Kriittinen menestystekijä

Kriittinen menestystekijä
Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 1 / 4 1 / 2 Palvelujen saatavuus ja laatu Hoitotakuun toteutuminen Hoitotakuun edellyttämä palvelutaso saavutetaan 09/2005 loppuun mennessä. Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee Jonotusaikojen toteutuminen. Perusterveydenhuollossa hoitotakuu toteutui terveyspalvelujen neuvontaan, kiireettömään hoidon arviointiin ja lääkärin vastaanotolle pääsyn osalta. Hoitotakuu toteutui myös hammashuollossa valtaosin; vain muutama potilas joutui perushammashoidossa odottamaan hoitoa yli puoli vuotta. Oikomishoidossa oli toisaalta yli vuodenkin jonoa johtuen oikomishammaslääkärivajeesta. Psykologi- ja puheterapiapalveluiden osalta resurssivaje rajoittaa arvioon ja hoitoon pääsyä määräajassa. Asiaa vaikeuttaa myös kunnollisten jonotietojen puute. Myös huumepotilaiden korvaushoidon jono on selvästi yli hoitotakuun. Erikoissairaanhoidossa hoitotakuu toteutui hoidon tarpeen arvioinnin osalta hoitotakuun mukaisesti. Tarpeelliseksi todettuun hoitoon pääsi kaupungin oman erikoissairaanhoidon osalta hoitotakuun määrittämien rajojen mukaisesti. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ilmoituksen mukaan siellä hoidettavien tamperelaisten osalta hoitotakuu toteutuu sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sovitun aikataulun mukaisesti: kaihit tammikuun loppuun, korvakirurginen ja ortopedinen maaliskuun loppuun, tekonivelkirurgia ja lasten psykiatria kesäkuun loppuun ja kuulonhuolto vuoden loppuun mennessä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoitotakuun edellyttämä palvelutaso saavutettiin nuorten ja aikuisikäisten avomielenterveyspalveluissa. Perheneuvola kykeni vastaamaan hoitotakuun edellyttämiin hoitoonpääsyaikoihin kiireellisten asiakkaiden osalta, mutta muuten odotusaika oli noin neljä kuukautta. Perheneuvolan nykyinen henkilökuntavahvuus ei riitä vastaamaan palveluiden kysyntään. Vuositavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 1

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 1 / 4 2 / 2 Palvelujen saatavuus ja laatu Hoitotakuun toteutuminen Tehdään selvitys omalääkärijärjestelmän käyttöönoton vaikutuksista asetettuihin tavoitteisiin nähden vuoden loppuun mennessä. Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee Valmis selvitys. Omalääkärijärjestelmän laajentamisen vaikutuksista tehty raportti valmistui tammikuussa Tavoitteena oli ennen kaikkea avosairaanhoidon palveluiden saatavuuden parantaminen ja yksityisten palveluntuotantomallien kokeilu. Saatavuus parantui merkittävästi: peittävyys nousi 32 %:sta 37 %:iin (tavoite 40 %) ja asukaskohtainen käyntimäärä nousi 0,8:sta 0,96:een (tavoite yksi käynti / asukas). Tavoitteista jääminen johtui lähinnä yksityisten lääkäriasemien käyntien huonosta toteumasta, jonka suhteen tavoite oli käyntiä ja toteutuma reilut käyntiä. Omalääkäreiden puhelinkonsultaatioiden määrä kasvoi 66 000:een; vuoteen 2003 verrattuna määrä kasvoi 50 %. Vuokralääkäreiden toimintaan niin omalääkärityön, sijaistamistoiminnan kuin päivystysasematyönkin osalta oltiin pääosin tyytyväisiä. Kustannukset toteutuivat ennakoidusti ja yksityislääkärikäyntien vähäisyyden vuoksi vastaanottotoiminnassa toteutui huomattava säästö talousarvioon nähden. Toiminnan tehokkuus kasvoi ja vastaanottotoiminnan käyntikohtainen kustannus oli vuoden 2002 tasolla. Resurssilisäyksen avulla tehostettiin henkilöstön työnjakoa ja vastaanottotoiminnan kehittämisprojektissa otetaan käyttöön tiimityömalli. Terveyskeskus liittyi terveyskeskusten laatuverkostoon. Vuositavoite on saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 2

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 2 / 4 Palvelujen saatavuus ja laatu Vanhusten kotona asumisen tukeminen Kotihoidon peittävyys pidetään vuoden 2004 tasolla ja tehostetun palveluasumisen paikat lisääntyvät 20:llä. Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee Kotihoidon vuotuinen peittävyysprosentti verrattuna edelliseen vuoteen. Uusien tehostetun palveluasumisen hoitopaikkojen lukumäärä. Kotihoidon peittävyys on pysynyt ennallaan. Palveluasumisen palvelurakennetta muutettiin vuoden 2005 aikana. Palveluasumisen 24 paikkaa muutettiin tehostetun palveluasumisen paikoiksi lisäämällä palvelujen ostoa palvelutaloissa jo asuville henkilöille. Kokonaisuudessaan tehostetun palveluasumisen paikat eivät lisääntyneet, koska vuoden aikana lopetettiin Viinikkakoti sekä Sopimusvuorisäätiön yksi asumisyksikkö. Viola-kodin laajennus on aikataulustaan myöhässä. Uudet palveluasumisen paikat otetaan käyttöön vuoden 2006 aikana. Vuositavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 3

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 3 / 4 1 / 4 Palvelujen saatavuus ja laatu Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Alle 3-vuotiaiden päivähoitoryhmien keskimääräinen koko pienenee 12 lapseen / ryhmä. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Keskimääräinen ryhmäkoko alle 3-vuotiaiden päivähoitoryhmissä verrattuna edelliseen vuoteen. Päivähoidossa alle 3-vuotiaiden lasten ryhmäkoko oli joulukuussa 2005 keskimäärin 12 lasta. Vastaavana ajankohtana vuonna 2004 ryhmäkoko oli keskimäärin 12,2 lasta. Vuositavoite on saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 4

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 3 / 4 2 / 4 Palvelujen saatavuus ja laatu Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Perusopetuksen taso säilyy hyvänä. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Keskimääräinen ryhmäkoko vuosiluokilla 1-6 ja 7-9 sekä opetustuntien määrä oppilasta kohti yleisopetuksessa vuosiluokilla 1-6 ja 7-9 sekä erityisopetuksessa edellisvuoteen verrattuna. Keskimääräiset ryhmäkoot pienenivät alemmilla vuosiluokilla tavoitteen mukaisesti vuoden 2004 tasosta. Vuosiluokilla 7–9 ryhmäkoot kasvoivat jonkin verran, mutta ovat siitä huolimatta yhä kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä päivähoidon ja perusopetuksen johtokunnan asettamien rajojen mukaiset. Oppilaskohtaisten opetustuntien määrät pysyivät yleis- ja erityisopetuksessa jotakuinkin ennallaan. Vuositavoite on saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 5

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 3 / 4 Palvelujen saatavuus ja laatu Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Oppilashuoltopalvelujen tasoa nostetaan kohti valtakunnallista tavoitetasoa. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Oppilaiden keskimääräinen määrä kutakin koulupsykologia ja ‑kuraattorien kohden edellisvuoteen ja valtakunnalliseen tavoitteeseen verrattuna. Oppilashuoltopalveluiden taso on noussut kohti valtakunnallista tavoitetasoa. Syksyn 2004 lähtötilanteesta kutakin koulupsykologia ja -kuraattoria kohden lasketut oppilasmäärät ovat laskeneet lähes sadalla oppilaalla. Vuositavoite on saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 6

