailutettu konsulttitoimisto, MDI Työ toteutetaan ajalla elokuu – lokakuu 2016 Toteutustapa: Taustamateriaaleihin tutustuminen sekä tilastot Maakuntien sidosryhmien haastattelu webropol – 349 haastateltavaa, vastausprosentti 33.8% Toimijoiden syvähaastattelu puhelimitse (5-10kpl) – 9 haastateltavaa Alueellinen workshop – tilaisuus Maakuntien yhteinen tulosten analysointi Loppuraportti Ohjelmakauden arvioinnissa painotetaan vahvasti tulevaisuuden näkymiä samalla kun katsotaan saavutettuja tuloksia Arvioinnin tuloksia hyödynnetään suoraan uuden maakuntaohjelman valmistelussa

5 Maakuntaohjelmien arviointikehikko
ARVIOINTINÄKÖKULMAT VAIKUTTAVUUS Ohjelmavalmistelu ja strategiavalinnat Ohjelman ohjaavuus ja toteutuminen YHTEISTYÖ Yhteistyön vahvistaminen Työnjako ja sitoutuminen VÄHÄHIILISYYS JA ILMASTOVASTUULLISUUS Kansallisten ja EU-periaatteiden mukaan toimiminen sekä toimenpiteet vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi ENNAKOINTI JA RESILIENSSI Maakunnallinen toimintamalli ja työ tulevaisuuteen varautumiseksi ja haavoittuvuuden vähentämiseksi MAAKUNNALLINEN ALUEKEHITTÄMISJÄRJESTELMÄ Uudistustarpeet sekä maakunnan ja maakuntaohjelman tulevaisuus

6 Yhteiset kehittämisehdotukset Pohjois-Suomen maakunnille
Maakunnallinen aluekehittämistyö kohti rullaavaa strategiaprosessia Eroon ylidemokratisoitumisesta valintojen tekemisessä ja osallistumisessa Digiloikka maakuntaohjelmiin Yhteistyötä tulee optimoida, ei maksimoida Vähähiilisyydelle ja ilmastovastuullisuudelle merkitys, maastoutus ja tulkinta joka maakuntaan Ennakointi osaksi jokaisen arkea Strategista otetta vahvemmaksi uudessa maakunnassa

7 Kehittämisehdotukset Keski-Pohjanmaalle
Herätys hyvä Keski-Pohjanmaa – lääkärin määräyksenä ravistelua. Ohjelman valmisteluun tarvitaan herättelyä ja ravistelua siitä, mitä jää nykyisen ohjelman ja toiminnan ulkopuolelle. Maakunnassa ei saa tuudittautua liiaksi hyvään oloon. Nyt on alettava hyvää kyytiä kylvämään uusia ituja ja lavennettava nykyisiä polkuja. Ennakointityötä vahvistamalla ohjelmaan saadaan uusia ajatuksia ruokkivampi ote. Ravistelun tuloksena maakuntaohjelmasta tippuvat myös rönsyt pois, jolloin jäljelle jäävät vain ne asiat, joihin pyritään ja pystytään maakuntaohjelmalla erityisesti vaikuttamaan. Kurottakaa kauemmas! Palkintokorokkeen lonkkalevossa on nähtävä kauemmas, tartuttava jo uuteen aaltoon ja uskallettava ottaa kunnianhimoisempia tavoitteita. Luottamuksen ilmapiirissä on mahdollisuus nostaa rimaa korkeammalle haastamalla rohkeasti nykyisiä valintoja ja toimintatapoja sekä tarjota vaihtoehtoisia visioita tulevaisuudesta. Kuoroon lisää moniäänisyyttä. Kehittäjien yhteistyötä tulee moniäänistää entistä vahvemmin yritysten ja yhdistysten äänillä niin ohjelma- kuin hankevalmistelussa. Pienen maakunnan maakuntarajoja tulee madaltaa jatkossa yhä enemmän, että uusille yhteyksille ja näkökulmille tulee tilaa. Vähähiilisyydelle ja ilmastovastuullisuudelle uudet vaatteet. Maakunnassa tehdään paljon työtä ja hankkeita, jotka ovat vähähiilisyyttä ja ilmastovastuullisuutta edistäviä. Näitä on nostettava paremmin esille, koottava kehittäjien ammattitaidolla kokonaisuuksiksi ja puettava ymmärrettävään muotoon, jotta käsitteet saavat keskipohjalaisen asun. Ennakointi hoi – älä jätä! Maakunnallinen ennakointinäkökulma uhkaa valua kuin hiekka sormien välistä. Ennakointityö on ajettava uudelleen ylös vahvemmilla hartioilla, eri toimijoita osallistaen ja sitouttaen. Ennakointi vaatii systemaattista otetta niin, että tieto ja heikommatkin signaalit kanavoituvat jaetuksi ymmärrykseksi päätösten ja valintojen tueksi. Maakuntaohjelmalle painoarvoa ja strategisuutta. Maakuntaohjelma painoarvoa ja strategisuutta tulee kasvattaa. Maakuntauudistus antaa mahdollisuuden pienelle maakunnalle rakentaa ja miettiä joustavan ja omannäköisen maakuntaviraston ja toimintamallin aluekehittämiselle. Tähän Keski-Pohjanmaan kannattaa tarttua.

