Esteettömyyttä koskevat säännökset – tulkinta ja kehittäminen

Esitys aiheesta: "Esteettömyyttä koskevat säännökset – tulkinta ja kehittäminen"— Esityksen transkriptio:

1 Esteettömyyttä koskevat säännökset – tulkinta ja kehittäminen
Vellamo Pekka Lukkarinen, arkkitehti

2 Sisältöä Esteettömyyteen velvoittavat säännökset
Esteettömyyttä vauhdittavat muut tekijät Kehittämistä edellyttävät toimenpideohjelmat Säännösten tulkintoja ja esimerkkejä ratkaisuista (hyviä ja huonompia) Kehittämistarpeita Rakentamisen ketjun virittäminen Pekka Lukkarinen EV

3 Maankäyttö- ja rakennuslaki
MRL 117§ 3 mom: "Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoitettu." Pekka Lukkarinen EV

4 Maankäyttö- ja rakennuslaki / kunnossapito
MRL 166§ : "Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.” MRL167§ : "Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenne-väylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina.” Säädösten puolesta siis näyttäisi, että asia on kunnossa ja meillä on toimiva, esteetön turvallinen ja terveellinen ympäristö. Voimme kaikki kuitenkin havaita, ettei näin ole aina laita. Mistä tämä voisi johtua? Itse uskon sen johtuvan ainakin osittain siitä, että säädöksiin suhtaudutaa ikäänkuin teknisinä määräyksinä, joista laistetaan aina kun voidaan, koska ei ymmärretä, mistä oikeastaan on kysymys kun tavoitellaan toimivaa ja esteetöntä ympäristöä kaikille. Kun oivalletaan, että kyse onkin ihmisten yhdenvertaisuudesta, siitä että jokaisen tulisi saada nauttia rakennetusta ympäristöstämme yhdenvertaisesti, iästä, elämäntilanteesta, toimintarajoittuneisuudesta tai vammasta riippumatta, niin asenteiden on mahdollista muuttua. Pekka Lukkarinen EV

5 Maankäyttö- ja rakennusasetus
MRA 53 § : Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut. Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset. Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon. Pekka Lukkarinen EV

6 YK:n vammaisyleissopimus
(UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities) YK:n yleiskokous hyväksyi joulukuussa 2006 Suomi allekirjoittanut sopimuksen 2007 mutta ratifiointi vielä kesken Sopimus sisältää runsaasti velvoitteita vammaisten henki- löiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi, mm: Artikla 2: Kaikille sopiva suunnittelu (“universal design”) Artikla 9: Esteettömyys rakennetussa ympäristössä Artikla 19: Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Oikeastaan tämä asennemuutos ei ole edes kovin vapaaehtoista, sillä meitä velvoittaa jo YK:n vammaisyleissopimus ja kohta meitä velvoittaa EU:n yhdenvertaisuusdirektiivi. Rakentamiseen ja fyysiseen ympäristöön liittyvät erityisesti nämä kolme artiklaa: Artikla 2: "kaikille sopiva suunnittelu (universal design)" tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien, palvelujen suunnittelua sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua. Artikla 9: 1. Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja ‑järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Näitä toimia, joihin sisältyy saavutettavuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen, sovelletaan muun muassa: rakennuksiin, teihin, kuljetukseen sekä muihin sisä- ja ulkotiloihin, koulut, asunnot, terveydenhuoltoyksiköt ja työpaikat mukaan lukien; jne.. Artikla 19: Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet ... (tehdäkseen vammaisille henkilöille helpommaksi nauttia tästä oikeudesta täysimääräisesti sekä helpottaakseen heidän täysimääräistä osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteisöön, muun muassa )...varmistamalla, että:  (a) vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä sen, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä; Pekka Lukkarinen EV