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 3 / 4 4 / 4 Palvelujen saatavuus ja laatu Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Lapsille ja nuorille suunnatun kulttuuritarjonnan ja harrastustoiminnan käyttöaste pysyy korkeana. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Lasten ja nuorten tapahtumien ja niihin osallistuneiden, museokäyntien ja kirjaston lainaajien, tehtyjen kirjastolainojen ja ko. ikäryhmille suunnattujen kulttuuri- ja liikunta-avustusten määrät edellisvuoteen verrattuna. Lapsille ja nuorille suunnattujen kulttuuritapahtumien määrä kasvoi vuoden 2004 tasosta. Tapahtumien ja museoiden kävijämäärät laskivat jonkin verran. Tapahtumien kävijä-määrien lasku johtui siitä, että vuonna 2004 vietettiin erityistä lastenkulttuurin juhla-vuotta, museokäyntien kävijämäärän lasku puolestaan Mediamuseo Rupriikin sulkemisesta neljän kuukauden ajaksi vuonna Kirjaston lainaajien määrä nousi hiukan, mutta lainamäärät puolestaan laskivat. Kulttuuri- ja liikunta-avustuksia myönnettiin jotakuinkin yhtä monelle taholle kuin edellisvuonna, mutta seurakohtaiset euromäärät kasvoivat vuoden 2004 tasosta. Vuositavoite on saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 7

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 4 / 4 Palvelujen saatavuus ja laatu Mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen Kehitetään mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen laatua ottamalla käyttöön valtakunnallisten laatusuositusten mukaisia uusia asumispaikkoja. Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee Uusien laatusuositusten mukaisten asumispaikkojen määrä. Sopimusvuori avasi Pyynikillä mielenterveyskuntoutujille valtakunnalliset laatusuositukset täyttävän kuntoutusyhteisön. Tämä sisältää 118 erilaista asumis- ja päiväkuntoutuspaikkaa mielenterveyskuntoutujille. Vuositavoite on saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 8

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 2 / 10 1 / 3 Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Seudullinen toimintatapa Seutustrategia on hyväksytty ja seudulliselle maankäytön suunnittelulle ja liikennehankkeiden toteutukselle on asetettu lähivuosien tavoitteet. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti ja johtaja Juha Yli-Rajala Strategia hyväksytty ja tavoitteet asetettu. Seudun kunnanvaltuustot hyväksyivät seutustrategian kesäkuussa 2005. Strategiaan maankäytön suunnitteluun ja liikennehankkeiden toteutukseen liittyviksi vuoden 2006 loppuun mennessä toteutettaviksi tavoitteiksi on kirjattu 1) seudullisen maankäytön suunnittelun perustan luominen sisältäen mm. tavoitteellisen kaupunki-seudun rakenneselvityksen ja suunnitelman yhteisesti laadittavasta yleiskaavasta, 2) maankäytön suunnittelun ohjauksen toimintamallista sopiminen, 3) Tampereen seudun liikennejärjestelmäselvityksen (TASE 2025) I-vaiheen toteuttaminen ja ) priorisointipäätösten tekeminen seudullisista liikennehankkeista ja niiden edellyttämistä jatkotoimenpiteistä. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on aloittanut varsinaisen toimintansa yhtymäkokouksella Kuntayhtymän seutuhallitus piti ensimmäisen kokouksensa Hallituksen ensimmäisenä tavoitteena on organisaation perustaminen seutukunnalle. Kuntayhtymä huolehtii seutustrategiassa mainituista maankäytön tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuositavoite on saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 9

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 2 / 10 2 / 3 Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Seudullinen liikenneverkko Päätös raideliikenteestä tehdään 05/2005 loppuun mennessä. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti Kaupunginvaltuusto on päättänyt asiasta. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli raideliikenteen hyödyntämistä kaupunkiseudun joukkoliikenteessä kokouksessaan ja päätti, että raideliikennejärjestelmän suunnittelu kytketään osaksi kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Raideliikenteen edellyttämät varaukset käsitellään keskustan liikenneosayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä syksyllä 2005 ja joukkoliikennejärjestelmätason ratkaisut Tase ohjelman yhteydessä. Keskustan liikenneosayleiskaavan tarkistus oli kaupunginvaltuustossa ja TASE ohjelman liikennepoliittinen osa luovutettiin seutuhallitukselle lausuntojen pyytämistä varten. Hankkeen aikataulua on muutettu. Hanke etenee kaupunginvaltuuston päättämässä aikataulussa. VAIKUTTAVUUS KORTTI 10

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 2 / 10 3 / 3 Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Asuntotuotantomäärät Uusia asuntoja valmistuu yhteensä 2 000, joista kunnallisia vuokra-asuntoja on 140 ja opiskelija-asuntoja 270. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti Valmistuneiden asuntojen kokonaismäärä ja valmistuneiden kunnallisten vuokra- ja opiskelija-asuntojen määrä. Asuntoja valmistui 1 489, joka on 75 % tavoitteesta. Kunnallisia vuokra-asuntoja valmistui 109, 78 % tavoitteesta ja opiskelija-asuntoja 298, 110 % tavoitteesta. Asuntojen kokonaismäärässä jäätiin vuonna 2005 tavoitteesta edellisen vuoden asuntotuotannon määrässä ja rakenteessa tapahtuneista muutoksista johtuen. Tampereella valmistui 2000-luvun alussa keskimäärin 764 uutta omistusasuntoa vuosittain. Vuonna 2004 omistusasuntoja valmistui 1 341, missä on kasvua 76 % aiempaan tuotantoon nähden. Samaan aikaan myös Tampereen seutukunnan muiden kuntien rivi- ja kerrostalotuotanto kasvoi vuosien keskimääräisestä tasosta 46 % vuonna Vaikka vanhojen osakeasuntojen kauppa olikin vilkasta vuonna 2004, niin uusien asuntojen myynti ei sujunut aivan odotetusti. Tässä tilanteessa uusien kohteiden suunnittelemista ja aloittamista myöhennettiin vuonna Vuoden 2005 valmistuneiden asuntojen määrän alhainen taso on seurausta tästä. Kunnallisten vuokra-asuntojen tavoitteesta jäätiin, koska yksi hanke ei saanut valtion asuntorahaston hintapäätöstä. Kohde toteutetaan nyt vapaarahoitteisena ja se valmistuu vuonna 2006. Vuositavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu. Valmistuvien asuntojen kokonais-tavoite ja kunnallisten vuokra-asuntojen määrän osalta asetettu tavoite jäivät saavuttamatta. Sitä vastoin opiskelija-asuntoja valmistui tavoitetasoa enemmän. VAIKUTTAVUUS KORTTI 11

