Matematiikan osaamattomuuden seurauksia

Esitys aiheesta: "Matematiikan osaamattomuuden seurauksia"— Esityksen transkriptio:

1 Matematiikan osaamattomuuden seurauksia
Pilvi Pulkkinen

2 Peruskoulumatematiikan oppimistavoitteet (POPS 2004)
Oppilas saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella oppii loogista ja luovaa ja täsmällistä ajattelua oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.

3

4 Mistä matematiikan osaamattomuus johtuu?
neurologinen syy (dyskalkulia) vieraantuminen matematiikasta matematiikkaa ei koeta merkityksellisenä matematiikkaa muuttuu vaikeammaksi ja abstraktimmaksi hyvin varhaisessa vaiheessa  valmista tietoa opiskellaan yhä enemmän, jolloin oppilaiden omien ajatusten hyödyntämiselle jää vähemmän aikaa negatiiviset matematiikkakokemukset luovutetaan helposti, ei enää uskota omiin mahdollisuuksiin tärkeintä päästä tentit läpi, laskut opetellaan ulkoa

5 4. opetuksen huono laatu / ”epäpätevät” matematiikan opettajat
matematiikan opetus ei etene systemaattisesti konkreettisuus ei ole tarpeeksi läsnä matematiikan tunneilla arkipäivän tilanteissa eteen tulevia matemaattisia ongelmia ei hyödynnetä opettaja ei osaa asettua oppilaan tasolle opettajan aineenhallinta puutteellista opetuksen eriyttämiseen ei ole kiinnitetty huomiota  lahjakkaimmat turhautuvat ja alisuoriutuvat kun heille ei tarjota haasteita, heikoimmille tahti on liian kova ja he putoavat kelkasta jo alkumetreillä  jokaisen oppilaan pitäisi saada kokea onnistumisen kokemuksia

6 Mitä seurauksia matematiikan osaamattomuudella on?
koulutus- ja uramahdollisuudet suppenevat nuoren itsenäistyminen ja arjen hoitaminen ongelmallista ongelmien kasaantuminen, yhteiskunnasta syrjäytyminen  matematiikka näyttäytyy rahassa, ajassa, arjen askareissa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, viestinnässä, tekniikassa jne.

7 ”Mä inhoon tätä matikkaa…”
Sinikka Huhtalan väitöskirja: ”Lähihoitajaopiskelijan oma matematiikka” Lähtökohtana ensimmäisille nuorisoasteelta valmistuville lähihoitajille pidetty valtakunnallinen päättökoe (1995) ja sen tulokset. Päättökokeessa olleen lääkelaskun osasi valmistumassa olevista 3344:stä lähihoitajasta 53,6 %. Silti lähihoitajilta odotetaan virheetöntä lääkelaskujen osaamista jo opintojen aikana ja viimeistään tulevassa työelämässä.

8 Erik Häggmanin muistio: ”95 000 nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella 2004”
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista (15-25-vuotiaat) noin yli 50 000 olivat vuonna 2004 työttömiä nuoria. Lähes 45 000 nuorta olivat kuitenkin kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että he eivät olleet työttömiä työnhakijoita, koulutuksessa, työelämässä, armeijassa, ulkomailla tai kotona hoitamassa lastaan/lapsiaan. NÄMÄ NUORET OLIVAT PALVELUJÄRJESTELMÄN ULKOPUOLELLA!!! Suurin osa ulkopuolisista nuorista tulee toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä nuorista.

9 Keitä he ovat? Ja missä he ovat?
Työttömänä Muualla 51987 42457

10 Mistä tulevat? Työttö-mänä Ulko-puolella
Työttö-mänä Ulko-puolella Vuonna 2004 peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen päättötodistuksen saaneet 11 592 7 833 Vuosina 2000 – 2003 peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen päättötodistuksen saaneet vuonna 2004 37 042 24 328 Koulutuksensa keskeyttäneet 2004  3353 10 386 Yhteensä 51 987 42 457

11 Kolme yleisintä väylää jäädä koulutuksen ja
työelämän ulkopuolelle: peruskoulunsa päättäneet vailla toisen asteen koulutuksen vaatimaa osaamista toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, jotka jäävät ”pysyvästi” työttömiksi koulutuksensa, erityisesti ammatillisen perustutkinnon, keskeyttäneet

12 Mitä tapahtuu peruskoulun jälkeen?

13 Mitä tapahtuu ammatillisen perustutkinnon jälkeen?

14 Mitä tapahtuu lukion jälkeen?

15 Mitä tapahtuu opintonsa keskeyttäneille?

16 Mitä tapahtui opintonsa keskeyttäneille vuonna 2003

17 Keskeyttämisen syitä epäonnistunut koulutusvalinta
oppimis- ja opiskeluvaikeudet ja/tai opiskeluun liittyvät motivaatio-ongelmat taloudelliset syyt siirtyminen työelämään Perusopetuksesta suoraan ammatilliseen koulutukseen siirtyneistä runsas 10 % arvioi olevansa omalla alalla, noin kolmasosa oli epävarmoja alastaan ja yli puolet sanoivat, etteivät olleet vielä omalla alallaan. Jopa 6 % ikäryhmästä valmistuu peruskoulusta ilman toisen asteen koulutuksen vaatimaa osaamista.

18 Työelämään ilman tutkintoa  tuleva ongelmaryhmä?

19 Mitä voimme tehdä? Kenellä on vastuu?
”Kun lapsi lähtee päiväkodista, niin se ei ole enää päiväkodin probleema, kun se lähtee alakoulusta, se ei oo enää alakoulun probleema, kun se lähtee yläkoulusta, se ei oo yläkoulun probleema ja niin edelleen.”

20 Miten ehkäistä nuorten jäämistä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle?
oppilashuoltoon, ohjaukseen ja neuvontaan tulee panostaa entistä enemmän, erityisesti peruskoulun viimeisten vuosien uravalintaohjaukseen tulee satsata erityis- ja tukiopetuksen resursseja lisättävä Suomeen tarvitaan peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmä, jossa nuoria seurattaisiin siihen asti kunnes he täyttävät 20 vuotta. enemmän joustavuutta opetusjärjestelmään ja erilaisten oppijoiden parempaa huomioimista tukea työelämään siirtymiseen luokka- ja ryhmäkokoja pienennettävä nuorten työpajatoimintaa lisättävä: tekemällä ja välittämällä voidaan ehkäistä ulkopuolisuutta ja antaa jokaiselle nuorelle jonkinlainen perusta, mistä ponnistaa tulevaisuuteen lahjakkaimpien alisuoriutumista tulee ehkäistä ja älyllisiä haasteita tulee tarjota kaiken tasoisille oppijoille

21 Menetelmiä matematiikan oppimisen avuksi:
opiskelijan oman matematiikan selvittäminen (aikaisemmat kokemukset matematiikasta, matematiikan opettamisesta ja oppimisesta sekä käsitykset itsestä matematiikan oppijana) vahvuuksien löytäminen omasta matematiikan oppimisesta matematiikan merkityksen osoittaminen  tavoitteet selviksi myös opiskelijoille opiskelijan käyttämien strategioiden ja miniteorioiden selvittäminen sekä niiden ja muodollisen matematiikan välisten ristiriitojen osoittaminen konkretisointi erityis- ja tukiopetus, matikkakerho

22 Matematiikan oppijan oikeuksiin kuuluu
oikeus oppia omaan tahtiinsa, oikeus kysyä, oikeus sanoa, että ei ymmärrä, oikeus pyytää apua, oikeus arvostaa itseään huolimatta matemaattisista kyvyistään tai oikeus olla pitämättä matematiikasta!