Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuAnton Keskinen Muutettu yli 7 vuotta sitten
1
Haapajärven kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 Markku Mäkelä OPS-koordinaattori
2
Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman suhde Paikallisen opetussuunnitelman… … ohjaavat periaatteet … arviointi ja kehittäminen Luku 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta
3
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut Perusopetuksen yhteinen ja suomen kielinen ops Ops on kaupungin internet sivuilla, Peda.net:ssä, kouluilla Kuvaus toteutuksesta Määritellään ohjaavat ja toteuttavat asiakirjat Nivelvaiheiden käytännöt: esikoulusta perusopetukseen, perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen Vuosiluokkiin sidottu opetus, yhdysluokkaopetus, vuosiluokkiin sitomaton opetus sekä ainejakoinen ja eheytetty opetus Tuntijako: 226 h (alakoulut 136, yläkoulu 90)Martinmäen koulu, kyläkoulut, yläkoulu Viittaukset kieliohjelmaan, valinnaisiin aineisiin, painopistealueisiin ja oppilaan ohjaukseen Luku 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta
4
Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Perusopetuksen arvoperusta Kuulemiset on huomioitu täällä Oppimiskäsitys Viittaukset paikallisiin asiakirjoihin ja toimintoihin: Paikalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat KiVa-koulu, oppilaskunnat, lasten parlamentti, nuorisovaltuusto, Kestävä kehitys, Liikkuva koulu ja tukioppilastoiminta Kansainvälisyys: Unesco, Comenius, ystävyyskaupunki- ja ystävyyskoulutoiminta Arviointi tapahtuu Laatukäsikirjan mukaan Luku 2 Perusopetus yleissivistyksen perustana
5
Perusopetuksen tehtävä Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet Laaja-alainen osaaminen Paikallisesti päätettävät asiat: Oppilaiden osallisuus (L7) painopisteenä Haapajärvellä: oppilaskunnan hallitukset, tukioppilastoiminta, KeKe-ryhmä, kuulemiset ja kyselyt Unesco, Comenius, Värska, Belomorsk Kieliohjelma: ranska, saksa, venäjä Liikenneturvallisuussuunnitelma tukee koulujen kasvatustyötä Tvt-strategia: taitotasot vuosiluokille ja koulutusta opettajille Yrittäjyyskasvatus ja TET-harjoittelut Luku 3 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet
7
Merkitys ja kehittäminen HPJ: oppimiskokonaisuuksien suunnittelu yhdessä (½ veso) Taito poloku, Laatukäsikirja Osallistava toimintakulttuuri Kehittämistä ohjaavat periaatteet Oppiva yhteisö, hyvinvointi (Liikkuva koulu, KiVa-koulu) vuorovaikutus, monipuolinen työskentely (tvt-strategia) kulttuurinen moninaisuus (Unesco ASPnet), kielitietoisuus osallisuus ja demokraattinen toiminta (osallisuus, oppilaskunta, lastenparlamentti, nuorisovaltuusto) yhdenvertaisuus ja tasa-arvo (koulukohtaiset suunnitelmat) vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen (KeKe) Oppimisympäristöt (TVIIT) ja työtavat (tvt-strategia, Liikkuva koulu) Luku 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri
8
Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Osallistava toimintakulttuuri Yhteistyötahot osittain määritelty Toimintakulttuurin edistämisvastuu opet. Järj. / Laatukäsikirja Eheyttäminen kokonaisopetuksena, teemoina ja ilmiöoppimisena Oppimiskokonaisuuksien (OK) tavoite = oppilas pääsee loistamaan vahvuuksillaan OK vähintään 19-30 h Lukuvuosisuunnitelma määrittää OK:n tavoitteet ja sisällöt Monipuolinen arviointi (tvt) Rehtorit ja koulunjohtajat huolehtivat OK:n käytännön järjestelyistä Kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma Taito poloku tehty OK:n tueksi. Luku 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri
9