8

9 Vaikuttavuus: Strategiavalinnat ja ohjelman valmisteluprosessi
Vuoden 2016 arviointi (N=118/349): Arvioi seuraavia maakuntaohjelman valmisteluprosessiin liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). Maakuntaohjelman valmistelussa oli mukana kaikki relevantit tahot maakunnan alueelta Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu tekemään oikeita valintoja ohjelman sisällöiksi Maakuntaohjelmassa on onnistuttu sovittamaan yhteen erilaisia intressejä ja tavoitteita Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu rajaamaan ohjelman sisältöjä tarpeeksi hyvin Nykyinen maakunnan kehittämisjärjestelmä on ajantasainen ja toimiva (oli vain edellisessä arvioinnissa) Vuoden 2013 arviointi (N=86/241):

10 Vaikuttavuus: Ohjelman ohjaavuus
Vuoden 2016 arviointi (N=118/349): Arvioi seuraavia maakuntaohjelman vaikuttavuuteen liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). Maakuntaohjelmalla on ollut merkittävä rooli alueen kehityksen suuntaajana Maakunnan eri kehittäjätahot ovat huomioineet maakuntaohjelman tavoitteet ja painopisteet hyvin omassa toiminnassaan Maakuntaohjelma on ohjannut muiden maakunnallisten ohjelmien ja hankkeiden sisältöä Maakuntaohjelmalla on ollut tärkeä merkitys maakunnan edunvalvonnassa Maakuntaohjelmalla on ollut tärkeä merkitys koko Pohjois-Suomen edunvalvonnassa (oli vain edellisessä arvioinnissa) Vuoden 2013 arviointi (N=86/241):

11 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen
TL 1: Osaava Keski-Pohjanmaa Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: Osaamisen lisääntyminen Innovaatiojärjestelmän kehittyminen Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi Kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen

12 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen
TL 2: Yrittävä ja elinvoimainen Keski-Pohjanmaa Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: Suurteollisuuden toiminnan jatkuvuus Muun teollisuuden ja liiketoiminnan kehittäminen Yrittävä ja elinvoimainen maaseutu Kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö

13 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen
TL 3: Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kasvattaminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutusten edistäminen Tarpeenmukaisten hyvinvointipalveluiden turvaaminen Elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Hyvinvointialojen kansainvälistäminen

14 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen
TL 4: Toimiva Keski-Pohjanmaa Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: Saavutettavuus Luonnonvarojen kestävä käyttö Toimiva toimintaympäristö Kansainväliset liikenneverkostot ja saavutettavuus

15 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen
Maaseutu läpileikkaavana teemana Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: Biotalouden mahdollisuuksien edistäminen Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen Maaseudun yritysten osaamisen, kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittäminen Monipuolisen maaseutuyrityskannan kasvun vahvistaminen Tuotannon jatkojalostuksen ja ruokatalouden kehittäminen Paikallislähtöisen kehittämisen Maaseudun hyvinvointi sekä asumisen vetovoimaisuus ja edellytykset Maaseudun saavutettavuuden Vesihuollon kehittäminen Työvoima sekä kansainvälisyys

