YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin Marja Järvelä Luento 2 1.10.2009.

Esitys aiheesta: "YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin Marja Järvelä Luento 2 1.10.2009."— Esityksen transkriptio:

1 YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin Marja Järvelä Luento 2 1.10.2009

2 Luentosarjan ohjelma 24.9. Globaali sosiaalipolitiikka MK 1.10. Työväenkysymyksestä identiteettipolitiikkaan - kansallisen hyvinvointipolitiikan ideoita ja instituutioita MJ 8.10 Kestävän kehityksen paikantaminen ja tulevaisuusstrategiat MJ 15.10. Euroopan unioni sosiaalipoliittisena toimijana MK

3 Luennon rakenne Oppialan peruskysymyksiä Yhteiskunnallinen kysymys historiallisesti Sosiaalisen managerointia Identiteettien äänet

4 Sosiaalipolitiikka ja yhteiskuntapolitiikka Julkista toimintaa tutkiva tiede Voluntarismi Eheyttäminen Yksilölliset ja kollektiiviset etiikat Valtiotieteiden käsikirja vuodelta 1923, hakusana Sosiaalipolitiikka

5 Läpikäyviä ideoita Reformismi Vähittäinen muutos Tilannerealismi vs. utopismi Varovaisuus ja muutosvaikutusten seuranta Oikeudenmukaisuus/ kohtuullisuus Sosiaalisten ongelmien havaitseminen “Tekemisen meininki” Kuva:Tampere seura Kuva:Yle

6 Toimintamuodot “Päämääriinsä pyrkiessään sosiaalipolitiikka voi käyttää kahta eri tietä. Toinen on vapaan kansalaistoiminnan, oman aloitteen, oman avun ja yhteistoiminnan tie. Toinen on julkisten valtajärjestöjen, ensi sijassa valtion toiminnan tie, jolla on voimakeinona käytettävissä lainsäädännön ja hallinnon harjoittama pakko”. Käytännössä nämä tiet voivat yhtyä. Valtiotieteiden käsikirja vuodelta 1923, hakusana Sosiaalipolitiikka

7 Sosiaalipolitiikan asema Välittävä asema “yksipuolisen liberalismin ja yksipuolisen sosialismin kesken” Yhteiskuntaluokkien vastakohtaisuuksien sovittelu Sopeutuminen taloudellisten mahdollisuuksien asettamiin rajoihin.

8 Alkuajan painopisteitä 1. Työttömyyden vastustaminen - työnvälitys - hätäaputyöt - työttömyysvakuutus - ammattikasvatus - siirtolaisuuden valvonta Kuva:Tampereen kuva-arkisto

9 Alkuajan painopisteitä 2. Työsuhteet, työehdot, työsäännöt, sitten työehtosopimukset Minimipalkka Järjestäytymisoikeus Työ(väen)suojelu Ammattien tarkastus ja työaika Asuntokysymys Sosiaalivakuutus ja köyhäinhoito Kuva:Koskesta voimaa

10 Eurooppalaisia juuria “ Syystä pidetään meidän aikamme olojen erityisenä omituisuutena yhteiskunnallista kysymystä (soziale Frage; question sociale), joka voimakkaampana tai heikompana on esiintynyt kaikissa sivistysmaissa ja jota historiassa ei vielä koskaan ennen ole tämäntapaisena havaittu.” Conrad J. Kansatalouspolitiikka 1913

11 Yhteiskunnallinen kysymys 1. Kun se suurimmaksi osaksi lankeaa yhteen työväenkysymyksen kanssa…. Sen suuren merkityksen takia on meidän käsiteltävä sitä laajemmassa muodossa, koska meidän aikaamme ei voi ymmärtää oikein, ellei ole käsittänyt tämän liikkeen omituisia syvempiä syitä. (Conrad 1913) Les métamorphoses de la question sociale Une chronique du salariat Robert CastelRobert Castel Gallimard 1999

12 Yhteiskunnallinen kysymys 2. Me ymmärrämme tällä kysymyksellä sitä sekä tieteen että valtionhallinnon ratkaistavaksi asetettua tehtävää, joka on aiheutunut sellaisesta yhteiskunnallisesta olotilasta, jossa vallitsee epäsuhde kokonaisen yhteiskuntaluokan oikeutettujen elämänvaatimusten ja sen saavutettavissa olevain tyydyttämisvälikappaleiden sekä yhteiskunnallisen aseman välillä.

13 Monet kysymykset Oikeutetut yhteiskunnalliset kysymykset Conradin mukaan 1.Työväenkysymys (laajakantoisimpana) 2.Käsityöläiskysymys 3.Naiskysymys 4.Sivistyneen köyhällistön kysymys

14 Kysymyksen omituisuus Yhteiskunnallinen kysymys ei syntynyt maissa, “joissa alempien luokkien tila oli surkein, vaan niissä, jotka ovat nopeimmin kehittyneet ja sen vuoksi saavuttaneet korkeimman kulttuuriasteen…” (Englanti, Ranska ja Saksa) Käynnistäjinä “kaupunkien edistynein ja parhainta palkkaa nauttiva työväestö”, naiskysymyksen osalta “varakkaimmat porvaristopiirit”. (Conrad 1913)

15 Ratkaisun avaimia Vallankumouksen sijasta (Conrad 1913) -kulutusyhdistykset, vakuutusyhdistykset -Tuotannon edistämisen osuuskunnat (käsityöläiset) -Kansanpankit eli lainausyhdistykset -Tuotanto-osuuskunnat (maatalous) -Työväen osallisuus puhtaaseen voittoon (osakeyhtiö) -Suojelulainsäädäntö

16 Sosiaalipolitiikka 1900-luvun jälkipuoliskolla Richard Titmuss - sosiaalipolitiikan monet määritykset - reflektiivinen lähestymistapa perusarvoihin - residuaalinen sosiaalinen/sosiaalipolitiikka - hyvinvointimallit (regiimit) - yhteiskuntien monimutkaisuus - päämäärien ja keinojen keskinäinen riippuvuus

17 Social management ! “Social policy is basically about choices between conflicting political objectives and goals and how they are formulated” R. Titmuss Social Policy (1974) -Management- ajattelu julkishallinnon sijasta Uudet kysymykset: What is success for a mental hospital ?

