Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Reaktionopeus luottamuksen rakentajana – dilemmojen strateginen johtaminen EU:n suorassa rahoituskilpailussa.

Esitys aiheesta: "Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Reaktionopeus luottamuksen rakentajana – dilemmojen strateginen johtaminen EU:n suorassa rahoituskilpailussa."— Esityksen transkriptio:

1 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Reaktionopeus luottamuksen rakentajana – dilemmojen strateginen johtaminen EU:n suorassa rahoituskilpailussa KTM Päivikki Kuoppakangas, yliopisto-opettaja & projektitutkija paviku@utu.fi

2 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Kansainvälisessä toimintatutkimuksessa (2009–2011) kartoitettiin organisaatio- ja kulttuuritason dilemmoja liittyen EU:n puiteohjelman suoraan rahoituskisaan ja hankevalmisteluun (FP7 ICT). Tutkimusaineisto: o 45 teemahaastattelua o Virtuaalitiimi (hankekonsortio): 10 organisaatiota kahdeksassa eri maassa, 30 asiantuntijaa ja 14 eri kansallisuutta o Neljän teknologiainnovaatiotyöpajan dokumentit o Toimintatutkimuksen aikana kerätyt ja dokumentoidut havainnot o s-postiviestit (tutkimuspäiväkirja) o EU:n puiteohjelman viralliset dokumentit Strategisen dilemmajohtamisen avulla etsittiin sovitteluratkaisuja hankehakuprosessin merkityksellisiin dilemmoihin. (Hampned- Turner 2000: Kangaslahti 2007.)

3 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Kohdeorganisaation organisaatiotason merkittäviksi dilemmoiksi nousi yhteensä kuusi paradoksaalista ilmiötä. Esimerkkidilemma nro 2: Organisaation halu osallistua EU:n puiteohjelman rahoituskilpailuun ilman aiempaa puiteohjelmakokemusta. Paradoksaalisesti, voitokkaan hankekonsortion silmissä, houkutteleva partneri lähes poikkeuksetta omaa aiempaa kokemusta EU:n puiteohjelmasta. Lisäksi EU-komission mukaan kokemattoman organisaation on hyödytöntä ryhtyä hankehaun koordinaattoriksi. Lopulta organisaation tehtäväksi jäi ratkaista millä tavoin ylipäätään sen olisi mahdollista osallistua EU:n suora rahoituskilpailun kuninkuuslajiin eli puiteohjelman hankehakuun. Kohdeorganisaation organisaatiotason merkittäviksi dilemmoiksi nousi yhteensä kuusi paradoksaalista ilmiötä. Esimerkkidilemma nro 2: Organisaation halu osallistua EU:n puiteohjelman rahoituskilpailuun ilman aiempaa puiteohjelmakokemusta. Paradoksaalisesti, voitokkaan hankekonsortion silmissä, houkutteleva partneri lähes poikkeuksetta omaa aiempaa kokemusta EU:n puiteohjelmasta. Lisäksi EU-komission mukaan kokemattoman organisaation on hyödytöntä ryhtyä hankehaun koordinaattoriksi. Lopulta organisaation tehtäväksi jäi ratkaista millä tavoin ylipäätään sen olisi mahdollista osallistua EU:n suora rahoituskilpailun kuninkuuslajiin eli puiteohjelman hankehakuun.

