GC toiminta voi käynnistyä paikallisella tasolla? Case Toscana Katriina Soini 21.2.2010.

Esitys aiheesta: "GC toiminta voi käynnistyä paikallisella tasolla? Case Toscana Katriina Soini 21.2.2010."— Esityksen transkriptio:

1 GC toiminta voi käynnistyä paikallisella tasolla? Case Toscana Katriina Soini 21.2.2010

2 Miten kaikki sai alkunsa? ORISS: ”Interdiciplinary organisation for development and health” ja eläkkeelle jäänyt psykiatri Terapeuttinen puutarha 2002-2004, paikallishallinnon tuki 7 psykiatrista potilasta Myönteiset vaikutukset: itsetunnon paraneminen, koettu hyvinvointi Pilotti puutarhaterapiasta anglosaksinen puutarhaterapian traditio paikallinen perinne yrttien hyödyntämisestä terveydenhoidossa

3 Toiminnan laajeneminen maatiloille Sosio-terapeuttinen integraatio 2 maatilaa ja paikalliset sosio-terveys viranomaiset Vapaaehtoisuus: ei korvauksia työllistämisestä eikä työn tekemisestä Colombinin maatila: luomupuutarhatila (18 ha) Asiakkaat/käyttäjät työskentelivät 3 pv/viikko yhden vuoden ajan Vuoden päättyessä 2/7 työllistyi pysyvästi, 2/7 lähti tilalta ja 3/7 jatkoi osa-aikaisina työntekijöinä pientä korvausta vastaan

4

5 Toiminnan laajeneminen kuluttajien pariin Tuotteet ennen massamarkkinoille Kuluttajarenkaiden muodostuminen (ensin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset) Asiakkaat 10 ->500 Pisan kaupungista viljelijän mukaan ostopäätöksen takana ympäristö- ja sosiaaliset syyt Kuluttajilla mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, mitä tilalla tuotetaan

6

7 Toiminnan laajeneminen Tuotannon monimuotoisuuden lisääntyminen (3 => 50 kasvilajikkeeseen) Voitto kansallisessa sosiaalisesti vastuullisen yritysten kilpailussa => lisääntynyt maine Viljelijän tulot kaksinkertaistuneet  Onnistunut lopputulos houkutellut muitakin viljelijöitä toimintaan mukaan, nyt verkostossa 4 muutakin tilaa  9 uutta käyttäjää/asiakasta toiminnan piiriin ja uutena asiana puutarhanhoidon koulutusta

8

9 Kokemuksia Sopivien töiden löytäminen tuotti aluksi hieman vaikeuksia, mutta ajan kuluessa opittiin tunnistamaan mitkä työt kenellekin sopivat parhaiten Viljelijä koki työllistämisen sosiaalisesti tärkeäksi ja tapana kiinnittyä paremmin paikalliseen yhteisöön Työntekijät kokivat työn mielekkääksi ja parantavan hyvinvointiaan Kuluttajat kiinnostuneita toiminnasta ja halukkaita tukemaan sitä omilla ostopäätöksillään

10 Millainen verkosto toiminnan ympärille on muodostunut? 2. Colombionin maatila 3. Kuluttajat 4. Pisan Yliopisto ja Arsia ( Maa- ja metsätalouden innovaatio- ja kehityskeskus 1. ORISS ja aktiivinen psykiatri Alueelliset työvoimaviranomaiset Ja paikallinen sosiaali- ja terveystoimi

11 Nykytila Kansallisen tason esimerkkitapaus Paikallinen sosiaali- ja terveystoimi: käytäntöjen virallistaminen 15 yksityistä ja julkista sidosryhmää paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla on mukana sopimuksessa (ohjausryhmä) Sopimus identifioi erilaiset toiminnan ja niiden tukemisen muodot Toscanan maaseudun kehittämisohjelma osa- rahoittaa investointeja, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen Uusia projekteja ja toiminnan muotoja kehitetään (esim. koululaisryhmät, kouluruokailun järjestäminen)