Yhteinen vastuu koulupäivästä Kaikkien tehtävä, turvallisuuskansio, järjestyssäännöt, KiVa-koulu, kaikilla auttamisvelvollisuus, pitkäaikaissairas oppilas Yhteistyö Oppilaiden osallisuus: oppilaskunnan hallitus, tukioppilaat, kummioppilaat, lastenparlamentti, nuorisovaltuusto, kyselyt, hankkeet jne. Suunnittelu, toteutus ja arviointi. Kodin ja koulun yhteistyö: vanhempainyhdistys, kyläkoulujen johtokunnat, vanhempainillat ja –vartit, palaverit, juhlat ja tapahtumat. Viestintä Wilman ja peda.netin kautta. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa: monialaiset oppimiskokonaisuudet, monikulttuurinen yhteistyö, muut yhteistyötahot Haapajärven alueella. Luku 5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen
10
Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Kasvatuskeskustelu ensisijainen, muut tulevat sen jälkeen. Täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa. Opetuksen järjestämistapoja Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu: Martinmäellä erityisentuen piirissä olevilla oppilaille ja yksityiskohtaisesti yläkoulussa Yhdysluokkaopetus: ryhmien pienuuden vuoksi kyläkouluilla ja pedagogisista syistä Martinmäellä. Kyläkouluilla vuorokurssiperiaatteella, Martinmäellä sitomattomasti. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus: Joustava perusopetus (jopo): ei vielä Haapajärvellä Opetus erityisissä tilanteissa: Luku 5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen
11
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Koulun kerhotoiminta: tukee koulutyötä Koulun kirjastotoiminta: koulukirjastot ja kirjastoauto vahvistavat lasten ja nuorten lukutaitoa Kouluruokailu: terveellinen osa arkea, osallistaa oppilaita suunnitteluun ja toteutukseen, erityisruokavaliot Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat: yhteistyö srk:n kanssa, Liikkuva koulu, täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa. Koulumatkat ja koulukuljetukset: täsmennetään Turvallisuuskansiossa Luku 5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen
12
Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Tavoitteet ja kriteerit Oppilaan ikäkausi ja edellytykset sekä monipuolinen arviointi Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin kehittäminen Arvioinnin kohteet: Oppiminen: edistyminen ja osaamisen taso Työskentely: osana oppiainetta, ei enää erikseen Käyttäytyminen: hyvän (8) käyttäytymisen kriteerit karkeasti Luku 6 Oppimisen arviointi
13
Opintojen aikainen arviointi: välitodistus, lukuvuositodistus, kannustava ja opitun näkyväksi tekevä palaute, virheistä opitaan, keskustelut 2. ja 6. lk:n jälkeen, eteneminen Perusopetuksen päättöarviointi: päättötodistus ja käytettävät arviointitavat (numero / suoritettu) Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 1-2 sanallinen arviointi 3-6 osittainen ja kasvava numeroarviointi 7-9 numeroarviointi Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset Luku 6 Oppimisen arviointi
14
Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Ohjaus tuen aikana: esikoulusta perusopetukseen, alakoulusta yläkouluun, tuen tarpeen seulonta, muut seurattavat asiat, yhteistyö ja vastuualueet Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana: kannustus, kuuleminen, tukeminen ja ohjaaminen Yleinen tuki: kuka antaa ja millaista tukea (tuen muodot) Tehostettu tuki: määritellään ero yleisestä tuesta Pedagoginen arvio: ketkä tekevät, vaaditaan tehostettuun tukeen, miten tehdään, minne tehdään (Wilma) Oppimissuunnitelman tehostetun tuen aikana: vaiheistus siitä miten toimitaan, vrt. pedagoginen arvio Luku 7 Oppimisen ja koulukäynnin tuki
15