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 3 / 10 1 / 3 Hyvä ja turvallinen ympäristö Ilmanlaatu Katupölyn ja liikenteen päästöjen määrä vähenee. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti Ilmanlaadun mittarit. Liikenteen ominaispäästöt ovat viime vuosien aikana vähentyneet huomattavasti ajoneuvo- ja polttoainetekniikan kehityksen seurauksena. Vaikka liikenteen kysyntä on kasvanut, on monien päästölajien kokonaispäästöjen määrä kääntynyt laskuun. Hiilidioksidipäästöjen määrä sen sijaan on Tampereen seudulla kasvanut liikenteen kasvusta johtuen. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kuukausikeskiarvot jäivät Pirkankadun varrella vuoden 2005 aikana edellisvuotta hiukan alhaisemmiksi (vertailuluku v. 2005: 18 ja v. 2004: 19). Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvo ylittyi vuonna 2005 Tampereen keskustassa 11 kertaa ja kansallinen ohjearvo kaksi kertaa. Suurin osa (88%) vuoden 2005 päivistä oli Tampereen keskustassa ilmanlaadultaan hyviä tai tyydyttäviä. Myös typpidioksidin pitoisuuden kuukausikeskiarvot jäivät Pirkankadun mittauspisteessä edellisvuoden arvojen alle (vertailuluku v. 2005: 19 ja v. 2004: 27). Sääolosuhteet vaikuttavat pöly- ja typpidioksidipitoisuuksiin, joten johtopäätöksiä pitoisuuksien mahdollisista muutoksista voidaan tehdä vasta usean vuosikeskiarvon trendiä seuraamalla. Yleisten alueiden liukkauden torjuntaan hankitaan vain hiekoitussepeliä, jolla enemmän pölyävä hiekoitushiekka vaiheittain korvataan. Vuositavoite on saavutettu hiilidioksidipäästöjä lukuunottamatta. VAIKUTTAVUUS KORTTI 12

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 3 / 10 2 / 3 Hyvä ja turvallinen ympäristö Kaupungin joukkoliikenteen palvelutaso Joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät laske vuoden 2004 tasosta. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti ja johtaja Asko Koskinen Joukkoliikenteen matkustajamäärät edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuonna 2005 joukkoliikenteen matkustajamäärä on laskenut edellisvuoteen verrattuna. Muutos on ollut -3,4 %. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi liikennelaitoksen toiminnan kehittämisestä valmistuneessa selvityksessä esitetyt toimenpiteet jatkosuunnittelun pohjaksi Liikennelaitoksen kehittämisselvityksen mukaisten toimenpiteiden toimeenpanoa on jatkettu ja kaupunginvaltuusto hyväksyi siirtymisen tilaaja–tuottaja-malliin alkaen. Siirtymisen arvioidaan parantavan joukkoliikenteen, muun liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteistyötä. Vuoden 2006 talousarvioon on sisällytetty miljoona euroa työsuhdelippuun ja euroa lisämäärärahaa joukkoliikenne-etuuksien toteuttamiseen. Liikennelaitoksen talokohtaisen työehtosopimuksen uusimisesta on neuvoteltu ja sopimus on irtisanottu. Neuvottelut jatkuvat tältä osin. Liikennelaitoksen sekä auto- ja konekeskuksen korjaamoiden yhdistäminen ja aluevarikoiden perustaminen on suunnitteilla. Talvikauden 2006–2007 aikataulusuunnittelu on työn alla. Toimenpiteillä pyritään joukkoliikenteen matkustajamäärien laskun pysäyttämiseen ja kääntämiseen kasvuun. Vuositavoitetta ei ole saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 13

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 3 / 10 3 / 3 Hyvä ja turvallinen ympäristö Kaupunkiympäristön siisteys ja viihtyisyys Roskaamisen ja töhrinnän ehkäisyä tehostetaan ja tehostamistoimet näkyvät katukuvassa. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti Kuntalaisten tekemien valitusten, poliisille jätettyjen tutkintapyyntöjen sekä poliisin rekisteröimien jäte- ja ympäristörikkomusten määrät verrattuna edellisvuoteen. Yhdyskuntapalvelujen toimiala on tehostanut yleisten alueiden vaurioiden ja ilkivallan dokumentointia. Tilastoinnin ja raportoinnin parantaminen selittää ainakin osittain roskien ja töhryjen määrän lisääntymistä. Kaupunkitilan siisteyden kohentamiseen on vuoden aikana pyritty mm. tehostamalla töhryjen varhaista poistamista ja lisäämällä valvontaa. Pirkanmaan ympäristökeskus ja Pirkanmaan jätehuolto Oy ovat laatineet vuosina 2004–2005 selvityksen ”Stoppi roskaantumiselle”. Vuositavoite on pääosin saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 14

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 4 / 10 1 / 2 Koulutetut ja osaavat ihmiset Koulutuksen tuloksellisuus Koulutusastekohtaisten tuloksellisuustavoitteiden toteutuminen. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Tavoitteiden toteutuminen. Kouluastekohtaiset tavoitetasot, mittarit ja raportoinnit käyvät ilmi oheisesta tilastotaulukosta (=ks. seuraava tuloskortti). Perusopetuksen päättötodistus jäi saamatta muutamilta ja peruskoulun päättäneiden jatko-opintoihin sijoittuminen jäi hiukan tavoitteesta. Valtakunnalliseen tasoon verrattuna Tampere on kuitenkin onnistunut tavoitteissa erinomaisesti. Kaupungin lukiokoulutus oli edellisvuosien tapaan vetovoimainen. Ensisijaisten hakijoiden määrän väheneminen verrattuna koulutukseen valittujen määrään selittyy lukioiden opiskelijapaikkojen määrän lisäyksellä. Ammattiopiston nuorten vakinaisesta ammatillisesta koulutuksesta eronneiden määrä oli tavoitteen mukainen eli eronneiden määrä jäi alle kymmenen prosentin. Ammattiopiston opiskelijoiden neljän vuoden määräajassa valmistuminen ei kuitenkaan vastannut sille asetettua 80 %:n tavoitetasoa. Toisaalta tilanne parantui yhdistelmätutkintolaisten osalta edellisvuoteen verrattuna. Opiskeluajan pitkittyminen selittyy mm. erityisopiskelijoiden määrän lisääntymisellä, opintojen keskeyttämistä alentavan oppilashuollon tehostumisella ja opiskelijoiden työtilanteen parantumisella. Ammattikorkeakoulun vetovoimaisuus on hiukan laskenut. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet tietotekniikan ja liiketalouden koulutusohjelmissa. Hakijamääriin vaikuttaa mm. yliopistojen kasvanut sisäänotto. Tästä huolimatta TAMK oli kevään 2005 yhteishaussa Suomen vetovoimaisin ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvoi noin 25 % vuoteen 2004 verrattuna. Vuoden 2005 TAMKista valmistui 938 opiskelijaa ja ammatillisesta opettajakorkeakoulusta 178 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen määrät ja täyttöasteiden toteutumat ovat olleet niille asetettujen tavoitetasojen mukaiset. Vuositavoite on pääosin saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 15

Arviointikriteerit 4 / 10 1 / 2 Koulutetut ja osaavat ihmiset Koulutuksen tuloksellisuus VAIKUTTAVUUS

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 4 / 10 1 / 2 2 / 2 Koulutetut ja osaavat ihmiset Koulutuksen tuloksellisuus Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden 25‑29‑vuotiaiden määrää nostetaan kohti valtakunnallista tavoitetasoa. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden vuotiaiden määrä edellisvuoteen ja valtakunnalliseen (v. 2015: 90 %) tavoitteeseen verrattuna. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden 25–29-vuotiaiden määrä on noussut vuosien 2003 ja 2004 välillä. Vuoden 2004 tietojen mukaan tamperelaisista –29-vuotiaista 89,3 % oli suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon. Valtakunnan tasolla vastaava luku oli 86,2 %. Suunta on ollut edellisvuoteen verrattuna nousussa niin Tampereella kuin koko valtakunnassa. Vuoden 2005 tietoja ei ole vielä käytettävissä. Vuoden 2005 aikana Sammon lukion opiskelijamäärää kasvatettiin 108 opiskelijalla. Myös yksityiset lukiot ovat kasvattaneet sisäänottoa Tampereella. Lisäksi Tampereen ammattiopistoon on haettu opetusministeriöltä 200 lisäpaikkaa ammatilliseen koulutukseen. Vuositavoite on saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 16

