HT Eero Laesterä – KTM Tuomas Hanhela – KTM Katja Pesonen

Esitys aiheesta: "HT Eero Laesterä – KTM Tuomas Hanhela – KTM Katja Pesonen"— Esityksen transkriptio:

1 HT Eero Laesterä – KTM Tuomas Hanhela – KTM Katja Pesonen
Sote – ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä – KTM Tuomas Hanhela – KTM Katja Pesonen

2 Laskennan tavoite Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan, jonka tavoitteena on arvioida kunta- ja maakuntakohtaisesti sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus yksittäisten kuntien ja maakuntien talouden kehitykseen. Kuntakohtaisessa – osin mekanistisessakin -laskennassa otetaan huomioon kuntien oma ja konsultin yhdistämä arvio taloutensa kehityksestä vuoden 2018 loppuun ja tästä eteenpäin laskennallisesti vuoteen 2024. Uudistuksen vaikutuksessa otetaan huomioon veroprosenttimuutokset, vaikutus yhteisöveron kehitykseen ja uudistuksen mukanaan tuoma valtionosuusuudistus. Lisäksi tarkastellaan alenevan toimintakatteen kehitystä. Edellisiin tarkasteluihin liitetään rahoituksen yhteydessä tehdyt uudistuksen tasausmekanismit. Kuntakohtaisesti vodaan arvioida paineet veroprosenttiin tai menoihin. Tällä hetkellä olettama on, että uudistuksen seurauksena kuntarakenteeseen ei ole tulossa muutosta. - rahoitus muuttuu hyvin vähän verrattuna siihen, että kuntiin jäävä nykyistä pienempi osa toimintakatetta kasvaa hitaammin ja kunnan oman päätöksenteon kannalta hallitummin kuin toimintakate, jossa sote oli mukana.

3 Kuntien nettomenojen kehitys 2006-2015
Kunnilta otetaan pois soten tuloja vastaava osa ja soteen liittyvät nettomenot. Tämän osan vaikutus on kokonaisuudessa melko neutraali valmistellun rahoitusmallin vuoksi. Rahoitusmallissa suurten voittajien ja häviäjien muutos minimoidaan. Koko maassa kuntien yhteenlasketut nettomenot ovat kasvaneet 9,2 mrd euroa. Tästä summasta ne palvelut, jotka jäävät kuntiin uudistuksen jälkeen, ovat kasvaneet 2,7 mrd euroa (osuus kasvusta alle 1/3 –osa) ja Maakuntien vastuulle siirtyvät sote-palvelut 6,5 mrd (osuus kasvusta yli 2/3-osaa). Kuntiin jää pienempi osa menoista, ja tämä pienempi osa on kasvanut hitaammin, jotta sote on voinut saada tarvitsemansa kasvun.

4 Kuinka ”rahantarve” kehittyy maakunnissa?
Maakuntien valmistelussa ollaan vielä siinä tilanteessa, että on arvioitu vain maakuntien menojen ja tulojen kehitys perusskenaariossa. Perusskenaarioon on otettu huomioon sote-nettomenojen ja palo- ja pelastustoimen nettomenojen siirto maakunnille ja näitä vastaavien tulojen kehitysarvio Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaisesti. Menoissa ja tuloissa pohjalukuna käytetään valmisteluaineistosta löytyviä nettomenoja ja rahoitusta. Menoja johdetaan eteenpäin annetusta kantaluvusta vuoden 2015 kuntien toimintatilastoista lasketun ikäryhmittäisen nettomenon avulla. Ikäryhmät muuttuvat Tilastokeskuksen väestötilaston perusteella. Nettomenojen kehitystä johdetaan tarveperusteisesti vuoteen 2030 saakka. Tuloja johdetaan myös annetusta kantaluvusta Tilastokeskuksen väestötilaston avulla vuoteen 2030 saakka. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitellaan sitä, että voidaan arvioida maakuntakohtaisesti rahoitustarpeen muutosta ikään kuin uudistukseen olisi lähdetty jo vuoden 2016 alusta. Tähän saakka laskentaa on esitelty erityisesti tulojen ja erikseen menojen kehittymisen näkökulmasta.

5 Laskenta KAKSin toimittajakiertuetta varten
Nyt esiteltävä laskenta on tehty Kunnallisalan kehittämissäätiölle osana säätiön toimittajille suunnattua koulutuskiertuetta. Laskenta täsmentyy säädöstyön edetessä. Seuraavassa vaiheessa laskentaan liitetään muut maakuntaan siirtyvät palvelut (AVI, ELY jne) ja niiden rahoitus. Näiden yhdistelmästä voidaan arvioida maakuntien ”varjobudjetit” ja todennäköisesti edessä oleva sopeutustarve, mitä voidaan arvioidaan valmisteilla olevan maakuntien tasapainovaatimuksen pohjalta. Laskennan loppuvaihetta – sekä kuntakohtaisesti että maakuntakohtaisesti - tehtäneen yhdessä useiden maakuntien kanssa. Laskenta on siis vielä kesken ja tulokset voivat muuttua suurestikin oletusten muuttuessa ja uudistuksen valmistelun edetessä. Tällä hetkellä olettama on, että kuntien sopeutustarve siirtyy maakunnille.

6 Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä tulojen muutos eur/as 20162030 eur/as Maakunnille siirretään tehtäviä kunnilta – eniten maakuntien tehtävät (tulot) asukasta kohden kasvavat vuoteen 2030 mennessä tummansinisellä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta.

7 Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä menojen muutos eur/as 20162030 eur/as Maakunnille siirretään tehtäviä kunnilta - eniten maakuntien menot asukasta kohden kasvaa vuoteen 2030 mennessä tummansinisillä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta.

8 Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä rahoitustarpeen muutos eur/as 20162030 Maakuntien rahoitustarve kasvaa, kun menot kasvavat enemmän kuin tulot. Eniten maakuntien rahoitustarve asukasta kohden kasvaa vuoteen 2030 mennessä tummansinisillä merkityissä maakunnissa. eur/as Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta.

9 Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä rahoitustarpeen muutoksen selittävä tekijä: väestön muutos