Erityinen tuki: kun tehostettu tuki ei riitä Pedagoginen selvitys: moniammatillinen, kaikkia osapuolia kuultava, Wilma, ennen erityisen tuen päätöstä Erityisen tuen päätös: hallinnollinen päätös, sivistysjohtaja, tarkistettava ajoittain (2. ja 6. lk) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS): Wilma, tarkistus vuosittain, henkilökohtaiset tavoitteet Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen: ensin yksilöllistäminen, sitten vapauttaminen, yhteistyö, vaikutus jatko-opintoihin Pidennetty oppivelvollisuus: ennen oppivelvollisuuden alkamista, erityisen tuen päätös, Martinmäki, HOJKS Toiminta-alueittain järjestettävä opetus: kuntouttavaa ja hoitavaa opetusta, HOJKS, Martinmäki Luku 7 Oppimisen ja koulukäynnin tuki
16
Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot Tukiopetus: heti kun tarve ilmenee, opettajan aloitteesta, Wilmaan merkintä Osa-aikainen erityisopetus: yhteistyö erityisopetuksen kanssa, Wilmaan merkintä Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet: oppilaan oikeus, opetuksen järjestäjä päättää, tarve kuvataan oppimissuunnitelmassa tai HOJKS:ssa Luku 7 Oppimisen ja koulukäynnin tuki
17
Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuoltoryhmät: ohjausryhmä (Nuorten ohjaus ja palveluverkosto), koulukohtainen oppilashuoltoryhmä ja asiantuntijaryhmä Yhteisöllinen oppilashuolto: yleisellä tasolla huolehditaan oppilaiden turvallisuudesta ja osallisuudesta Yksilökohtainen oppilashuolto: asiantuntijaryhmä kokoontuu vain tarvittavalla kokoonpanolla ja oppilasta/huoltajaa kuullen Oppilashuoltosuunnitelmat: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, opetussuunnitelma ja koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma sekä turvallisuuskansio Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta: Painopiste ennaltaehkäisevässä työssä, ryhmäyttämisessä, kiusaamisen ehkäisyssä Jokaisella koululla on oma oppilashuoltosuunnitelmansa Ohjeistus koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimiseen Luku 8 Oppilashuolto
18
Saamelaiset ja saamenkieliset Romanit Viittomakieliset Muut monikieliset oppilaat Paikallisesti päätettävät asiat: Eri kieliryhmien tukeminen ja heidän kanssaan tehtävä yhteistyö Suomen kieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä, oman kielen opiskelu Identiteetin vahvistaminen ja tasavertaisten mahdollisuuksien antaminen opiskeluun, valmistavaopetus (VALO) Luku 9 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä
19
Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia Kielikylpykielen/kohdekielen opetus, muiden oppiaineiden opetus kielikylpy/kohdekielellä, muiden aineiden opetus koulun opetuskielellä, seurannan ja arvioinnin erityispiirteet kaksikielisessä koulussa, oppimisen ja koulunkäynnin tuki kaksikielisessä koulussa Laajamittainen kaksikielinen opetus Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy, muu laajamittainen kaksikielinen opetus Suppeampi kaksikielinen opetus Kielirikasteinen opetus Paikallisesti päätettävät asiat Suomi, suomi toisena kielenä ja omankielen opetus Luku 10 Kaksikielinen opetus
20
Opetuksen järjestämisen periaatteet Paikallisesti päätettävät asiat Haapajärvellä opetus on oph:n perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaista Luku 11 Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva opetus
21
Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit Martinmäki: syventävä KU, LI tai MU (1h) 3-5 lk:lla (S) Kyläkoulut: syventävä KU (1h) 3-5 lk:lla (S) Yläkoulu: syventävä KS (1h) 7 lk:lla (S) sekä tekninen- ja tekstiilityö, kotitalous, kuvataide, musiikki, liikunta tytöt ja pojat sekä erätaito (2h). Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät yläkoulussa: B2-kielet: saksa, ranska ja venäjä (2h) vuosiluokilla 8-9 syventävä englanti (1h) vuosiluokalla 9 (täyd. 1.8.17) matkailuruotsi (1h) vuosiluokalla 9 (täyd. 1.8.17) Luku 12 Valinnaisuus perusopetuksessa
22