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 4 / 10 2 / 2 Koulutetut ja osaavat ihmiset Kulttuuri- ja sivistyspalvelujen käyttö Keskeisten kulttuuri- ja sivistyspalvelujen käyttöaste pysyy korkeana. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Kirjastonkäytön, museokäyntien ja kaupungin järjestämien tilaisuuksien sekä työväenopiston kursseille osallistuneiden määrät edellisvuoteen verrattuna. Kirjastokäyntien lukumäärä laski kirjastopalvelujen verkkokäytön laajentumisen myötä. Myös kirjastolainojen määrä laski, mutta on edelleen yli maan keskiarvon. Kirjaston lainaajien määrä puolestaan nousi. Museoiden kävijämäärät pysyivät lähes ennallaan, vaikka vuonna 2004 järjestettiinkin suuret kävijämäärät saavuttanut Samurai-näyttely ja Mediamuseo Rupriikki oli suljettuna neljän kuukauden ajan vuonna Kulttuuritoimen järjestämien tilaisuuksien määrä kasvoi, mutta kävijämäärä laski. Tämä johtui siitä, että vuosi 2004 oli lastenkulttuurin juhlavuosi, joka sisälsi paljon suuria yleisötilaisuuksia. Kaupunginorkesterin konserttien ja kävijöiden määrät kasvoivat laajan lapsille ja nuorille suunnatun konserttitarjonnan myötä. Työväenopiston opiskelijamäärä laski vuodesta 2004. Vuositavoite on saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 17

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 5 / 10 1 / 2 Yritystoiminnan edellytykset Kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan toteutuminen Ohjelmaperusteisen kehittämispolitiikan jatkon varmistaminen ja uudistaminen. Elinkeinojohtaja (hallintopäällikkö Raimo Huusari) Päätökset kehittämisohjelmien jatkosta on valmisteltu. Luova Tampere kehittämisohjelma valmisteltiin elinkeinokeskuksen, strategisten kehittämisyhtiöiden ja kehittämiskonsultin yhteishankkeena kaupunginhallituksen suunnittelujaoston tekemän päätöksen pohjalta. Ohjelmakonsepti esiteltiin suunnittelujaostolle ja jatkovalmistelu linjattiin tehdyn päätöksen mukaisesti. Luova Tampere kehittämisohjelma valmistui vuoden 2005 lopussa ja luovutettiin kaupunginjohtajalle jatkotoimenpiteitä varten. Kaupungin vuoden 2006 talousarvioon varattiin 1, 2 miljoonan euron määräraha Luova Tampere kehittämisohjelmaa varten. Osaamiskeskusohjelma päättyy vuonna 2006 ja uuden ohjelman 2007–2013 valmistelu alkoi syksyllä 2005 niin kansallisesti kuin paikallisesti. BioneXt Tampere-ohjelma jatkuu vuoteen 2010. Vuositavoite on saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 18

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 5 / 10 1 / 2 2 / 2 Yritystoiminnan edellytykset Kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan toteutuminen Osaamiskeskusohjelma ja kaupungin strategiset kehittämishankkeet (eTampere ja BioneXt Tampere) saavuttavat tavoitteensa. Elinkeinojohtaja (hallintopäällikkö Raimo Huusari) Hankkeille asetettujen keskeisten määrällisten ja laadullisten tavoitteiden arviointi. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman toimialoilla liikevaihto ja työpaikkamäärät kehittyivät vuoden 2005 aikana muihin kasvukeskuksiin verrattuna myönteisemmin. Kukin osaamiskeskus keskittyi entistä voimakkaammin omien kärkihankkeidensa ja niihin liittyvän yritys- ja tutkimustoiminnan edistämiseen. Merkittävin uusi avaus oli tutkimusta ja teollisuutta palvelevan kansainvälisen etäoperoinnin ja virtuaaliteknikoiden keskus ROViRin perustaminen Tampereelle keväällä Tampere International Business Officen kanssa osaamiskeskus jatkoi aktiivisesti seudun osaamiseen markkinointia yritysten ja osaajien sijoittumiskohteena. eTampere-hanke eteni suunnitelman mukaisesti (hankekanta yli 131 milj. euroa, toteutuma 101 %). Ohjelma päättyi vuoden 2005 lopussa ja loppuarviointi valmistuu tammikuussa 2006. BioneXt Tampere -ohjelma on ollut kumulatiiviset tavoitteet ylittävässä vauhdissa. Ohjelma on vahvistanut olennaisesti Tampereen asemaa Life Science toimialalla ja erityisesti immunologiassa. Infrastruktuurin kehittämisen kärjet ovat olleet mm. tutkimuskudospankki ja Regean GMP-tilat. Yrityskehitystoiminnan osalta keskeistä on ollut mm. YRKE-pilottiin osallistuminen sekä alkuvaiheen neuvontaan ja rahoituksen hankkimiseen liittyvät toimenpiteet. Vuositavoite on saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 19

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 5 / 10 2 / 2 Yritystoiminnan edellytykset Työllisyyden edistäminen Työvoiman palvelukeskuksen toiminta täydessä laajuudessa. Palvelukeskuksella 900 uutta asiakasta. Elinkeinojohtaja (hallintopäällikkö Raimo Huusari) Palvelukeskuksen uusien asiakkaiden määrä. Aluetiimeillä oli tilanteen mukaan yhteensä 833 uutta asiakasta. Vuositavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu. VAIKUTTAVUUS KORTTI 20

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 6 / 10 1 / 2 1 / 3 Palvelujärjestelmien uudistaminen Palvelujen tilaaja- ja hankintaosaaminen Palvelujen hankintakoulutusta jatketaan suunnitelman mukaan ja se kytketään uuden toimintamallin toteuttamiseen (tilaajanäkökulma). Johtaja Juha Yli-Rajala Koulutettujen määrä ja osallistujapalaute. Palvelujen hankinnasta järjestettiin lokakuussa 2005 yksi kolmipäiväinen koulutusjakso. Koulutuksen kohderyhmänä oli kasvatus ja opetustoimen, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen, konsernihallinnon ja liikelaitosten henkilöstö. Koulutukseen osallistui kaikkiaan noin 130 henkilöä. Osallistujapalautteen mukaan koulutusjakson yleisarvosana asteikolla 4–10 oli 8. Palautteissa koulutuksen parhaiksi puoliksi nostettiin koulutuspäivien asiasisältö, kattavuus ja esimerkkitapaukset sekä kouluttajien osaaminen. Vuositavoite on saavutettu. UUDISTUMINEN KORTTI 21

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 6 / 10 1 / 2 2 / 3 Palvelujärjestelmien uudistaminen Palvelujen tilaaja- ja hankintaosaaminen Luodaan yhteiset periaatteet, ohjeet ja mallit uuden toimintamallin mukaiseen sopimusohjaukseen. Johtaja Juha Yli-Rajala Valmiit mallit. Sopimusohjaustyöryhmä on määritellyt sopimusohjauksen periaatteita ja sopimusmenettelyjä osana vuosisuunnittelua, sopimusmalleja ja sopimusrakenteita sekä muun muassa laadunmäärittelyä sopimuksissa. Yleisen tason periaatteet valmistuvat vuoden 2006 alussa, minkä jälkeen niitä tarkennetaan tilaajapäälliköiden kanssa ydinprosesseittain. Vuositavoite on saavutettu. Sopimusmallit viedään toimintamallin uudistamis-toimikuntaan keväällä 2006. UUDISTUMINEN KORTTI 22