7 EU:n yhdenvertaisuusdirektiivi
(COUNCIL DIRECTIVE on implementing the principle of equal treatment between persons irrespective of religion or belief, disability, age or sexual orientation) Direktiivin valmistelu parhaillaan käynnissä Sen artikla 4 “Vammaisten yhdenvertainen kohtelu” tulee laajentamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia Erimielisyyttä siitä, miten laajasti tulee koskemaan yleisiä alueita Tulkinnanvaraisia käsitteitä, kuten "kohtuullinen mukautus” Lyhyt siirtymäaika tulossa uudisrakennuksille ja peruskorjattaville rakennuksille, muille pidempi (ehdotettu v.) EU:n yhdenvertaisuusdirektiivin laajennus on käynnissä. Yhdenvertaisuus on hyvin laaja käsite, kuten direktiivin koko nimestä ilmenee. Sen artikla 4 tulee laajentamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia mm. suhteessa rakennuskannan esteettömyyteen. Sen mukaisesti kiinteistöt ja toimitilat suunnitellaan ja toteutetaan kaikille sopivina siten, että ne sellaisinaan taikka kohtuullisen mukautuksen keinoin vastaavat myös vammaisten asukkaiden, heidän perheidensä samoin kuin vammaisten työntekijöiden ja asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Käsittely on juuri parhaillaan aktiivisessa vaiheessa. ja kaikki EU:n jäsenmaat tekevät kilvan muotoiluehdotuksia siihen. Yhdenvertaisuus -teema ei suinkaan oli meille uusi. Tuossa aluksi mainitsemassani MRA:n 53 §:ssä jo mainitaan tasa-arvon näkökulma Pekka Lukkarinen EV

8 Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO
ohjelma vuosille valmistui työkalu YK:n sopimuksen toimeenpanemiseen taustana hallitusohjelma: "Hallituksen tavoitteena on esteetön yhteiskunta, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet.” YM:n rooli: esteettömyys ja saavutettavuus liittyen asumiseen, rakentamiseen ja lähiympäristöön Haasteena olemassa olevien rakennusten ja lähiympäristöjen korjaaminen VAMPO-työssä tarkastellaan eri hallinnonalojen vammaispolitiikan konkreettisia kehittämiskohteita ja toimenpiteitä näiden ajoitusta ja mahdollisia seurantaindikaattoreita Pekka Lukkarinen EV

9 Esteettömyyttä edellyttävät muut tekijät
Väestörakenteen muutos eläkeikäisten osuus nousee 15%:sta 25%iin asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyyden tarve korostuu Rakennuskannan peruskorjausvaihe valtaosa ja 1970-lukujen kerrostaloista tulossa peruskorjausikään tässä yhteydessä harkintaan tulevat mm. hissirakentaminen, liikkumisesteiden poistaminen sekä muut turvallisuutta parantavat ratkaisut Täydennysrakentaminen mahdollisuus parantaa myös olemassa olevaa ympäristöä Korjausrakentamisen osuus asuntorakentamisen rahankäytöstä on noussut uudisrakentamisen rinnalle. Lähestymme muuta Länsi-Eurooppaa, jossa korjaamisen osuus on jo 60 prosenttia. Pekka Lukkarinen EV

10 Käyttäjät ikääntyvät *ennuste
Väestörakenne Suomessa; Tilastokeskus 2004 Pekka Lukkarinen EV

11 Esteettömyys korjausrakentamisessa
Esteettömyys on yksi korjausrakentamisen strategian painopisteistä ”Suomi satavuotisjuhlakuntoon!” Selvitys rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta MRL luo väljät puitteet kirjavat tulkinnat rakennusvalvonnassa selkeyttämistä tarvitaan mm. seuraavissa: luvanvaraisuus rakennussuojelukysymykset käyttötarkoitusten muutokset KORVO-hanke Pekka Lukkarinen EV

12 F1 Esteetön rakennus F1 Esteetön rakennus / keskeisiä kohtia
Kulkuyhteydet F1 2.1 autopaikat kulkuväylät ja –aukot Tasoerot F1 2.2 hissit /nostolaitteet luiska portaat käsijohteet Hygieniatilat F1 3.2 pyörätuolimitoitetut hygieniatilat molemminpuolisesti käytettävät hygieniatilat uima-altaat ja saunatilat Kokoontumistilat F1 3.3 soveltuvuus liikkumis- ja toimimisesteisille äänensiirtojärjestelmä pyörätuolipaikat Majoitustilat F1 3.4 pyörätuolimitoitus ”tarpeen mukaan” autopaikat: tarve, sijoitus, yhteydet rakennukseen kulkuväylät ja –aukot: sisäänkäynnit, tuulikaapit, käytävien ovet ja aukot, hygieniatilojen ovet, muut ovat, kynnykset, mitoitus hissit /nostolaitteet: tarve, mitoitus luiska: mitoitus ja kaltevuus sisä- ja ulkotiloissa portaat: askelmien mitoitus käsijohteet: tarve ja ominaisuudet pyörätuolimitoitetut hygieniatilat: tarve ja sijoitus molemminpuolisesti käytettävät hygieniatilat: mitoitus uima-altaat ja saunatilat: tarve, pääsy ja soveltuvuus liikkumis- ja toimimisesteisille soveltuvuus liikkumis- ja toimimisesteisille äänensiirtojärjestelmä: tulee olla pyörätuolipaikat: tarve ja sijoitus pyörätuolimitoitus: ”tarpeen mukaan” Pekka Lukkarinen EV