Valinnaiset aineet yläkoulussa (1h) – ops täydentyy näiltä osin 1.8.2017 mennessä: Musiikki – vuosiluokilla 8-9 Kuoro – vuosiluokilla 8-9 Maatalous – vuosiluokalla 8 Näppäilytaito – vuosiluokilla 8-9 Tieto- ja viestintätekniikka – vuosiluokilla 8-9 Yrittäjyystaito – vuosiluokilla 8-9 Ilmaisutaito – vuosiluokilla 8-9 Tukioppilastoiminta – vuosiluokilla 8-9 Globaalikasvatus – vuosiluokilla 8-9 Metsätalous- vuosiluokalla 9 Luova kirjoittaminen – vuosiluokalla 9 Teknologia – vuosiluokalla 9 Tutkimuskurssi – vuosiluokalla 9 Luku 12 Valinnaisuus perusopetuksessa
23
Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen Luokkajako palaveri, moniammatillinen tuki, LEOPS, tarvittaessa koulukypsyystesti Vuosiluokkien 1-2 tehtävä: koululaiseksi kasvaminen Oppimiskokonaisuuksista kohti oppiaineita Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe Arviointi- ja kehityskeskustelu oppilaan ja huoltajan kanssa, erityisen tuen päätöksen tarkistus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2, paikalliset painotukset ajattelu ja oppimaanoppiminen (L1) itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) monilukutaito (L4). Luku 13 vuosiluokat 1-2
24
Kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt löytyvät oppiainekohtaisista opetussuunnitelmista. Samoin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen sekä oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet. Luku 13 vuosiluokat 1-2
25
Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe Arviointi- ja kehityskeskustelu oppilaan ja huoltajan kanssa Erityisentuen päätöksen tarkistaminen Oppijana kehittyminen Uusia oppiaineita ja enemmän tunteja Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe Alakoulun opettajien ja oppilaiden kuuleminen 6. lk:n keväällä Opon, rehtorin ja erityisopettajan vierailu alakouluissa Luokkajako, kiusaamisen ehkäisy, vanhempainilta Tutustumispäivän keväällä ja ryhmäytymispäivä syksyllä Luku 14 Vuosiluokat 3-6
26
Vuosiluokkien 3-6 tehtävä Martinmäki täydentää Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6, paikalliset painotukset: ajattelu ja oppimaanoppiminen (L1) tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt löytyvät oppiainekohtaisista opetussuunnitelmista. Samoin löytyvät kunkin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen sekä oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet. Luku 14 Vuosiluokat 3-6
27
Vuosiluokkien 6 ja 7 siirtymävaihe Alakoulun opettajien ja oppilaiden kuuleminen 6. lk:n keväällä Opon, rehtorin ja erityisopettajan vierailu alakouluissa Luokkajako, kiusaamisen ehkäisy, vanhempainilta Tutustumispäivän keväällä ja ryhmäytymispäivä syksyllä Vuosiluokkien 7-9 tehtävä Yhteisön jäsenenä kasvaminen oppilashuollollisin ja kolmiportaisen tuen keinoin Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtyminen Opon, erityisopettajan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa Luku 15 Vuosiluokat 7-9
28
Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9, paikalliset painotukset: kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt löytyvät oppiainekohtaisista opetussuunnitelmista. Samoin löytyvät kunkin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen sekä oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet. Luku 15 Vuosiluokat 7-9
29
Tuleeko tämä? Liite 1 Perusopetusta täydentävän oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
30
A1 kieli, englanti alkaa 2. luokalla (9, 7, 6+2 syv.) B1 kieli ruotsi alkaa 6. luokalla (2, 4, 5+2 syv.) B2 kielet ranska, saksa ja venäjä alkavat 8. luokalla (4, 1-8) B3 kielet ranska, saksa ja venäjä voi aloittaa myös lukiossa (1-9) Rajauksia ja lisäyksiä: Pienin ryhmäkoko aloittavalle ryhmälle on 8. 8. luokalla valitaan kielten valinnaiset kahdeksi vuodeksi. Valmistavasta opetuksesta siirryttäessä perusopetukseen oppilaalle tarjotaan vähintään yksi (1) viikkotunti oman kielen opetusta. Liite 2 Kieliohjelma
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.