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 6 / 10 1 / 2 3 / 3 Palvelujärjestelmien uudistaminen Palvelujen tilaaja- ja hankintaosaaminen Toimintamallin uudistamisen edellyttämä tuotteistaminen valmistuu vuoden loppuun mennessä. Johtaja Juha Yli-Rajala Toimialakohtaiset raportit. Tilaajan näkökulmasta laadittu kaupungin tuotelista saatiin valmiiksi joulukuussa Lista sisältää palvelukokonaisuudet ja tuotteet, joihin tilaajan ja tuottajan väliset palvelusopimukset perustuvat. Vuositavoite on saavutettu. Tuotelista toimitetaan seuraavaksi tilaajapäälliköiden arvioitavaksi. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsittelee tuotteita huhtikuussa 2006 ja tuotteet esitellään kaupunginvaltuustolle kevään talousseminaarissa. UUDISTUMINEN KORTTI 23

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 6 / 10 2 / 2 1 / 2 Palvelujärjestelmien uudistaminen Palvelumarkkinoiden hyödyntäminen Kehitetään vuonna 2004 sosiaali- ja terveyspalveluissa alkanutta palvelusetelikokeilua koskemaan myös muita toimialoja. Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee ja johtaja Juha Yli-Rajala Palvelusetelin käytön arviointi toteutetuissa hankkeissa ja uudet suunnitelmat. Omaishoidon siivouspalvelusetelin käytön arviointi on valmistunut huhtikuussa Kotihoitoa tukevan kuntoutuksen arviointi tehdään vuoden 2006 alussa. Toimialojen uusia suunnitelmia palvelusetelin suhteen ei ole systemaattisesti kartoitettu. Palvelusetelin uusien käyttökohteiden suunnittelu liittyy vuoden 2006 aikana perustettavan tilaajaorganisaation tehtäviin. Vuositavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu. Palvelusetelien käytön laajentaminen on keskeinen tilaajaorganisaation tehtävä. Tilaajapäälliköiden on tehtävä suunnitelmat palvelusetelien käytön laajentamisesta ydinprosesseittain. UUDISTUMINEN KORTTI 24

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 6 / 10 2 / 2 Palvelujärjestelmien uudistaminen Palvelumarkkinoiden hyödyntäminen Pyynikin uimahallikorttelin kehittämishanketta jatketaan yksityisen sektorin yhteistyökumppanin kanssa. Johtaja Asko Koskinen Hankkeen eteneminen Pyynikin uimahallikorttelin kiinteistöstä, uimahallipalveluista, muusta liiketoimista ja hankkeen rahoituksesta on valmisteltu sopimuskokonaisuus. Hankkeen osapuolet kommentoivat sopimuskokonaisuutta alkuvuodesta 2006, jonka jälkeen käydään lopulliset neuvottelut. Viimeiset yksityiskohdat sopimukseen saadaan kaavoituksen valmistuttua helmikuun 2006 aikana. Kaavoitukseen, pysäköintiin ja liikennejärjestelyihin liittyvät asiat suunnitteleva työryhmä on järjestänyt tilaisuuden hankkeen naapurustolle. Mitoitukseen liittyvät seikat käydään vielä läpi yhdessä museoviraston kautta. Tämän jälkeen suunnitelmat saavat lopullisen muotonsa. Vuositavoite on saavutettu. UUDISTUMINEN KORTTI 25

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 7 / 10 1 / 2 1 / 3 Tietoyhteiskunnan soveltaminen eTampere –hankkeen toteutuminen Koko kaupunkia koskeva e-palvelujen kehittämissuunnitelma valmis 05/2005 loppuun mennessä ja liitetään osaksi kaupunkistrategiaa toteuttavaa palveluohjelmaa. Johtaja Juha Yli-Rajala Valmis kehittämissuunnitelma. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi sähköisten palvelujen kehittämisen periaatteet Sähköisten palvelujen linjaukset ja hankesalkku ovat osa kaupungin palveluohjelmaa. Valitut hankkeet kuuluvat kokonaisuuksiin: yhteiset palvelut, sosiaali- ja terveystoimen vastaanottotoiminnan kehittäminen, päivähoidon ja perusopetuksen hakemusten ja yhteydenpidon kehittäminen sekä kartta- ja paikkatietoaineiston sähköinen jakelu ja laskutus. Vuonna 2006 toteutettavien hankkeiden kustannukset ovat alustavan arvion mukaan euroa. Vuositavoite on saavutettu. UUDISTUMINEN KORTTI 26

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 7 / 10 1 / 2 2 / 3 Tietoyhteiskunnan soveltaminen eTampere –hankkeen toteutuminen Kuntalaisten tietoyhteiskuntakoulutuksen tavoitteet ja julkisten nettipisteiden määrä vastaavat valtakunnallisia tavoitteita. Viestintäjohtaja Jari Seppälä Kuntalaisten kokema tietoyhteiskuntakoulutuksen tarve ja julkisten nettipisteiden määrä edellisvuoteen ja valtakunnallisiin tavoitteisiin verrattuna. Marraskuussa 2005 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 32 % tamperelaisista kokee tarvitsevansa tietokone- ja internetkoulutusta, vuonna 2004 lukema oli 38 %. Maksutonta peruskoulutusta sekä eri kouluttajatahojen kursseja on järjestetty eTampere-määrärahoilla. Valtakunnallinen tavoite on, että kaikilla kansalaisilla on perustaidot. Julkisia maksuttomia nettipistekoneita on vuoden päättyessä Tampereella 205 kappaletta, vuoden 2004 lopussa lukema oli 170. Valtakunnallinen tavoite on 1 kone / 1000 asukasta eli Tampereen osalta 200 koneen tavoite on saavutettu. Vuositavoite on saavutettu. UUDISTUMINEN KORTTI 27

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 7 / 10 1 / 2 3 / 3 Tietoyhteiskunnan soveltaminen eTampere –hankkeen toteutuminen Tutkimus- ja kehityshankkeissa mukana olevien yritysten lukumäärä kasvaa 10%. Elinkeinojohtaja (hallintopäällikkö Raimo Huusari) Yritysten lukumäärä 6/2005 ja 12/2005 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden 2005 lopussa eTampere-hankkeita osarahoittavia yrityksiä oli 385 kpl. Yritysten määrä oli kasvanut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 116 yrityksellä (43 %). eTampere-hankkeen loppuraportti esitellään osaamis-ja elinkeinolautakunnan kokouksessa Vuositavoite on saavutettu. UUDISTUMINEN KORTTI 28

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 7 / 10 2 / 2 Tietoyhteiskunnan soveltaminen Toiminnanohjaushanke (ERP) Luodaan mahdollisuudet talous-, materiaali- ja henkilöstöhallinnon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolle vuoden 2006 alusta. Johtaja Juha Yli-Rajala Valmiusaste. Hanke käynnistyi vuoden 2005 alussa, jolloin hanke myös organisoitiin ja prosesseille nimettiin määrittelytiimit. Hankkeesta on tehty erillinen projektisuunnitelma ja hankkeen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti hankkeen johto- ja ohjausryhmille. Järjestelmään rakennettavat toimintamallit kuvattiin yhteistyössä Siemensin asiantuntijoiden kanssa. Prosessien yhtenäistäminen on ollut tärkeä osa toimintamallien kehittämistä. Taloudenohjauksen, myynnin, hankehallinnan, henkilöstöhallinnan perustietojen ja logistiikan määrittelyt valmistuivat kesäkuussa ja järjestelmän rakentaminen alkoi. Rakentaminen on edennyt järjestelmän koulutus- ja käyttöönottovaiheeseen. Koulutettavia tallentajakäyttäjiä on noin 700 henkilöä ja selaajakäyttäjiä noin henkilöä. Järjestelmän valmistumisessa ja testaamisessa ilmenneet viivästymiset eivät ole vaikuttaneet käyttöönottoaikatauluun. Järjestelmä otettiin käyttöön taloudenohjauksen, logistiikan, hankkeiden hallinnan ja myynnin osalta vuoden 2006 alusta. Vuositavoite on saavutettu. Järjestelmä otettiin käyttöön UUDISTUMINEN KORTTI 29