18 Sosiaalipolitiikka on investointi Pekka Kuusi: 1960-luvun sosiaalipolitiikka -sosiaalipolitiikka tukee kansatalouden kasvua - sosiaalipolitiikka työvomian resurssointia - keynesiläinen talouspolitiikka ja rationaalinen suunnitteluideologia -sosiaaliturva ei saa lannistaa aktiiviväestöä (korkea verotus).

19 Sosiaalipolitiikan kotimaiset perilliset Hyvinvointivaltion institutionalisoituminen Yhteiskuntapolitiikan osittainen eriytyminen Sosiaalityön professionalisoituminen

20 Pitkiä kaaria Työväenkysymyksestä koko kansa elämäntavan resurssointiin Taloudesta sosiaaliseen ja takaisin Etääntyminen (paikallisesta) elinympäristöstä (spatiaalisuuden hallitsemattomuus) Sosiaalidemokratiasta uusliberalismiin Sosiaalipolitiikasta yhteiskuntapolitiikkaan? Yhteiskunnallinen kysymys tänään? Monitieteisyyden paluu

21 Yhteiskuntapolitiikan eettiset postulaatit Solidaarisuus (teollinen yhteiskunta) Tasa-arvo (hyvinvointivaltio) Identiteetin oikeuttaminen (globalisoitunut riskiyhteiskunta) Kuvart:Yle

22 Identiteettien rakentaminen Identiteetit organisoivat merkityksiä, kun taas roolit organisoivat toimintaa. Toimintaa merkityksellistetään identiteettien kautta. Identiteettejä rakennetaan sosiaalisessa tilassa ja ajassa, ja voidaan siis puhua jaetuista tai kollektiivisista identiteeteistä.

23 Identiteettien oikeuttaminen Yhdellä yksilöllä voi olla useita identiteettejä, samoin ryhmillä. Jaetut identiteetit liittyvät sosiaaliseen pääomaan, sosiaaliseen koheesioon ja luottamukseen. Monet identiteetit yksilössä/yhteisössä voivat aiheuttaa stressiä ja ristiriitoja. Identiteetit voivat legitimoitua ja institutionalisoitua, jolloin niiden merkitys vallan lähteinä kasvaa.

24 Castellsin identiteetit Liittyvät sosiaalisiin liikkeisiin ja globalisaatioon Onko liikkeillä ja identiteeteillä muutosvaikutuksia ? Mitkä ovat muutoksen mekanismit, jos vastaus on myönteinen. Voidaanko kaikkia identiteettejä suvaita? Kuva:Yle

25 Osallistumisen dilemma Pitäisikö olla liikkeessä vai liikkeellä ? Liikkeet ovat kollektiivisia, arvoyhteisyyteen perustuvia ja niillä on yhteinen toiminta- ajatus. Globaalissa riskiyhteiskunnassa ihmiset etsivät suojaa liikkeiden avulla (liikkeessä), Mutta myös ovat liikkeellä omassa asiassa korostaen minuuttaan.

26 Castellsin identiteetti 1 Legitimoiva identiteetti on dominoivien instituutioiden tuottamaa identiteettiä, jolla valta oikeutetaan ja perustellaan. Adliga ätten nr 168 von HAARTMAN Adliga ätten nr 97 ADLERCREUTZ

27 Castellsin identiteetti 2 Vastarintaidentiteettiä tuottavat toimijat, joiden asemaa dominoivat instituutiot heikentävät tai kyseenalaistavat. →Tuloksena vastarinnan identiteettipolitiikat. Kuva:YLE, Kalle Kultala

28 Castellsin identiteetit 3 Projekti-identiteetti tarkoittaa identiteettiä, jolla sosiaaliset toimijat erilaisten kulttuuristen suuntautumisten nojalla rakentavat uutta identiteettiä. Tällä he muuttavat asemaansa yhteiskunnassa tai pyrkivät muuttamaan yhteiskunnan rakenteita.

29 Identiteetit resurssina Moniarvoinen yhteiskunta ja identiteetit muutosvoimana Vallan dilemma: hierarkkisuus ja verkostot, vallan läpinäkyvyys Neuvotteluareenat esim. Työ, perhe, elämisympäristöt Edustuksellisen vallan moniäänisyys Etäisyys valtakeskuksista, identiteettiäänen vaimeneminen.

30 Ratkaisuyrityksiä Vapaus merkitykselliseen tekemiseen (A. Sen) Paikallisen valtaistaminen eri muodot (niche) Hiljaisen tiedon kuuleminen Yhteisöllisyyden lisääminen Institutionaalinen mahdollisuusrakenteiden luominen Hyvinvointivaltiollisen (sosiaali)turvan puolustaminen ja kollektiivisen turvan uudet muodot.