4 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin useita EU:n puiteohjelman (FP7 ICT) kansainvälisen virtuaalitiimin (hankekonsortion) moninaisia kulttuurieroihin liittyviä dilemmoja ja niiden sovitteluratkaisuja Esimerkki kulttuuritason dilemmasta: Tutkimuksessa osoittautui reaktionopeus ja intensiivinen viestintä kansainvälisen virtuaalitiimin teknologiahankehakuprosessin merkittävimmäksi luottamuksen rakentajaksi. Paradoksaalisesti, nopeaa reagointia vaativa virtuaalitiimin viestintä ilmeni suomalaisten asiantuntijoiden heikommaksi osa-alueeksi ja niin ikään tärkeäksi kehityskohteeksi. Hidas s-postiviesteihin vastaaminen tai niihin vastaamatta jättäminen vaurioitti virtuaalitiimin luottamusta. Suomalaisia pidetään luotettavina EU-hankepartnereina, mutta viestintäkulttuurin hitaus niin ikään vaaransi sekä heikensi luotettavuutta. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin useita EU:n puiteohjelman (FP7 ICT) kansainvälisen virtuaalitiimin (hankekonsortion) moninaisia kulttuurieroihin liittyviä dilemmoja ja niiden sovitteluratkaisuja Esimerkki kulttuuritason dilemmasta: Tutkimuksessa osoittautui reaktionopeus ja intensiivinen viestintä kansainvälisen virtuaalitiimin teknologiahankehakuprosessin merkittävimmäksi luottamuksen rakentajaksi. Paradoksaalisesti, nopeaa reagointia vaativa virtuaalitiimin viestintä ilmeni suomalaisten asiantuntijoiden heikommaksi osa-alueeksi ja niin ikään tärkeäksi kehityskohteeksi. Hidas s-postiviesteihin vastaaminen tai niihin vastaamatta jättäminen vaurioitti virtuaalitiimin luottamusta. Suomalaisia pidetään luotettavina EU-hankepartnereina, mutta viestintäkulttuurin hitaus niin ikään vaaransi sekä heikensi luotettavuutta.

5 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Tutkimusraportti on kirjoitettu opetustapausmuotoon (Teaching - case). Siinä kuvataan FP7 ICT hankevalmistelun- ja hakuprosessin eri vaiheet: 1.Hankekonsortion rakentaminen 2.Teknologia ”niche” eli hankeidean innovointiprosessi 3.Lobbaus 4.Hankehakemuksen kirjoittaminen Onnistumiset ja epäonnistumiset sekä niiden taustatekijät Dilemmojen kartoitus sekä niiden sovitteluprosessit Tutkimusraportin opetusmetodologiaan sisältyy myös piiloagenda: Kirjoittajan tiivistetty itsearviointi on tarkoituksellisen provokatiivinen suomalaiseen kulttuuriin nähden. Opetusmetodologisesti sen tarkoitus on havainnollistaa miten kansainvälisessä toimintakulttuurissa on välttämätöntä tuoda esille oma osaaminen muutoin asiantuntijuutta ei tunnisteta. Kilpailu kansainvälisistä hankerahoituksista on usein verrattavissa kansainväliseen liiketoimintaan ja sen asettamiin vaatimuksiin. Tutkimusraportti on kirjoitettu opetustapausmuotoon (Teaching - case). Siinä kuvataan FP7 ICT hankevalmistelun- ja hakuprosessin eri vaiheet: 1.Hankekonsortion rakentaminen 2.Teknologia ”niche” eli hankeidean innovointiprosessi 3.Lobbaus 4.Hankehakemuksen kirjoittaminen Onnistumiset ja epäonnistumiset sekä niiden taustatekijät Dilemmojen kartoitus sekä niiden sovitteluprosessit Tutkimusraportin opetusmetodologiaan sisältyy myös piiloagenda: Kirjoittajan tiivistetty itsearviointi on tarkoituksellisen provokatiivinen suomalaiseen kulttuuriin nähden. Opetusmetodologisesti sen tarkoitus on havainnollistaa miten kansainvälisessä toimintakulttuurissa on välttämätöntä tuoda esille oma osaaminen muutoin asiantuntijuutta ei tunnisteta. Kilpailu kansainvälisistä hankerahoituksista on usein verrattavissa kansainväliseen liiketoimintaan ja sen asettamiin vaatimuksiin.

6 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics “Dilemmas in Building a Multidisciplinary international Virtual Project Team for EU FP7 ICT” Päivikki Kuoppakangas Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisu Publication of Turku School of Economics, Pori Unit http://www.satamittari.fi/linkkitiedosto.asp?taso=0&id=88 Sarja/Serie A42:2012 ISSN 1799-7070 ISBN 978-952-249-200-5 www.satamittari.fi “Dilemmas in Building a Multidisciplinary international Virtual Project Team for EU FP7 ICT” Päivikki Kuoppakangas Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisu Publication of Turku School of Economics, Pori Unit http://www.satamittari.fi/linkkitiedosto.asp?taso=0&id=88 Sarja/Serie A42:2012 ISSN 1799-7070 ISBN 978-952-249-200-5 www.satamittari.fi