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 1 / 2 Strategisten prosessien toimivuus - toimiva päätöksenteon tamperelainen malli Poliittisen päätöksenteon toimivuus Kuntademokratian tilaa kuvaavan mittariston kehittäminen ja soveltaminen. Johtaja Pekka Palola Valmis mittaristo. Demokratiatilinpäätöksen ensimmäinen mittausosio, vaalitilinpäätös ja mittaristo sen osalta, on valmistunut. Seuraava osio, kuntademokratian toimintatavat on valmisteluvaiheessa ja mittaus toteutetaan alkuvuodesta 2006 kyselynä toimialoille heidän osallistumiskäytännöistään. Vuositavoite on saavutettu. PROSESSIT JA RAKENTEET KORTTI 30

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 1 / 2 2 / 2 Strategisten prosessien toimivuus - toimiva päätöksenteon tamperelainen malli Poliittisen päätöksenteon toimivuus Päätöksentekijöiden ja kuntalaisten tiedonsaantia helpotetaan laajentamalla päätösvalmistelun sähköisiä palveluja ottamalla käyttöön sähköinen liitteiden hallinta. Johtaja Pekka Palola Järjestelmä käytössä. Yhdyskuntapalveluissa sähköinen liitteidenhallinta on otettu käyttöön kesäkuussa 2005 sekä sosiaali- ja terveystoimessa joulukuussa Muilla toimialoilla käyttöönotto tapahtuu vuoden 2006 aikana. Vuositavoite on saavutettu. PROSESSIT JA RAKENTEET KORTTI 31

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 2 / 2 1 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - toimiva päätöksenteon tamperelainen malli Osallistumisen laajentaminen Lähidemokratiaa kehitetään osana toimintamallin uudistusta. Päätökset alueellisen osallistumismallin käyttöönotosta tehdään vuoden loppuun mennessä. Johtaja Pekka Palola Päätös tehty. Päätös palvelufoorumeiden käyttöönotosta osana toimintamallin uudistusta on tehty valtuuston kokouksessa toukokuussa Palvelufoorumin toimintatapaa linjataan tammikuussa 2006 toimintamallin uudistamistoimikunnan kokouksessa. Päätökset palvelufoorumeiden tehtävistä ja toteutuksesta tehdään keväällä 2006. Vuositavoite on saavutettu. PROSESSIT JA RAKENTEET KORTTI 32

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 2 / 2 2 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - toimiva päätöksenteon tamperelainen malli Osallistumisen laajentaminen Lasten ja nuorten osallistumismallin toteuttaminen osallistumissuunnitelman mukaisesti. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen ja johtaja Pekka Palola Keskeisten tavoitteiden toteutuminen: Lautakuntakokeilun arviointi ja päätökset jatkosta Alueellisten foorumien käynnistäminen nuorisopalvelujen ja koulujen yhteistyönä Oppilaskuntatoimintaan liittyvien koulutusten suunnittelu ja järjestäminen ohjaaville opettajille ja nuoriso-ohjaajille sekä koulutusten aloittaminen oppilaskunnille Lasten ja nuorten lautakuntakokeilu on arvioitu ja päätökset jatkosta on tehty kaupunginhallituksen päätöksellä Päätöksen mukaan nuorisofoorumin jäsenet saivat läsnä- ja puheoikeuden kasvatus- ja opetuslautakuntaan, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan, osaamis- ja elinkeinolautakuntaan, päivähoidon ja perusopetuksen johtokuntaan sekä toisen asteen koulutuspalvelujen johtokuntaan asioissa, jotka koskevat lapsia ja nuoria. Ensimmäinen lasten ja nuorten alueellinen foorumi järjestettiin kokeiluluontoisesti perusopetuksen koillisella yhteistoiminta-alueella, jota vastaa nuorisopalvelujen itäinen alue. Lasten ja nuorten osallisuuteen sekä oppilaskuntatoimintaan liittyvät koulutukset pidettiin lukioiden, ammattiopiston ja perusopetuksen oppilaskuntia ohjaaville opettajille, nuoriso-ohjaajille sekä oppilaskuntien edustajille syys- ja lokakuussa Oppilaskuntatoiminta laajeni syksyllä 2005 kaikkiin perusopetuksen kouluihin. Vuositavoite on saavutettu. PROSESSIT JA RAKENTEET KORTTI 33

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 2 / 2 3 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - toimiva päätöksenteon tamperelainen malli Osallistumisen laajentaminen VALMA-valmistelufoorumin käyttöä kehitetään ja käyttö vakiinnutetaan kaikkiin lautakuntiin. Johtaja Pekka Palola VALMA:n käyttö lautakunnittain. Lautakunnat, päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta sekä kaupunginhallituksen suunnittelujaosto mukaan luettuna Valma-valmistelufoorumia käytettiin vuoden 2005 aikana valmistelussa joka kymmenennen kokouksen yhteydessä. Kommentteja saatiin keskimäärin 14 kappaletta kutakin asiaa kohden. Vuonna 2004 Valmaa käytettiin valmistelussa joka viidennen kokouksen yhteydessä ja kommentteja saatiin keskimäärin 13 kutakin asiaa kohden. Siirtyminen uuteen lauta- ja johtokuntarakenteeseen on hidastanut Valman käytön vakiintumista. Valma-valmistelufoorumin laajentaminen vuorovaikutteiseksi osallistumissivustoksi on käynnistynyt syksyllä 2005. Vuositavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu. Valma-valmistelufoorumin toimivuuden ja käytettävyyden kehittämisen ohella tulee huolehtia, että lauta- ja johtokunnat hyödyntävät foorumia. PROSESSIT JA RAKENTEET KORTTI 34

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 1 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - johtamisjärjestelmä Seudullinen johtamisjärjestelmä Seutustrategia on hyväksytty ja seutuhallintoa koskevat toimenpiteet on käynnistetty. Johtaja Juha Yli-Rajala Hyväksytty seutustrategia. Seudun kunnanvaltuustot hyväksyivät seutustrategian sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän perustamista koskevan perussopimuksen kesäkuussa Seutustrategiassa on asetettu vuosien aikana toteutettavat seutuyhteistyön organisointiin ja tuloksellisuuteen liittyvät tavoitteet. Perussopimuksessa määritellään seutuhallinto ja sen tehtävät. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on aloittanut varsinaisen toimintansa yhtymäkokouksella Sen jälkeen kuntayhtymä huolehtii seutuhallintoa koskevista toimenpiteistä ja seutustrategian tavoitteiden toteutumisesta. Vuositavoite on saavutettu. PROSESSIT JA RAKENTEET KORTTI 35

