IT-tdk:n toimintamalleja laatukäsikirjasta 2008 Kati Clements 10.9.2008.

Esitys aiheesta: "IT-tdk:n toimintamalleja laatukäsikirjasta 2008 Kati Clements 10.9.2008."— Esityksen transkriptio:

1 IT-tdk:n toimintamalleja laatukäsikirjasta 2008 http://www.jyu.fi/it/laatutyo/ http://www.jyu.fi/it/laatutyo/ Kati Clements 10.9.2008

2 Yleistä tietoa informaatioteknologian tiedekunnasta  Tietotekniikan laitos, tietojenkäsittelytieteiden laitos tietotekniikan tutkimusinstituutti.  Koulutusalat: kauppatieteellinen ja luonnontieteellinen,  Koulutusaineet: tietojärjestelmätiede, tietojenkäsittelytietede, tietotekniikka ja kognitiotiede.  Vahvuusalueet: 1.tietojärjestelmien suunnittelu, toteutus ja hyödyntäminen organisaatioissa erityisesti digitalisoitumisen ja liiketoiminnan näkökulmasta, 2.ohjelmistotekniikan ja mobiilijärjestelmien menetelmät ja sovellukset, 3.laskennalliset menetelmät - simulointi ja optimointi 4.kognitiotieteen ja ihmisläheisen teknologian yhdistyminen edellisiin.

3 Tiedekunnan historiaa  Informaatioteknologian tiedekunta perustettiin vuonna 1998.  yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta tietojenkäsittelytieteiden laitos sekä matemaattis- luonnontieteellisestä tiedekunnasta matematiikan laitoksesta irrotettu tietotekniikka omana laitoksenaan.  Tietotekniikan tutkimusinstituutti oli tiedekunnan perustamishetkellä osa tietojenkäsittelytieteiden laitosta  Vuonna 2000 Tietotekniikan tutkimusinstituutista tuli itsenäinen yksikkö ja samalla kolmas laitos informaatioteknologian tiedekuntaan.

4 Laitokset  Tietotekniikan laitoksella opetetaan ja tutkitaan tietotekniikkaa teknis-matemaattisesta näkökulmasta lähinnä konstruktiivisia tutkimusmetodologioita käyttäen. Toimintaa yhdistävänä tekijänä on vankka matemaattinen perusosaaminen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.  Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen toiminnan keskeisenä tavoitteena on ymmärtää monipuolisesti tietojärjestelmien ja tietotekniikan vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa sekä kehittää, suunnitella ja arvioida tietojärjestelmiä kokonaisvaltaisesti käyttökontekstissaan.  Tietotekniikan tutkimusinstituutti on informaatioteknologian tiedekunnan tutkimuslaitos, joka suunnittelee ja toteuttaa tutkimusprojekteja tiedekunnan osaamisalueilla ja edistää tutkimuksen vuorovaikutusta liike-elämän ja muun yhteiskunnan kanssa.

5 Tiedekunnan prosessiportaali... on kerätty tiedekunnan oman toiminnan kannalta olennaiset prosessikuvaukset. http://prosessit.it.jyu.fi/ Näitä ovat:  hallinnon ja johtamisen prosessit,  opintoasioiden prosessit,  IT-tiedekunnan ATK-tuen asiakasrajapinnan prosessit (huom. prosessit omistaa THK) sekä  IT-tiedekunnan toimintaprosessien prosessit.

6 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

7 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen suunnittelu Määritellään TTS:ssä & tutkimusstrategioissa:  merkittävimmät yhteistyökumppanit  toiminnan tavoitteet  Koulutus suunnitellaan yhteiskunnalliset koulutustarpeet huomioon ottaen.

8 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteet  Tiedekunta ja sen laitokset toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa.  Tiedekunnan laitosten vahvuuksiin ja profilointeihin perustuva tehokas aluevaikuttavuus koulutuksen, tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden kautta.  Tutkimus sekä perus- ja jatkokoulutus on kansainvälisesti arvostettua ja korkeatasoista. Tiedekunta pyrkii toimintansa kansainvälisen vaikuttavuuden kasvattamiseen.  Saavuttaa kansainvälisessä tiedeyhteisössä vaikuttavuutta tutkimusyhteistyöllä (esim. konkreettiset yhteistyöprojektit ja tutkijavaihto) ja korkeatasoisina tieteellisinä julkaisuina.  Tiedekunnan laitosten opettajat ja tutkijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnassa käytävään alan keskusteluun ja ovat mukana yritysten, alueen työryhmien sekä kansallisten työryhmien asiantuntijatehtävissä.