16 Yhteistyö Vuoden 2016 arviointi (N=118/349):
Arvioi seuraavia yhteistyöhön liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). Maakuntaohjelmatyö on vahvistanut yhteistyötä maakunnan sisällä ja tukenut vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä Maakuntaohjelma on vahvistanut maakunnan eri toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja erikoistumista Maakunnan keskeiset kehittämistoimijat ovat olleet sitoutuneita yhteisten toimenpiteiden toteuttamiseen Maakuntaohjelma on vahvistanut ylimaakunnallista yhteistyötä Vuoden 2013 arviointi (N=86/241):

17 Maakunnallinen ennakointi ja resilienssi
Arvioi seuraavia maakunnalliseen ennakointityöhön ja muutosjoustavuuteen liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). Maakunnassa on toimiva ennakointijärjestelmä Maakunnassa on valmis toimintamalli äkillisiin muutoksiin reagoimiseksi Maakunnassa toimijoiden kesken vallitsee luottamus Maakuntaohjelma ja sen toteuttaminen perustuu tilannekuvaan ja aluetuntemukseen Maakunnassa on osattu nähdä vaihtoehtoisia mahdollisia tulevaisuuden suuntia Maakunnassa on kohdennettu resursseja tehtyjen valintojen mukaisesti Maakunnassa on onnistuttu muuttamaan laaditut suunnitelmat toiminnaksi

18 Maakunnallinen ennakointi ja resilienssi
Onko alueen kyky kestää muutoksia ja toipua niistä parantunut maakuntaohjelmatyön myötä?

19 Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus
Arvioi, miten nämä periaatteet ovat toteutuneet maakunnallisessa kehittämistyössä seuraavien väittämien kautta asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). Maakunnassa on toimittu kansallisten ilmastotavoitteiden ja vähähiilisyyttä tukevien periaatteiden mukaisesti Maakuntaohjelmassa on osoitettu riittäviä toimenpiteitä vähähiilisyyden edistämiseksi Maakuntaohjelmassa on osoitettu riittäviä toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Vähähiilisyyden edistäminen ja ilmastovastuullisuus ovat ohjanneet hankkeiden toteuttamista

20 HAASTEET KESKI-POHJANMAALLE

21 MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELU JA SISÄLTÖ
Valmisteluvaihe tyytyi muuttamaan päivämäärän vanhan ohjelman kanteen. Valmistelussa ei haettu aidosti uusia sisältöjä.  Nykyiset sisältövalinnat ovat tylsiä, joskin toimivia. Siksi isompaan sisällölliseen pöllytykseen ei ollut haluja.  Ohjelman lopputulos jäi hiomatta. Kansainvälisyys ja älykäs erikoistuminen vain liimattiin lopussa ohjelman päälle.  Onko Keski-Pohjanmaalla vaara jäädä jauhamaan aikanaan oikeita asioita liian pitkäksi aikaa?  Valmistelun suurin merkitys oli saada toimijajoukko sitoutumaan (uudelleen) jo ennalta tuttuihin teemoihin.

22 MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTTAVUUS
Kehittäjillä on maha täynnä makeaa. Menestys on vienyt nälän kunnianhimoisista tavoitteista.  Tunnuslukujen suotuisa kehitys on pitkän ja pitkäjänteisen työn tulosta, jossa mukana ovat olleet alueen teollisuus ja muu elinkeinoelämä, kaupungit ja kunnat, kehitysyhtiöt, korkeakoulut ja muut oppilaitokset – ja koko maakunta.  Riittääkö maakunnassa nälkää menestykseen, kun vihdoin vuosien työn jälkeen päästään nauttimaan työn tuloksista?  Maakuntaohjelma kannustaa alueen toimijoita ojentautumaan sisältövalinnoissaan samaan suuntaan.

23 MAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ
 Yhteistyö ja yksituumaisuus ovat parhaimmillaan kehitystä vauhdittavia draivereita. Pahimmillaan ne kääntyvät joukkotyhmyydeksi, joka estää näkemästä uusia mahdollisuuksia – ja uhkia.  Pienen piirin kiva herättää ärsytystä ulkopuolisissa – onko tämä ansaittua kateutta vai jotain muuta?  Maakuntarajat näkyvät kehittämisessä liikaa. Keski- Pohjanmaa on toiminnallisesti yhtä Ylivieskan seudun ja Pietarsaaren seudun kanssa. Tiivistynyt yhteistyö sulkee tahtomattaan osaa kehittäjistä ulkopuolelle. Kaikki eivät mahdu samaan ryhmähalaukseen.

