HENKINEN KASVU YRITTÄJYYTEEN

Esitys aiheesta: "HENKINEN KASVU YRITTÄJYYTEEN"— Esityksen transkriptio:

1 HENKINEN KASVU YRITTÄJYYTEEN
Matti Koiranen, emeritusprofessori JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU

2 PUHEENVUORON SISÄLTÖ PÄÄKOHDITTAIN
Yrittäjyyden merkitys (yksilön ja yhteisön näkökulmasta) Henkisen kasvun tavoitteena yritteliäs ihminen Yrittäjyyden sisältö ja ilmenemismuodot Mahdollisuuksien tunnistaminen ja tilaisuuteen tarttuminen (”Tuumasta toimeen”) Sisäinen yrittäjyys: hyvän oppimisen, työnteon ja yrittämisen perusta

3 YRITTÄJYYDEN MERKITYS YLEISESTI
Uudistava ja liikkeellepaneva voima yksilöissä ja yhteisöissä. Yrittäjyys ~ Yritteliäisyys ”Supertuotannontekijä”, joka yhdistää muita voimavaroja ja aktivoi yksilöjä ja yhteisöjä toimimaan. Ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa (oppimiseen, työntekoon, elämään yleensä) Yrittäjyys ei ole itsessään ura eikä ammatti, mutta se saattaa olla voimakkaastikin ura- ja ammatinvalintoihin vaikuttava tekijä. Yrittäjyys (yritteliäisyytenä) on sekä oppimisen että hyvän työnteon perusta. Yrittäjyys on mahdollisuuksien tunnistamista, luomista ja hyödyntämistä

4 KAKSI ERI NÄKÖKULMAA YRITTÄJYYTEEN OPPIMISESSA /YRITTÄJYYSKASVATUKSESSA
Laajempi: Oppimisen tavoitteena yritteliäs ihminen, jolla yritteliäisyys on ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa. Tällainen ihminen voi päätyä joko omistajayrittäjäksi tai sisäiseksi yrittäjäksi toisen palvelukseen. Henkinen kasvu yritteliääksi ihmiseksi on perityn ja opitun yhteisvaikutusta. Suppeampi: Yrittäjyyskasvatus tarkoittaa niiden valmiuksien opettamista ja oppimista, kuinka ihmisestä tulee omistajayrittäjä ja mitä tarvitaan yrityksen perustamiseen. Tässä esityksessä käytössä: LAAJEMPI NÄKÖKULMA

5 YRITTELIÄÄKSI OPPIMINEN
Perusta: Myönteinen itsetunto ja arvomaailma. Näitä asioita tukeva oppiminen voi alkaa jo lapsena. Monen yritteliäisyyteen liittyvän asian perusta rakentuu jo lapsuudessa, kuten: oma-aloitteisuus, luovuus, ahkeruus, vastuullisuus, uskallus, sinnikkyys, neuvokkuus, tavoitteellisuus, ”kauppaleikit” Myöhemmällä iällä: Em. tekijöiden vahvistuminen, jota täydentävät ammatillinen eli substanssiosaaminen, itseluottamus, liiketoimintaosaaminen, sitoutuneisuus, omavastuisuus, myyntihenkisyys jne.

6 ULKOISEN JA SISÄISEN YRITTÄJÄN NS
ULKOISEN JA SISÄISEN YRITTÄJÄN NS. META-KOMPETENSSEJA ELI YLEISIÄ PERUSVALMIUKSIA Kyky auttaa itse itseään + Palveluhenkinen halu ja kyky auttaa muita + Kyky ja halu pyytää ja ottaa apua vastaan, jos/kun omat voimavarat eivät riitä. Kyky saada oma osaaminen kaupaksi. Kyky nähdä mahdollisuuksia ja tarttua tilaisuuteen. Kyky ratkaista luovuudella ja ahkeruudella eteen tulevia ongelmia. Kyky ponnistella sitkeästi tavoitteiden hyväksi Kyky ottaa vastuuta Vuorovaikutustaidot

7 KESKEISET MUUT OPPIMISSISÄLLÖT HENKISESSÄ KASVUSSA YRITTELIÄÄKSI IHMISEKSI
Oma-aloitteisuus, proaktiivisuus, valppaus Myönteinen asenne työntekoon yleensä ja etenkin asiakkaiden palvelemiseen Päättäväisyys, menestymishalu, tavoitteellisuus Halu ottaa vastuuta Luovuus ja innovatiivisuus Ahkeruus, sinnikkyys ja työn kunnioittaminen Uskallus, kokeiluhenkisyys, epävarmuuden sieto Oikeanlainen kilpailuhenkisyys

8 YRITTELIÄÄKSI KASVAMINEN ERI OPPIMISAREENOILLA
Varhaislapsuus (koti, lastentarha, esikoulu): arvot, asenteet ja jotkin yrittäjyyden taidotkin Peruskoulu: arvot, asenteet, yrittämiseen liittyvät alkeistiedot ja -taidot, liiketoimintaosaamisen perusasiat Toinen aste = lukio ja/tai ammatillinen koulutus: em. yrittämis- ja liiketoimintakyvykkyyden syventäminen; osalla ammatillinen pätevyys eli ns. substanssiosaaminen Korkea-aste: vahvempi substanssiosaaminen, opitun integrointi liiketoiminnaksi (”tuumasta toimeen”) Vapaat virikkeet lapsuudesta aikuisuuteen: harrastukset, ystävät, sukulaiset, naapurit sekä media roolimallien antajina ja erilaisina kokeilu- ja oppimisympäristöinä