9 Koulutuksen työelämätavoitteet  Tiedekunnassa suoritettujen opintojen tulee antaa opiskelijoille hyvät edellytykset toimia kansainvälisessä ja muuttuvassa työelämässä.  Tiedekunta edistää tutkinnon suorittaneiden työllisyyttä seuraamalla aktiivisesti niin kansallisten kuin kansainvälisten työmarkkinoiden kehitystä ja reagoimalla työvoimatarpeen muutoksiin.  Tiedekunta vastaa myös paikallisten työmarkkinoiden osaamistarpeisiin.

10 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteutus  tutkimus- ja kehityshankkeet, (SA, Tekes, SHOK:it, opetusprojektit, muu ulkopuolisen rahoituksen hanketoiminta, yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa)  Tilaustutukimushankkeet  sisäiset, alueelliset, kansalliset ja kansainvälisset työryhmät ja organisaatiot.  kansallinen innovaatiostrategia, jonka implementoinnissa korostuu läheinen yhteistyö yritysten kanssa.  Koulutukseen liittyvä harjoittelu ja valtaosa pro gradu -tutkielmista suoritetaan työelämässä  Perusopetukseen liittyvät projektiopinnot ja sovellusprojektit toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa.  Yritysyhteistyöllä on merkittävä rooli myös tiedekunnan jatkokoulutuksessa.  Tutkintotavoitteinen koulutus antaa yhä enenevässä määrin mahdollisuuksia yritysten henkilöstökoulutukseen.  Agora Center ja avoin yliopisto

11 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi  Arvioidaan TTS:n laadinnan yhteydessä  Uudet hanke-esitykset, klusterihakemukset ja osaamiskeskittymiä koskevat ehdotukset arvioidaan ensin omassa keskuudessa (tutkimusryhmien kokoukset, laitoksien ja tiedekunnan johtoryhmä, laitos- ja tiedekuntaneuvosto) ja eri yhteistyötahojen kesken, minkä jälkeen ne tulevat ulkopuolisten tahojen, asiantuntijoiden, ministeriöiden ja muiden rahoittajien arvioitaviksi.  Arvioinneissa saatua palautetta käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä ja uudelleen suunnattaessa.  tuloksista raportoidaan toiminta- ja taloussuunnitelmien lisäksi yliopiston toimintakertomuksissa. yliopiston toimintakertomuksissa  Valmistuneitten opiskelijoiden työelämään sijoittumista seurataan mm. Ura- ja rekrytointipalvelujen vuosittain tekemien tilastojen avulla. Tilastojen ohella kyselyistä saadaan myös laadullista tietoa koulutuksen kehittämisen tueksi.

12 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittäminen  Vuorovaikutustoiminnan kehittämisestä vastaavat ylimmällä tasolla dekaani, varadekaani, laitosjohto, sekä professorikunta.  Laadukkaasta käytännön toteuttamisesta vastaavat projektien vastuulliset johtajat ja projektipäälliköt.  Uusia yhteistyöhankkeita kehitetään strategisesti merkittäville osaamisalueille ja niitä resursoidaan toiminta- ja taloussuunnitelmatyön kautta.  Toimintaympäristön muutoksia tutkitaan ja koulutusta suunnataan työelämän tarpeiden mukaisesti.

13 Yhteistyön ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mittarit Yhteistyösopimukset Ulkoisen rahoituksen hankkeet ja yhteistyöhankkeet Tiedekunnan henkilöstön osallistuminen keskeisiin Kehittämisfoorumeihin Patentit ja lisenssit Tiedekunnan ulkopuoliset jatko-opiskelijoiden ohjaajat Valmistuneiden työllistyminen ja koulutuksen vastaavuus työn vaatimuksiin (palautetieto valmistuneilta)