12 Toiminnan muodot Italiassa Italiassa säädökset sosiaalisille osuuskunnille. Kaksi osuuskuntatyyppiä tunnistettu ja tuettu: Hoiva- ja kasvatusalan palveluja (esimerkiksi, päiväkeskuksia, perhepäivähoitoja) tarjoavia osuuskuntia. Maksut vaihtelevat kategrioittain ja asiakastyypeittäin (30-70 €/hlö/päivä) Sosiaaliset osuuskunnat, jotka työllistävät vajaakuntoisia. Verohelpotukset. Yksityisille GC –tiloille ei vielä olemassa virallista järjestelmää.

13

14 Toimintamallin toteutuminen Suomessa? Maantiede Maatalous Kulutuskulttuuri Hoiva- ja hyvinvointipalvelujen historiallinen tausta  Miten muutos saadaan aikaan? (SoFar –projekti)  Alan/toiminnan piirteiden tunnistaminen  Tiedon lisääminen ja kommunikointi  Verkostojen rakentaminen  Järjestelmän luominen => Miten ja miltä alueelta lähteä liikkeelle?

15 Christelijke zorgboerderij Krimpenerwaard, Hollanti Maatila, 40 ha ja lampaita viljelijän ja kristillisen säätiön yhteistyönä perustama ilman hoiva-aktiviteetteja viljelijä ei olisi aloittanut maataloutta viljelijän mukaan hoivamaatalous mahdollistaa ”erilaisen viljelyn” tavoin motivaationa yksityisen hoivabisneksen käynnistämisen, sen sijaan että viljelijä olisi työskennellyt hoiva-alan laitoksessa

16 Maatalouden ja hoiva-alan yhteensovittaminen viljelijä työskentelee 40 tuntia viikossa vain maataloudessa ulkopuolinen työntekijänainen työskentelee 16 tuntia pelkästään hoiva-asioita, tilan kirjanpito ostetaan ulkopuolelta, hoiva-alan harjoittelija työskentelee 8 tuntia viikossa hoiva-alalla 8 lasta kerran viikossa, tavoitteena on nostaa asiakkaiden määrää -> 16 lasta asiakkaat maksavat 45 euroa/puoli päivää ja lisäksi viljelijä saa suoraa tukea Myönteisenä puolena sosiaaliset kontaktit haittana sairaudet (eläin, oma…)

17 Muut aktiviteetit Osallistuminen Hollannin Green Care –verkoston toimintaan Luennot Vierailijoiden vastaanotto Luonnonhoito Linnunpöntöt ja pesimäpaikkojen vaaliminen, monimuotoisuukohteiden hoito (pensasaidat), uhanalaiset kotieläinrodut Asiakkaat osallistuvat luonnonhoitotöihin Luonnonhoitoaktiviteetteja rajoittaa ajan puute

18 Tulevaisuus? Toiminnan pullonkaulat Lainsäädäntö ja viranomaismääräykset Välittömät kustannukset suoraan asiakkailta, yhteiskunnalta investointituet Kansallisen tukikeskuksen National Support Centre for Agriculture and Care http://www.landbouwzorg.nl/index.php ja alueellisten organisaatioiden tuki tärkeää Lähde: http://sofar.unipi.it http://sofar.unipi.it

19 GC vankeinhoidossa Lukuisia esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta Erilaisia funktioita lemmikkieläimet Vankilapuutarhat (omat palstat, kauppapuutarhat) Kotieläinten hoito (alkuperäisrodut) Metsänhoito ja energiapuun keruu ja lämmitys Tuotteiden pienimuotoinen jalostus ja myynti omissa puodeissa ja toreilla Koulutusyhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa Tuotannon volyymi antaa mahdollisuuksia tuotteistamiseen ja erikoistuotteiden valmistukseen