24 VÄHÄHIILISYYS JA ILMASTOVASTUULLISUUS
Maakuntaohjelmalla ja vähähiilisyystavoitteilla ei ole mitään tekemistä keskenään.  Maakuntaohjelma ei tue vähähiilisyyttä. Eivätkä vähähiilisyyden tavoitteet tue maakuntaohjelman toteutusta. Asia kuuluu rakennerahasto-ohjelman toteutukseen.  Ovatko vähähiilisyyden kriteerit hankevalinnassa epämääräiset? Ratkaiseeko ”päivän kunto” kirjautuuko hanke vähähiiliseksi vai ei?

25 MAAKUNNALLINEN ENNAKOINTITYÖ
Ennakointityö on kehittäjien kupla, eikä ennakointiin ole maakuntaa koskettavaa järjestelmää.  Ennakointityön päähuomio on kohdistunut työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointiin. Näiden kohdalla työ on ollut systemaattista.  Ennakointitoiminta kaipaa kokonaisuutena ryhtiliikkeen ja leveämmät hartiat.  Ennakointia tekevät kaikki. Siksi ennakointitietoa pitäisi kerätä laajemmin alueen toimijoilta  Tavoittaako maakunnan sisäiset, kansalliset ja kansainväliset heikot ja vahvat signaalit Keski-Pohjanmaan kehittämistoiminnan?

26 TULEVAISUUDEN MAAKUNTA
 Hyvä on parhaan pahin vihollinen – ihan hyvään ei saa tyytyä, vaan uudistuksen avaama muutoksen aikaikkuna kannattaa hyödyntää täysimääräisesti.  Uudessa maakunnassa on tarpeen samanaikaisesti vähentää toimielinten ja dokumenttien määrää ja kasvattaa niiden painoarvoa, jotka uudessa järjestelmässä toimivat. Uudistusta ei tule tehdä vanhassa pitäytyen ja entisiä aikoja muistellen.

27 Toimintaympäristö ja maakuntaohjelma (MDI- analyysi)
Keski-Pohjanmaalla hyvä kehityksen yleisvire Yksityinen sektori kasvanut muuta Suomea vauhdikkaammin, Kokkolan myönteinen kehitys heijastuu koko maakunnan kehityskuvaan Kokkolan suurteollisuus vetää ja biolaakso sekä bio- ja luonnonvaratalouden kehitys tuo myönteistä uskoa myös maaseudulle Maailmantalouden vaihtelut eivät vaikuttaneet kuten muualla Suomessa Työttömyys varsin matalalla Haasteina mm. uusien korkeamman tuottavuuden työpaikkojen synnyttäminen ja kehittämisresurssien riittävyys tulevaisuudessa Saavutettavuuskysymykset ovat maakunnalle hyvin olennaisia

28 Toimintaympäristö ja maakuntaohjelma (MDI- analyysi)
Alkutuotanto ja teollisuus ovat koko maan keskiarvoa suuremmassa roolissa ”Maakunnan tulevaisuutta rakennetaan pitkälti kemian ja bio- ja kiertotalouden osaamiskeskittymän (biolaakson) varaan” Alueelle syntynyt ainutlaatuinen kokonaisuus epäorgaanisen kemianteollisuuden ja vahvan maaseudun yhdistelmänä Odotukset tulevaisuutta ja maakuntauudistusta kohtaan ovat myös varsin positiiviset kuntien keskuudessa

29 Uusi maakuntaohjelma- aluekehittämistehtäviä tarkentava ohjelma
Laaditaan vuosille Maakuntavaltuusto hyväksyy ohjelman 2017 viimeisessä kokouksessa Uusi maakuntavaltuusto voi aikanaan tarkistaa maakuntaohjelman vuonna 2018 Uusi maakunta laatii vuonna 2019 maakuntalakiin perustuvan maakuntastrategian