13 G1 Asuntosuunnittelu G1 Asuntosuunnittelu /keskeisiä kohtia
Pientalo Pieni kerrostalo Kerrostalo Tilat ja varustus G Käymälä ja pesutila varustettavissa myös pyörätuolin käyttäjälle X Ovet ja kulkuaukot G Kulkuaukkojen vapaa leveys 800 mm Kulkuyhteydet G Hissi Myös ulkoisten kulkuyhteyksien esteettömyys O G Portaan luonnonvalo ja välitasanne G Henkilökuljetus portaissa Pekka Lukkarinen EV

14 Tulkintoja eri kaupungeissa
Helsingin rakennusvalvontavirasto ( ) ehdottomasti sitovat määräykset tapauskohtaista harkintaa sisältävät määräykset suositukset kuvaliite Vantaa ( ) tulkintaohjeita suosituksia Espoo tulkintaohje esteettömästä pientalosta Lahti ( ) Hgin rakennuslautakunta hyv : Sitovuudella tarkoitetaan, että määräysten vähimmäistason tulee lupaa haettaessa täyttyä. Määräyksistä voi hakea poikkeamista siten kuin siitä erikseen säädetään. Tapauskohtaisella harkinnalla tarkoitetaan, että määräyksissä on joustoa. Tällöin otetaan kantaa, tulkitaanko joustavia määräyksiä esteettömyyttä edistäen vai jostakin muusta lähtökohdasta. Suosituksilla tarkoitetaan, että niitä noudattamalla on mahdollisuus päästä esteettömyyden kannalta selkeästi nykymääräystasoa parempaan ja suositeltavampaan lopputulokseen. Vantaalla mm invapaikkojen määrästä tulkintaohje pientaloissa luiskan kaltevuudesta ja pituudesta joustetaan Pekka Lukkarinen EV

15 Lahti Esteettömän rakennuksen suunnittelu- ja tarkastusasiakirja
Vaaditaan rakennusluvan yhteydessä Julkisten ja palvelurakennusten yhteydessä tarvitaan vammaisneuvoston lausunto Käytetään myös mm. Espoossa ja Oulussa Ohje laadittu yhdessä vammaineuvoston kanssa, voimaan Lahdessa alkaen. Espoossa ei vammaisneuvoston lausuntoa/katselmusta Julkiset ja palvelurakennukset esitellään vammaisneuvoston teknisessä toimikunnassa. Pekka Lukkarinen EV

16 Hissittömiä taloja on rakennettu runsaaasti
Asuinrakennuksia kpl hissi ei hissiä Vuonna 1985 tai sitä ennen rakennetut vähintään kolmikerroksiset Asuinrakennukset kerroslukumäärän ja hissin esiintymisen mukaan (Jukkola 1990) Pekka Lukkarinen EV

17 Jälkiasennushissin reunaehtoja
Hissin sijoittamisen porrashuoneeseen tulee palvella tarkoitustaan: parantaa rakennuksen käytettävyyttä helpottamalla kaikkien kulkua ja mahdollistamalla ikääntyvien asuminen entistä pitempään. Hissin sijoittaminen porrashuoneeseen ei saa heikentää käytettävyyttä; kalusteiden kuljettaminen asuntoon ja sieltä pois on edelleen oltava mahdollista. Turvallisuutta ei myöskään saa heikentää; paarikuljetuksen on oltava edelleen mahdollista. Hissi voidaan sijoittaa myös rungon ulkopuolelle tai asuntovyöhykkeelle, jolloin mitoitus voi olla väljempi. Kaikki alkaa suunnittelusta! Pekka Lukkarinen EV

18 Rakentamismääräysten kehittäminen
Johtopäätöksiä rakentamisen normitalkoista esteettömyyden osalta Muuntojoustavuus tärkeää F1 ja G1 esteettömyysmääräyksiä tarkistettava tai ainakin kirjoitettava selkeämmiksi Rakentamismääräyksistä VAMPOn kannalta keskeisiä: F1, F2, E1, G1 Mm. rakennuksen, rakennuspaikan ja tontin käyttöturvallisuus, paloturvallisuus, hissit, esteettömät kulkuyhteydet EU-direktiiveistä johtuvat muutokset Pekka Lukkarinen EV

19 Esiin nousseita muita kehittämistarpeita
Määräykset liian hajallaan - vai ovatko? Vaikutelma erillisestä asiasta. ”Jaaha, siirrytäänpäs tarkastelemaan esteettömyyttä” Määräyksissä liikaa tulkinnanvaraa ja kiertomahdollisuuksia? Lisää kuvitusta määräyksiin Ohjeita ei noudateta Selkeämpiä mitoitusohjeita Kuulo- ja näkövammaisten tarpeet huomioon Portaissa parantamisen varaa, helpot portaatkin ovat esteettömyyttä Käsijohteita tarvitaan lisää Suunnittelijoille tietoa hyvistä käytännöistä Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Pekka Lukkarinen EV

20 Esimerkki kehityssuunni-telmasta
HS Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Pekka Lukkarinen EV

21 Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Pekka Lukkarinen EV

22 Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Mitähän kaikkea tässä on pielessä? Esteettömyys Käyttöturvallisuus Suunnittelu Ylläpito Kauneus Suhteet Viimeistely Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Pekka Lukkarinen EV

23 Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Vakavaa yritystä esteettömyyteen: Mitoitus niukkaa, mutta liikkeen sisään pääsee! Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Pekka Lukkarinen EV

24 Esimerkki tärkeästä yksityiskohdasta, joka turmelee hyvän pyrkimyksen
Pihan viimeistelyssä on jätetty liikaa tilaa jalkaharpulle Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Pekka Lukkarinen EV

25 Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Tahtoa oli, vaan hiukan jyrkkä ja kapea tuli. Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Pekka Lukkarinen EV

26 Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Luiskat jälkikäteen tehtyinä vaativat enemmän pohtimista kuin alun perin olisi tarvinnut. Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Pekka Lukkarinen EV

27 Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Valveutunut suunnittelija ottaa huomioon myös pihamaan painumisen. Stabiloidaan pihamaan kulkuväylät rakentamisen yhteydessä, ei sitten tarvitse jälkeenpäin rypistää. Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Pekka Lukkarinen EV

28 Esimerkkejä erilaisista toteutuksista
Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Näistä pyrimme eroon Pekka Lukkarinen EV

29 Rakentamisen ketju Lopputulokseen vaikuttaa (myös esteettömyyteen):
Rakennuttajan ymmärrys (valita osaava joukkue) ja tahto tavoitella hyvää ympäristöä Suunnittelijoiden ymmärrys, asenne ja osaaminen Rakentajan ymmärrys, asenne ja osaaminen Käytön aikaisen huoltojoukkueen ymmärrys, asenne ja osaaminen Puuttuuko jotakin? Rakennusvalvonnan ymmärrys, asenne ja osaaminen sekä yleisiä ulkotiloja valvovan elimen (usein rava, MRL167.2§) ymmärrys, asenne ja osaaminen? Pekka Lukkarinen EV

30 Rakennusvalvonnan vaikutus
Suoraan suunnitelmiin: Suunnittelijan kanssa pidettävässä suunnittelun aloituskokouksessa käydään läpi muutamia painopistealueita esimerkiksi esteettömyyttä Rakennusvalvonnan vaikuttavuutta voisi lisätä vaikkapa teemavuosilla tai kuukausilla. Otetaan teemaksi esimerkiksi rakennuksen huolto- ja käyttöturvallisuus sekä esteettömyys; julkistetaan teemat lehdistötiedotteella, paikallislehdet mielellään ottavat asiat esiin. Tuetaan julkistusta laittamalla rakennus-valvonnan verkkosivuille ohjeita ja linkkejä. Pekka Lukkarinen EV

31 Vielä esimerkki toteutuksesta
Nyt on jo aika lähellä! Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Pekka Lukkarinen EV

32 Vielä esimerkki toteutuksesta
Nyt on jo aika lähellä! Sisään pääsee oikeasti tasossa! Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Pekka Lukkarinen EV

33 Kiitos tarkkaavaisuudestanne! Hyvää kevättä!
Käytännön työssä esteettömyyttä joudutaan pakostakin tarkastelemaan erilaisilla apuvälineillä, kuten määräykset ja ohjeet ja tarkistuslistat, mutta pohjimmaltaan kyse on siitä, että esteetöntä rakentamista tuotetaan hyvällä ja paneutuvalla suunnittelulla, ja sellaisella asenteella jossa otetaan yhdenvertaisesti huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Kiitos tarkkaavaisuudestanne! Hyvää kevättä! Pekka Lukkarinen EV