Vokaalisegmenttien kesto ja akustinen laatu spontaanissa suomenkielisessä puheessa Alustavia tuloksia Mietta Lennes, Hanna Anttila ja Antti Iivonen Fonetiikan.

Esitys aiheesta: "Vokaalisegmenttien kesto ja akustinen laatu spontaanissa suomenkielisessä puheessa Alustavia tuloksia Mietta Lennes, Hanna Anttila ja Antti Iivonen Fonetiikan."— Esityksen transkriptio:

1 Vokaalisegmenttien kesto ja akustinen laatu spontaanissa suomenkielisessä puheessa Alustavia tuloksia Mietta Lennes, Hanna Anttila ja Antti Iivonen Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Olga Bolotova Fonetiikan laitos, Pietarin yliopisto Viola de Silva Venäjän kielen laitos, Jyväskylän yliopisto

2 Spontaani puhe ● Foneetikot ovat pitkään keskittyneet "ennalta suunnitellun" puheen tutkimiseen ● Epämuodollinen arkipuhe on kuitenkin yleisin puhetyyli! ● Epämuodollisen puheen katsotaan yleensä edustavan maksimaalista foneettista vaihtelua ● Suomen kielen osalta spontaanista puheesta ei vielä ole paljoakaan foneettista tietoa Suomenkielisen puheen foneettinen perustutkimus on tärkeää, koska suomen puhujia on vähän -> vaarana on syrjintä esimerkiksi puheteknologian kehityksessä

3 Uusia yhteistyöprojekteja EU-rahoitteinen INTAS 915 -projekti (2001-2004) Spontaneous speech of typologically unrelated languages (Russian, Finnish and Dutch): Comparison of phonetic properties Jyväskylä - Helsinki - Pietari - Moskova - Amsterdam Suomen Akatemian rahoittama projekti (2002-2004) Finnish and Russian prosody and the effect on segments Jyväskylä - Helsinki - Tampere

4 Äänteellinen vaihtelu ● Puheaikomus (planning) - puhetoteutus (execution) ● Puhujan suoritus - kuulijan suoritus (taloudellisuus vs. ymmärrettävyys) ● Puheena tunnettu asia - uusi asia ● Selvyys - epäselvyys niin - nii > ni ● Standardikieli - puhekieli minä - mää / mä, oletko ollut - oks (ots) ollu ● Vakiintunut muoto - tilapäinen esiintymä ● Vakiintumistendenssi - leksikaalistuminen/morfologistuminen kolmesataa - kolmestaa menemään - meneen ● Havaittava muutos - huomaamaton muutos kipeä - kipee; kolmesataa - kolmestaa

5 Vokaalien fonetiikkaa Tarkastelemme seuraavia suomen vokaalien laatuun ja kestoon vaikuttavia tekijöitä: ● Tavurakenne ● Asema sanassa ● Sanan yleisyys ● Painollisuus ja painottomuus (lausekontekstissa) Spontaanissa puheessa on erilainen sanaston ja siten myös tavutyyppien jakauma kuin kirjoitetussa kielessä: ● Sanat keskimäärin lyhyitä ● Paljon yleisiä pikkusanoja (keskustelupartikkelit jne.) ● Tuttu keskustelukumppani "ymmärtää puolesta sanasta" ● Yleiskielen fonologisten oppositioiden neutraalistuminen?

6 Aineisto ● Äänitykset TKK:n akustiikan laboratorion kaiuttomassa huoneessa headset-mikrofonilla DAT-nauhalle 1Epämuodollinen keskustelu ystävän kanssa (puhujien äänet tallennettiin eri kanaville) 2Ääneen luettu tarkka litteraatio puhujan omista vuorosanoista em. keskustelussa ● Analyysin kohteena yksi naispuhuja (25 v., kotoisin pääkaupunkiseudulta) INTAS 915 -projektin tavoitteena on koota vastaava suomenkielinen aineisto 5 mies- ja 5 naispuhujalta (pääkaupunkiseutu).

7 Nimikointi

8 Analyysit Nimikoidusta aineistosta mitattiin automaattisesti ● vokaalisegmenttien kestot ● formanttien F1 ja F2 taajuudet 10 ms välein koko vokaalisegmentin ajalta (myös arvot vokaalin keskikohdassa) Lisäksi poimittiin ● vokaalista tehty foneettinen transkriptio ● tiedot tavutyypistä (ortografinen + CV-muotoinen) sekä tavun asemasta sanassa ● kunkin tavun ja sanan frekvenssi analysoidussa spontaanin puheen aineistossa

9 Tavujen ja sanojen jakaumat

10 Vokaalien jakaumat

11 Vokaali ja tavutyyppi

12 Kestojakauma spontaanissa aineistossa Lyhyet vokaalit Pitkät vokaalit

13 Kestojakauma lukupuheen aineistossa Lyhyet vokaalit Pitkät vokaalit

14 Lausepaino ja kesto (spontaani)

15 Sanapaino ja kesto (spontaani)

16 Sanapaino ja kesto (lukupuhe)

17 Vokaalin kesto eri asemissa

18

19 Vokaalin kesto eri tavutyypeissä

20

21

22

23

24

25

26 Švaa

27

28

29

30

31 Johtopäätökset Pitkän ja lyhyen kvantiteetin kestoero (2:1) säilyy keskimäärin spontaanissakin puheessa, mutta usein ero myös hämärtyy vokaalin asemasta ja kontekstista riippuen. Vokaalien kesto on pisin sana- ja lausepainollisissa asemissa. Lyhyt kesto ei välttämättä implikoi akustista reduktiota. Hyvin lyhyt vokaali kuitenkin kuullaan helposti švaaksi. Epämuodollisen puheen vokaalit ovat keskikohdastaan redusoituneempia kuin muodollisemmassa tyylissä. Vokaalin aikana tapahtuu yleensä jatkuvaa liikettä, eikä mitään "tavoitearvoa" siis ole selvästi määritettävissä. Tavun ja sanan korkea esiintymistiheys lisää vokaalin taipumusta redusoitua ja pienentää vokaalikategorioiden lukumäärää.

32 Viitteet Van Bergem, D. (1995) Acoustic and lexical vowel reduction. Amsterdam: IFOTT. Karlsson, F. (1983) Suomen kielen äänne- ja muotorakenne. WSOY. Kukkonen, P. (1990) Patterns of phonological disturbances in adult aphasia. Helsinki: SKS. Lehtonen, J. (1970) Aspects of quantity in standard Finnish. Jyväskylän yliopisto. Wiik, K. (1965) Finnish and English vowels. Turun yliopisto.