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 2 / 3 1 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - johtamisjärjestelmä Konsernijohtaminen Päätökset kaupungin uudesta toiminta- ja pormestarimallista on tehty ja toteutussuunnitelma aikatauluineen hyväksytty 05/2005 loppuun mennessä. Projektipäällikkö Kari Hakari Kaupunginvaltuusto on päättänyt asiasta. Toimintamallin kokonaisuudistus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Uudistuksen toimeenpano on käynnistetty. Aikataulutettu toteutusohjelma käsiteltiin toimintamallin uudistamistoimikunnassa ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Vuositavoite on saavutettu. PROSESSIT JA RAKENTEET KORTTI 36

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 2 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - johtamisjärjestelmä Konsernijohtaminen Ruoka-, työterveys- ja taloushallinnon palvelukeskusten toiminta käynnistyy ja logistiikka- sekä hallinto- ja henkilöstöpalvelukeskuksista tehdään selvitykset ja jatkotoimenpidepäätökset vuoden loppuun mennessä. Johtaja Asko Koskinen, johtaja Pekka Palola ja johtaja Juha Yli-Rajala Palvelukeskusten toiminta käynnistynyt ja selvitykset sekä jatkotoimenpiteet tehty. Ruokapalvelukeskuksen (Tampereen Ateria), taloushallinnon palvelukeskuksen (Kipala) ja työterveyshuollon palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt suunnitellulla tavalla Henkilöstöhallinnon palvelukeskusselvitys- ja suunnitteluraportti on valmistunut ja palvelukeskus on aloittanut toimintansa Palvelukeskuksen nimi on alkaen muutettu hallintopalvelukeskukseksi. Kaupungin puhelunvälitystoiminta sekä konsernihallinnon virastomestari- ja lähettipalvelut siirtyvät hallintopalvelukeskukseen alkaen. Logistiikkakeskus aloittaa palvelukeskuksena toimintansa Palvelukeskusten perustamisesta aiheutuneet talousarviomuutokset käsiteltiin kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2005. Vuositavoite on saavutettu. PROSESSIT JA RAKENTEET KORTTI 37

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 2 / 3 3 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - johtamisjärjestelmä Konsernijohtaminen Liikelaitoksille ja konserniyhtiöille on asetettu omistajatavoitteet ja ne ottavat käyttöön kaupunginhallituksen asettamat hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjeet. Johtaja Asko Koskinen Omistajatavoitteet määritelty ja ohjeet käytössä. Liikelaitoksille ja merkittäville yhtiöille on määritelty vuotta 2006 koskevat omistajatavoitteet, jotka kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi kokouksessaan Jokaiselle yksikölle on määritelty ohjeelliset tavoitteet liikevaihdon kehitykselle ja tulostasolle. Tavoitteet yksiköille on otettu huomioon talousarvioiden laadinnassa. Tavoitteet vuodelle 2007 valmistuvat huhtikuussa 2006. Vuosiraporttia ja tärkeimpien yhtiöiden raportointia kehitetään edelleen vastaamaan päätöksenteon tarpeita. Myös uudet ja suunnitteluvaiheessa olevat yhtiöt ottavat hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjeet käyttöön. Vuositavoite on saavutettu. PROSESSIT JA RAKENTEET KORTTI 38

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 3 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - johtamisjärjestelmä Kestävä kehitys päätöksenteossa Strategisesti merkittävien hankkeiden kestävän kehityksen vaikutusten arviointimittariston kehittäminen 08/2005 loppuun mennessä. Johtaja Juha Yli-Rajala Valmis mittaristo. Strategisesti merkittävien hankkeiden kestävän kehityksen vaikutusten arviointimittaristo laadittiin kevään 2005 aikana yhteistyössä eri toimialojen edustajien kanssa. Arviointimittaristoa testattiin kesällä 2005 arvioimalla uudistetun kaupunkistrategian kestävän kehityksen vaikutuksia. Mittariston kehittämistä ohjannut työryhmä hyväksyi mittariston elokuussa 2005. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi mittariston ja päätti, että se otetaan käyttöön vuoden 2006 alussa sen jälkeen, kun sitä on pilotoitu sopivalla hankkeella. Vuositavoite on saavutettu. Hankkeen pilotointi toteutetaan Myllypuron osayleiskaavahankkeessa, jota kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli tammikuussa 2006 ja uudelleen keväällä 2006. PROSESSIT JA RAKENTEET KORTTI 39

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 1 / 1 Strategisten prosessien toimivuus - maankäytön suunnittelu Kaavoitusohjelmien toteutuminen Uutta asuntokerrosalaa kaavoitetaan m2 ja muuta uutta kerrosalaa kaavoitetaan m2. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti Kaavoitetut asuntokerrosalaneliömetrit ja muut kaavoitetut kerrosalaneliömetrit. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi vuoden 2005 aikana asemakaavat, joissa on osoitettu m2 uutta asuntokerrosalaa (89 % tavoitteesta) ja m2 muuta uutta kerrosalaa (128 % tavoitteesta). Kaavoitusmäärät sisältävät varaukset yhteensä 234 uudelle pientaloasunnolle. Tulokseen asuntokerrosalan osalta vaikuttavat henkilökuntavaje ja laatuun panostaminen erityisesti Mäyränmäki-hankkeessa. Em. hankkeessa korttelikilpailun järjestäminen toi yli puolen vuoden viiveen kaavan valmistumiseen. Muun kerrosalan suuri määrä johtuu lähinnä Lahdespohjan uudesta asemakaavasta. Asuntokerrosalaa koskeva kaavoitustavoite ei toteutunut täysin tavoitetason mukaisesti, mutta tulos on nykyisessä tilanteessa kuitenkin kohtalaisen hyvä. PROSESSIT JA RAKENTEET KORTTI 40

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 1 / 1 Strategisten prosessien toimivuus - verkottuminen Prosessiperusteinen toimintatapa Koko kaupunkia koskevat tilaajan ydinprosessit määritellään 03/2005 loppuun mennessä. Projektipäällikkö Kari Hakari Prosessit määritelty. Uuden toimintamallin hyväksymisen yhteydessä päätettiin palveluprosesseihin pohjautuvasta tilaajalautakuntarakenteesta. Ydinprosessien alustava jako osaprosesseiksi on tehty. Kullekin ydinprosessille on valittu tilaajapäälliköt, jotka aloittavat työnsä Tilaajapäälliköiden tehtävänä on määritellä ja rakentaa tilaajaorganisaatio ja sen toiminta vuonna 2007 voimaan tulevaa tilaaja–tuottaja -mallia varten. Tilaajapäälliköt määrittelevät prosessien yksityiskohtaiset sisällöt kevään 2006 aikana. Vuositavoite on saavutettu. PROSESSIT JA RAKENTEET KORTTI 41

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 9 / 10 1 / 3 Osaava henkilöstö Kehityskeskustelut 4/5 kaupungin henkilöstöstä on käynyt kehityskeskustelut. Johtaja Pekka Palola Käytyjen kehityskeskustelujen määrä suhteessa henkilöstön määrään ja edellisvuoteen. Kehityskeskusteluja käydään läpi kalenterivuoden, mutta kerran vuodessa käytävät keskustelut painottuvat kuitenkin vuoden lopulle. Yksiköiden raportoinnit käytyjen kehityskeskustelujen kokonaismääristä saadaan helmikuun 2006 aikana. Tiedot esitetään tilinpäätösraportoinnin yhteydessä. RESURSSIT KORTTI 42

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 9 / 10 2 / 3 1 / 2 Osaava henkilöstö Osaamisen johtaminen Muutosjohtamiseen painottuneeseen koulutukseen osallistuu 500 esimiestä. Johtaja Pekka Palola Koulutukseen osallistuneiden lukumäärä. Esimiesten muutosjohtamiseen painottuva koulutus on jatkuvaa. Vuonna eri koulutuksissa oli mukana 983 esimiestä. Vuositavoite on saavutettu. RESURSSIT KORTTI 43

