Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuJoonas Auvinen Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
Wisdom of Crowds (eli miksi Twitter on hyvä..) Teppo Räisänen, teppo.raisanen@oamk.fi Liiketalouden yksikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu 15.12.2010
2
Sisältö Käyttäjät Sosiaalinen media Wisdom of crowds
3
Käyttäjät Web-sukupolvi on tottunut helppokäyttöisiin sovelluksiin Tietämyksen syntyä tukevissa sovelluksissa pitää ottaa tämä huomioon On todella vaikea tehdä helppokäyttöinen ja hyödyllinen sovellus
4
Käyttäjät Tilanne pahenee ennestään, kun tarkastelemme netin käyttäjiä oppimisen näkökulmasta Oppijat voidaan jakaa karkeasti neljään eri kategoriaan sen mukaan, kuinka paljon aikaa ja energiaa oppija on valmis käyttämään oppijakseen Vastustavat oppijat Myöntyvät oppijat Suorittavat oppijat Rakentavat oppijat
5
Käyttäjät Vastustavat oppijat Eivät edes yritä oppia Voivat kokea haasteelliseksi ja mukavaksi kun eivät opi Myöntyvät oppijat Tarvitsevat koko ajan ohjeistusta ja rohkaisua Eivät harrasta kriittistä ajattelua Suorittavat oppijat Voivat nähdä vähän vaivaa oppimisen eteen Vaivannäkö vaihtelee tilanteen mukaan Rakentavat oppijat Todella motivoituneita Nauttivat oppimisesta ja uusista haasteista
6
Käyttäjät Rakentavat oppijat ovat valmiita käyttämään paljon aikaa sovellusten käytön opettelemiseen ja kokeilemiseen Muut oppijatyypit eivät Liian vaikealta tuntuva sovellus karkottaa käyttäjät Vähemmän motivoituneille suunnatut ratkaisut toimivat enemmän motivoituneilla, mutta ei toisinpäin
7
Kun sovelluksen hyödyllisyys kasvaa, niin kasvaa sen vaatima työmäärä Työmäärän kasvaessa käyttäjien halu käyttää sovellusta laskee
8
Käyttäjät On olemassa joitakin keinoja nostaa leikkauspistettä ylemmäs Flow Suostutteleva teknologia (Persuasive technology)
9
Käyttäjät Flow Holistinen tunne, jota koemme kun toimimme täysin uppoutuneena tehtävään Ajantaju häviää, opimme paremmin, olemme motivoituneita Lähellä positiivista käyttäjäkokemusta
10
Käyttäjät Henkilö Motivaatio, keskittyminen Tehtävä Mitä käyttäjä on tekemässä? Miten tehtävä etenee? Artefakta Miten artefakta tukee tehtävää?
11
Käyttäjät Suostutteleva teknologia Koetetaan muuttaa käyttäjän asenteita tai käyttäytymistä ilman pakottamista tai huijaamista Koetetaan saada käyttäjä käyttämän järjestelmää, joka vaatii aluksi opettelua ja paneutumista
12
Käyttäjät Teknologia voi suostutella Työkaluna Mediana Sosiaalisena toimijana
13
Käyttäjät Teknologia työkaluna Teknologia voi tehdä halutusta lopputuloksesta helpompaa saavuttaa Teknologia mediana Teknologia tarjoaa elämyksiä, jotka motivoivat Teknologia sosiaalisena toimijana Teknologia ottaa ihmisen roolin, luo suhteita ja antaa tukea
14
Käyttäjät Käyttäjät toimivat sosiaalisessa mediassa sekä sisällön tuottajina että kuluttajina
15
Käyttäjät Käyttäjät toimivat sosiaalisessa mediassa sekä sisällön tuottajina että kuluttajina Erityisesti sisällön tuottajat tarvitsevat suostuttelevia palveluja Sisällön kuluttajat flow-tunnetta
16
Käyttäjät Käyttäjät käyttävät eri moodeja ja prosesseja tiedon tuottamiseen ja keräämiseen Nämä ovat niitä moodeja ja prosesseja mihin kannattaa keskittyä ja mitä koettaa tukea
17
Sosiaalinen media
18
En keskity niinkään siihen mitä se on En puhu Facebookista, Wikipediasta, Twitteristä, bloggaamisesta En puhu edes sosiaalisten verkostojen analyysistä, vaikka se on oikeasti hyödyllistä juttua! Koetan puhua siitä MIKSI SOSIAALINEN MEDIA TOIMII (erityisesti tietämyksen synnyn tukemisessa)
19
Sosiaalinen media Miksi käyttää sosiaalista mediaa? Hyvin usein kuulee sanottavan, että ”Kaikki muutkin käyttää” ”Auttaa kommunikoimaan ja tekemään yhteistyötä” ”Jos ette nyt lähde mukaan niin kohta on liian myöhäistä” TOTTA! (paitsi viimeinen kohta)
20
Sosiaalinen media Digitaalisen median etu perinteisiin medioihin nähden oli vuorovaikutus Sosiaalinen media on tehnyt tästä vuorovaikutuksesta sosiaalista
21
Web aikajana Vannevar Bush 1945: MEMEX Douglas Engelbart 1960: NLS Tim Berners-Lee 1990: Web Tim O’Reilly 2003
22
On tapahtunut muutos Web ei ole enää vain staattinen tiedon lähde Vuorovaikutuksen rooli korostunut Se kytkee ihmisiä, ideoita, kulttuureita ja arvomaailmoja ympäri maailmaa Akateeminen näkemys: Web 2.0 Pragmaattinen näkemys: Sosiaalinen media Tänä päivänä sosiaalinen media on keskeinen osa Internettiä ja sen käyttöä
23
Sosiaalinen media Sosiaalisen median käyttö kasvaa 60% Fortune 1000 yrityksistä kokeilee sosiaalista mediaa Suurin osa epäonnistuu tuottamaan merkityksellistä tietoa Tämä ei johdu teknologiasta vaan siitä, että organisaatiot eivät ymmärrä miten ihmiset kommunikoivat ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään verkossa.
24
Mikä siinä on uutta? Teknologia on kaikkien saatavilla Halpaa, tehokkaampaa, mobiilia Teknologia on joustavampaa Se voidaan integroida työhön Sosiaalisen median työkalut ovat halpoja tai ilmaisia Digitaalinen eriarvoisuus vähenee Yhä useampi ihminen käyttää sosiaalisen median työkaveluja
25
Entä sitten? Käyttäjät ja organisaatiot keksivät koko ajan uusia keinoja hyödyntää sosiaalista mediaa Wikipedia Sosiaaliset verkostot kuten Facebook ”Citizen journalism”, blogit On syntynyt uusia tapoja kommunikoida, tehdä yhteistyötä ja oppia
26
Perinteisesti Yksilöt alistavat mielipiteensä ryhmän mielipiteisiin Yksilöt ovat vuorovaikutuksessa samojen ihmisten kanssa lähes päivittäin Ryhmien välillä on selkeät rajat Uusia ideoita suojellaan ja kehitellään rauhassa, jotta ne eivät sotisi vallitsevien normien kanssa
27
Sosiaalisessa mediassa Yksilöt eivät alistu ryhmän mielipiteisiin Yksilöt eivät keskustele samojen ihmisten kanssa Ryhmien rajat ovat häilyvät Ideat kilpailevat kaiken aikaa keskenään
28
Sosiaalisessa mediassa Tämän päivän nuoret oppivat tällaisia työskentely- ja kommunikointitapoja sosiaalisen median työkaluja käyttäessään Tämä pitää ottaa huomioon opetuksessa ja työelämässä
29
Miten se sitten toimii? Oikeissa olosuhteissa ryhmä ihmisiä on viisaampi kuin ryhmän viisain jäsen Wisdom of Crowds Ryhmä voi olla viisas jos Jäsenillä on monenlaisia mielipiteitä Jäsenet ovat itsenäisiä Jäsenillä on erilaiset taustat Ryhmällä on jokin aggregaatio-mekanismi
30
Eli…? Erilaiset mielipiteet Jäsenillä pitää olla privaattia tietoa, mitä muilla ei ole Itsenäisyys Jäsenet tekevät jokainen itse omat päätöksensä Hajautettu Jäsenten taustat ovat erilaisia, jolloin jokainen tuo päätökseen omaa henkilökohtaista tietoaan Aggregaatio Yksilöiden päätökset pitää pystyä yhdistämään kollektiiviseksi päätökseksi
31
Ja sosiaalisessa mediassa? Erilaiset mielipiteet Jäsenet eivät alistu ryhmän mielipiteisiin Itsenäisyys Ei pitkiä dialogeja samojen käyttäjien kesken, joten johtajahahmoja ei synny Hajautettu Ryhmien rajat häilyvät, jäsenet tulevat ja menevät Aggregaatio Ideat kilpailevat ja parhaat ideat voittavat
32
Esimerkkejä Yleinen esimerkki opetustunneilla on, että lasipurkissa on helmiä ja oppilaat koettavat arvata helmien määrän Yleensä arvausten keskiarvo on todella lähellä oikeaa vastausta Ei yleensä mennä pahasti pieleen Taimenen alamitta Oulujärvellä?
33
Sosiaalinen media Sen lisäksi, että sosiaalinen media yhdistää erilaisia mielipiteitä omaavia, itsenäisiä ihmisiä ympäri maailman, tarjoaa se uusia työkaluja tietämyksen aggregointiin Aggregoinnissa piilee sosiaalisen median suurimmat mahdollisuudet Uutta tietoa syntyy päivittäin niin paljon, että kaikkeen ei ole mahdollista tutustua http://www.ampparit.com Weak signals http://www.fountainpark.com/
34
Sosiaalinen media ja organisaatiot Organisaatioiden täytyy ymmärtää sosiaalisen median erityispiirteet Miten sosiaalinen media voi auttaa työntekijöitä työskentelemään tehokkaammin ja tekemään yhteistyötä paremmin? Miten sosiaalisella medialla voidaan tuoda interaktiivisuutta asiakkaiden ja yritysten välisiin suhteisiin? Mitä ihmiset puhuvat yrityksestä sosiaalisessa mediassa? Asiakkaat käyttävät sosiaalista mediaa, halusipa organisaatio sitä eli ei
35
Yhteenveto Ihmiset luovat tietämystä Teknologia voi tukea sitä Sosiaalisen media tukee tietämyksen syntyä hyvin Sosiaalisen median kautta on syntynyt uusia oppimisen ja yhdessä tekemisen tapoja Wisdom of crowds Aggregointi ja vuorovaikutus Twitter on yksi parhaita aggregointipalveluja
36
Kiitos! Kysymykset: Teppo.raisanen@oamk.fi
37
Lähteitä Alavi M & Leidner DE (2001) Review: Knowledge management and Knowledge Management Systems: Conceptual Frameworks and Research Issues. MIS Quarterly 25(1): 107–136. Granovetter MS (1973) The Strength of Weak Ties. The American Journal of Sociology 78(6): 1360–1380. Nonaka I (1994) A Dynamic Theory of Organizational Knowledge Creation. Organizational Science 5(1): 14-37. Oinas-Kukkonen H (2004) The 7C Model for Organizational Knowledge Sharing, Learning and Management. Proc Fifth European Conference on Organizational Knowledge, Learning and Capabilities. Innsbruck, Austria: Article E1:1-11.
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.