9 IHMISEN PERSOONALLISUUS JA LAHJAKKUUS YRITTÄJYYDEN(KIN) NÄKÖKULMASTA
Tunneperäinen eli ns. affektiivinen osa-alue: Temperamentti, tunteet, mieliala, uskallus, arvot ja asenteet suurelta osin. Tahtoperäisen toiminnan eli ns. konatiivinen osa-alue: motivaatio, tahdonvoima, saavutusorientaatio, kyky säädellä omaa toimintaa, uraorientaatio, mielenkiinnon kohteet, henkilökohtainen tyyli toimia eri tilanteissa Tietojen ja taitojen eli ns. kognitiivinen osa-alue: Henkisiä ja fyysisiä taitoja, miksi-, mitä- ja miten-tietoa, toimintamalleja. Tunnistamisen tasolta jopa automaattiseksi rutiiniksi kehittyviä osaamisia. Osa kokemuksen kautta syntynyttä ns. hiljaista tietoa.

10 MITÄ PIENEN YRITYKSEN OMISTAJAN ON AINAKIN OSATTAVA ?
Tunnistaa tai luoda sellainen liiketoimintamalli, jonka tuotteista tai palveluista asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Tuntea tarpeeksi hyvin se toimintaympäristö, johon yritys sijoittuu (markkinat, kilpailijat, lainsäädäntö ym.) ja rakentaa siihen ympäristöön oikeanlainen ansainnan logiikka. Ohjata yrityksensä taloutta. Hankkia liiketoiminnan vaatimia aineellisia tuotannontekijöitä (materiaalit / tuoteostot, tilat, rahoitus yms.) Hankkia ja kerryttää liiketoiminnan vaatimia henkisiä tai aineettomia tuotannontekijöitä (henkilöstön palkkaus ja motivointi; mahdolliset alihankinnat; osaamisesta huolehtiminen; tunnettuus; hyvä maine jne.) Valita ja priorisoida toimenpiteitä - viisaasti ajoitettuina. Oman elämän hallinnan taidot (oppimiseen, ajanhallintaan, ongelmanratkaisuun yms. liittyen) Kommunikoinnin taidot (vaikuttaminen vuorovaikutustilanteissa, kuuntelemisen taito, neuvottelutaidot, suullinen ja kirjallinen viestintä) Johtamisen taidot, esim. suunnittelu ja organisointi, päätöksenteko, koordinointi ja motivaatiosta huolehtiminen, ristiriitatilanteiden hallinta, delegoinnin ja innostamisen taidot; innovoinnin eli uudistamisen taidot, analysointikyky.

11 YRITTÄMISEN ERILAISIA ILMENEMISMUOTOJA
Yksin-, pariskunta-, perhe-, tiimi-, tai laajaomisteinen yrittäminen Yrittäminen ulkoisena yrittäjänä (omistajayrittäjyys) vs. yritteliäisyys sisäisenä yrittäjänä (työyhteisön jäsenenä ilman omaa yritystä) Itse käynnistetty, ostettu, lahjaksi saatu, peritty yritys yrittämisen muotona Vakiintuneen ja perinteisen toimialan vs. Radikaalin ja innovatiivisen toimialan liiketoiminta Hitaasti tai ei lainkaan kasvava yritys vs. Kasvuyritys Yhden toimipisteen vs. monen toimipisteen yritys Paljon vs. vähän verkostunut yrittäminen Korkean vs. alhaisen riskin yrittäminen

12 MITEN OMISTAJA-YRITTÄJÄNÄ TOIMIMINEN EROAA PALKKATYÖSTÄ TOISEN PALVELUKSESSA ?
Yrittäjän rooli on usein mieluisampi ihmiselle, joka on itseensä uskoja, tilaisuuteen tarttuja, riskin ja vastuun ottaja, uuden kehittämisestä innostuva, omia rajojaan kokeileva ja rikastumisen mahdollisuudesta motivoituva. Ihminen, joka haluaa olla ” itsensä johtaja ja oman onnensa seppä ”. Palkollisen rooli on usein mieluisampi ihmiselle, joka on turvallisuushakuinen, riskejä välttelevä, rutiineihin mukautuva, ”ulkoa ohjautuva”, vapaa-aikaa enemmän kuin vaurastumista arvostava. Ihminen, joka sopeutuu olemaan ”muiden johtama”. Sisäinen yrittäjä on tavallaan edellisten yhdistelmä. Hän on oman työnsä henkinen omistaja (psykologinen omistajuus) ja hänen ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapansa omaan työhönsä on yrittäjämäinen. Hän on ”yrittävä palkollinen”.

13 MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA TILAISUUTEEN TARTTUMINEN
”Mahdollisuuksia on maailma täynnä”. Niiden tunnistaminen ja luominen on yrittäjyyteen kuuluvaa työtä. Yrittäjä on näkijä ja tekijä. Mahdollisuuksien tunnistajalle (”näkijälle”) tyypillisiä ominaisuuksia ovat: visionäärisyys, aloitekyky, kekseliäisyys, luovuus ja valppaus. Tilaisuuteen tarttujalle (”tekijälle”) tyypillisiä ominaisuuksia ovat edellisten lisäksi: uskallus, ahkeruus, määrätietoisuus, menestymishalu, toimeliaisuus, vastuun ottaminen ja kokeilun halu. Myös sisäiset yrittäjät ovat lähes aina sekä näkijöitä että tekijöitä. ”Tuumasta toimeen” voi olla joko maailman lyhyin tai pisin työmatka riippuen ihmisen yritteliäisyyden tasosta. Yrittäjyys on yksi konkreettisimpia tapoja luoda itselleen haluttua todellisuutta.