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 9 / 10 2 / 3 2 / 2 Osaava henkilöstö Osaamisen johtaminen Kehitetään uusia tapoja sisäisen tiedottamisen lisäämiseksi. Johtaja Pekka Palola ja viestintäjohtaja Jari Seppälä Henkilöstön tyytyväisyys tiedottamiseen. Kaupunginjohtaja nimesi sisäisen viestinnän tiedostuspäällikön ajalle – vetämään sisäisen viestinnän kehittämisryhmää, ja osoitti tietohallinnon johtoryhmälle tehtävän valmistella koko konsernin kattavan intranet-järjestelmän hankintaa. Intranet-projektille nimettiin oma ohjausryhmä tietohallinnon johtoryhmässä Intranet-työryhmä aloitti toimintansa; syksyn 2005 aikana työryhmä valmisteli projektisuunnitelman sekä kehitti käytössä olevan intranetin etusivua kiinnostavammaksi, ajankohtaisemmaksi ja selkeämmäksi. Koko kaupungin henkilöstölle järjestettiin yhteinen työhyvinvointiin ja toimintamallin muutokseen keskittynyt teemapäivä Pirkkahallissa Tapahtumaan osallistui noin henkeä. Henkilöstöyksikköön nimettiin henkilöstötiedottaja ja kaupungin henkilöstölle suunnattu sähköinen, sisäinen pikatiedote Hehku on otettu käyttöön. Tiedote ilmestyy kahden viikon välein tai tarvittaessa useammin. Hehkuja on ilmestynyt 21 kappaletta. Toimintamallin uudistamisesta ja kaupunkistrategiasta kertovat esitteet toimitettiin koko henkilöstölle henkilöstölehti Vilkun ohessa. Vuositavoite on saavutettu. RESURSSIT KORTTI 44

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 9 / 10 3 / 3 Osaava henkilöstö Rekrytointi Sijaishenkilöstön saatavuutta parannetaan laajentamalla VIP-järjestelmää (vakinainen sijaishenkilöstö). Johtaja Pekka Palola Uusien vakinaisten sijaishenkilöiden määrä ammattiryhmittäin. Sosiaali- ja terveystoimeen perustettiin neljä sairaanhoitajan ja seitsemän lähihoitajan vakanssia vuoden 2005 aikana. VIP-järjestelmä ei kuitenkaan ole laajentunut muille toimialoille. Vuositavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu. VIP-järjestelmää on laajennettava muillakin toimialoilla. RESURSSIT KORTTI 45

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 10 / 10 1 / 3 1 / 2 Talouden liikkumavara Tulorahoituksen riittävyys Vuosikate on 93 % poistoista. Johtaja Juha Yli-Rajala Vuosikate prosenttia poistoista. Tilinpäätösennusteen mukaan tulorahoituksen riittävyys poistoihin on 108 % eli tavoitetta parempi. Tuloslaskelman osalta tulorahoitus on tasapainossa. Tavoitetta parempi tilanne johtuu etenkin verotulojen ja valtionosuuksien hyvästä kertymästä. Lisäksi rahoitustulojen ja menojen erotus on selvästi budjetoitua parempi. Sähkölaitoksen verkkotoiminnan yhtiöittämisen vaikutuksilla korjattu talousarvio-tavoite on 89 %. Vuositavoite on saavutettu. RESURSSIT KORTTI 46

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 10 / 10 1 / 3 2 / 2 Talouden liikkumavara Tulorahoituksen riittävyys Investointien tulorahoitus on 66 %. Johtaja Juha Yli-Rajala Investointien tulorahoitus-%. Sähkölaitoksen verkkotoiminnan yhtiöittäminen vaikeuttaa kaupungin rahoituslaskelman vertailtavuutta edellisiin vuosiin ja tavoitteeseen nähden. Yhtiöittäminen huomioiden rahoituslaskelman tunnusluvuksi muodostuu 42,4 %, mikä ei ole kuitenkaan vertailukelpoinen talousarvioon tai edellisvuosiin nähden. Ilman sähkölaitoksen verkkotoiminnan yhtiöittämisen investointivaikutuksia (yhteensä 88,8 milj. euroa) investointien tulorahoitusprosentti on 74,8 %. Tulorahoitus vuonna 2005 toteutui selvästi talousarviota parempana ja investointitaso oli hieman suunniteltua alhaisempi. Vuositavoite on saavutettu. RESURSSIT KORTTI 47

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 10 / 10 2 / 3 Talouden liikkumavara Omistajapoliittisten tavoitteiden toteutuminen Liikelaitosten ja konserniyhtiöiden tuloutus kasvaa 4 %. Johtaja Asko Koskinen Liikelaitosten ja konserniyhtiöiden yhteenlasketun tuloutuksen määrä verrattuna edellisen vuoden tilinpäätökseen. Liikelaitokset tulouttivat vuonna 2004 yhteensä 46,8 milj. euroa. Vuodelle 2005 asetetun tavoitteen mukaisesti tuloutuksen tuli kasvaa yhteensä 48,8 milj. euroon (+ 4 %). Luku on liikelaitoksia sitova. Liikelaitosten tilinpäätökset osoittavat korvauksen peruspääomasta olevan yhteensä 47,5 milj. euroa ja lisäksi rahoitustuloissa on sähkölaitoksen maksamaa korkoa 1,1 milj. euroa eli yhteensä 48,6 milj. euroa. Kasvuksi muodostuu 3,8 % Osakeyhtiöitä on lähestytty omistajan viestillä, jossa kerrotaan kaupungin osinkotoive yksilöidysti. Osingonjaot käsitellään kevään yhtiökokouksissa ja lopullinen summa on tiedossa kevään jälkeen. Tavoitteeksi on asetettu euron osinkotulo. Vuositavoite on saavutettu liikelaitosten osalta. Sähköverkkoliiketoimintojen yhtiöittäminen vaikutti liikelaitosten tuloutukseen heikentävästi. Konserniyhtiöiden tuloutus selviää myöhemmin. RESURSSIT KORTTI 48

Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 10 / 10 3 / 3 Talouden liikkumavara Tilankäytön tehokkuus Tilankäytön tehostaminen 2 % vuoden loppuun mennessä. Johtaja Asko Koskinen Toimialakohtainen tilankäyttö (m²) verrattuna edelliseen vuoteen. Toimenpiteet on käynnistetty toimialojen kanssa. Vuoden lopussa tehtiin arvio kokonaisvaikutuksista ja viiden vuoden suunnitelma. Vuoden 2005 aikana tilankäyttö ei ole merkittävästi tehostunut. Pyynikin uimahalli, Marian sairaala ja Pirkkahalli toteutuvat vuoden 2006 aikana. Joiltakin osin tilankäyttö on lisääntynyt (mm. Sammon lukio, Tietotalo). Suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen tehostaa tilankäyttöä vuonna 2006 muun muassa sähkölaitoksella. Peruskoulujen oppilasmäärien lasku on erikseen otettava huomioon tilankäytössä, jotta tavoite voidaan saavuttaa. Vuositavoitetta ei ole saavutettu. Kyseessä on vuoteen 2010 ulottuva pitkän aikavälin tavoite. RESURSSIT KORTTI 49

Kriittinen menestystekijä

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Kriittinen menestystekijä"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Kriittinen menestystekijä

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Kriittinen menestystekijä"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute