Etelä-Savon kuntien talous 2013 Kuntien ajankohtaispäivä Mikkeli 11.4.2014.

Esitys aiheesta: "Etelä-Savon kuntien talous 2013 Kuntien ajankohtaispäivä Mikkeli 11.4.2014."— Esityksen transkriptio:

1 Etelä-Savon kuntien talous 2013 Kuntien ajankohtaispäivä Mikkeli 11.4.2014

2

3 Kuntien vuosikate 1991 - 2013* *) =ennakko

4 Vuosikate maakunnittain TPA2013, € / asukas Lähde: Kuntaliitto / kunnat.net

5 Vuosikate kunnittain Etelä-Savossa 2013*, €/asukas Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto

6 Tilikauden yli-/alijäämä kunnittain Etelä-Savossa 2013*, 1000 € Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto

7 Lainakanta kunnittain Etelä-Savossa 31.12.2013*, €/asukas Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto

8 … viime vuoden Etelä-Savon tuloksen arviointia tuloslaskelman osalta Toimintakate kasvoi +3,9 %, koko maa +2,7%, kasvu korkea, noin puolet ESHP hintojen nosto, tämä näkyy kuntien tuloksessa Viime vuodelle tuli ainakin 15 milj euroa sellaisia verotuloja, jota sinne ei normaalisti olisi kuulunut, reilut 100/euroa/asukas, puolet vuosikatteesta, kuntakohtaiset erot suuret, verotulojen kasvu + 6,3 %, koko maa + 6,8 %, kiinteistöverojen merkitys varmaan pysyvästi ohittanut yhteisöveron merkityksen Valtionosuudet kasvoivat +3,1 % ( koko maa +2,9 %), verotulojen tasaus kasvatti keskimääräistä enemmän; kustannustason nousu ja vanhusväestön kasvu Kunnille tuli eri tavoin satunaisia tuloja mm. ammattikoulutuksen kiinteistöratkaisut, paransi tuloksia merkittävästi muutamissa kunnissa Poistotasot maakunnan sisällä poikkeaa merkittävästi – mikä on oikea taso, siitä voi olla monta mieltä, investointien taso ennen ja nyt, poistot ennen ja tulevaisuudessa, mihin katetta käytetään poistoihin vai tulokseen Vuosikate kasvoi edellisestä vuodesta ja oli n. 34 milj euroa, tulos jäi lievästi miinukselle – 2,6 milj.euroa; Mikkeli nosti merkittävästi poistotasoa

9 Kuntien toimintakate ja se jaettuna soteen ja muuhun toimintaan 2011, €/asukas Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2011 luvut

10 .. voiko kunta vaikuttaa omiin menoihin ? … määräkö valtio kaiken.! Jos Savonlinna hoitaisi sotemenot Mikkelin kustannustasolla, säästäisi reilut 20 milj./€/v ja Pieksämäki liki 10 milj.€/v ja koko maakunta 45 milj.€/v, eroa ei selitä pelkästään väestörakenne ja sairastavuus Jos Mikkeli hoitaisi muut kuin soten kuten Savonlinna, niin säästäisi reilut 15 milj.€/v ja Piekämäen tasolla 10 milj.€/v ja koko maakunta Savonlinnan mallilla 45 milj.€/v, eroja ei kokonaan selitä väestörakenne Jos maakunta hoitaisi kuin Mikkeli soten ja kuin Savonlinna muun toiminnan säästyisi n. 90 milj euroa vuodessa eli vero % voisi laskea – 4 %-yksikköä, ymmärrän, että tämä on vain hauska leikki, mutta kyllä se minusta todistaa sen, että kunnanvaltuustot päättävät merkittävästi siitä, missä ne verorahat ” hukkaavat” --- ”kuluttavat”… ei se kokonaan ole ylhäältä annettu. Kyllä siihen vaikuttaa paljon mitä rakenteita ylläpidämme – miten palvelut järjestämme Laskelma tehty tilastokeskuksen vuoden 2011 tilastomateriaalin pohjalta toimintakatetasolla

11 Talouden muutostekijöitä Matala korkotaso on tarkoittanut sitä, että vaikka lainamäärät ovat kasvaneet, niin korkomenot ovat pienentyneet  korkoriski kasvaa  Juvalla 7 v. lainamäärä kasvanut + 78 %, korkomenot laskeneet – 40 %. Valtionosuusuudistus kohtelee Etelä-Savoa aika neutraalisti kokonaisuutena, mutta kuntien väliset erot rajuja; kolme muutosta (seuraava kalvo)Puumala - 1,1/Rantasalmi + 6,2 % kuntaveroon  kohtuuton on muutos yksittäisten kuntien kannalta Kuntien tehtävien karsinta on tähän asti ollut sitä että uusia tehtäviä ja velvoitteita on tullut lisää; milloinhan on se tilanne, että päättäjällä pitää olla myös rahaa, rakenneohjelmaan ja kuntien talouden kehystarkasteluun liittyy paljon toiveita kunnissa, milloin ne vaikutukset oikeasti näkyy Sote/ miten edetään kapitaatioon, jos…? Mitkä kustannukset sillä jaetaan… !!!????

12