Johda työkykyä, paranna työhyvinvointia ja tuottavuutta Työnilonjulistus Tampere, 10.1.2012 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Esitys aiheesta: "Johda työkykyä, paranna työhyvinvointia ja tuottavuutta Työnilonjulistus Tampere, 10.1.2012 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK."— Esityksen transkriptio:

1 Johda työkykyä, paranna työhyvinvointia ja tuottavuutta Työnilonjulistus Tampere, Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK

2 Mistä työkyky koostuu?

3 Mitä työhyvinvointi on?
Hyvinvoinnin perustan muodostavat fyysinen ja henkinen hyvinvointi, jotka myös merkittävästi liittyvät ja heijastuvat työhön Työhyvinvointia on vaikea tarkastella irrallaan kokonaishyvinvoinnista, mutta tietyt hyvinvoinnin osa-alueet, liittyvät nimenomaan hyvinvointiin työssä ammatillinen hyvinvointi sosiaalinen hyvinvointi Työhyvinvointi herättää sanana paljon intohimoja, koska moni yhdistää sen elämän leppoistamiseen ja downshiftaukseen, joista on käsitteinä tullut tuottavan työn vastakohtia Tästä ei kuitenkaan työhyvinvoinnissa ole kyse, sillä työhyvinvointia ei pitkällä tähtäimellä voi olla olemassa ilman tuottavaa työtä Risikko: "Työhyvinvointi on sitä, että on mukava tulla aamulla töihin, että kokee onnistuvansa ja oppivansa ja saa arvostusta"

4 Tuottavuuden määritelmä
Tuottavuus on tuotannon tehokkuuden mitta Tuottavuutta mitataan tuotoksen ja panoksen suhteella Tuottavuus paranee tämän suhteen muuttuessa kun: Samalla panoksella saadaan aikaan suurempi tuotos Pienemmällä panoksella saadaan aikaan sama tuotos Anekdootti: sadassa vuodessa suomalaisten työn tuottavuus (bkt/as) on kasvanut 14-kertaiseksi Tuotos Tuottavuus = Panos Elisa: asentajien jahtaaminen huoltoasemilta keikan jälkeen ennen vanhaan, kun nykyään keikka kuitataan suoritetuksi sähköisin työkaluin ja samalla vastaanotetaan uusi tehtävä, myös olinpaikkaa voi helposti seurata ja reitin jäljittää. Vrt myyntimiesten kilometrikorvausten väheneminen.

5 Työkyvyn ja työhyvinvoinnin vaikutus tuottavuuteen
Henkilöstövaikutukset Motivaatio, sitoutuminen, innovatiivisuus, työhalu Välittömät talousvaikutukset Sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyys vähenevät ja niihin liittyvät kustannukset pienenevät Sairaanhoitokustannukset pienenevät Tehokas työaika lisääntyy Välilliset talousvaikutukset Presenteeismi vähenee Tuotannon häiriöt vähenevät Työn laatu paranee Prosesseihin ja palveluihin liittyvät innovaatiot lisääntyvät Työn tuottavuus paranee Tuottavuuden paraneminen mahdollistaa kannattavuuden paranemisen

6

7 Työkyvyttömyyseläkkeet työkyvyttömyyden syyn mukaan 1980–2010 (yksityinen sektori)
Muut sairaudet Verenkierto- elinten sairaudet Tuki- ja liikunta- elinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Työeläkejärjestelmästä vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkettä sai henkilöä , vastaava työkyvyttömyyseläkemeno oli 2,4 mrd €. Mielenterveyssyistä työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä sai henkilöä eli 38 %. TULE henkilöä eli 29 %. Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi työeläkejärjestelmästä henkeä, näistä tosin kuntoutustuelle. Lähde ETK. Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet

8 Tekemättömän työn kustannukset vaihtelevat merkittävästi
- EK:n, PwC:n ja Hoffmancon selvitys 2010, mukana 59 yritystä 8

9 Jos kerran muurahaisetkin sen osaavat…

10 Työkykyä ja työhyvinvointia pitää johtaa
Työkykyä ja työhyvinvointia voi ja pitää johtaa Työkyvyn johtaminen on yrityksen johdon tehtävä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen ei ole vain terveyden edistämistä ja sairauksien hoitamista, tarvitaan myös työn voimavara- ja vetovoimatekijöiden vahvistamista Selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki Palaute ja arvostus Työn mielekkyys ja palkitsevuus Luottamus ja hyvä tiedonkulku Kannustava työyhteisö Korkea työmarkkina-arvo ja ammatillinen itsetunto Työn kehittäminen Uhriajattelua vältettävä Paluuta menneeseen ei ole, työtavat muokattava tukemaan hyvinvointia nykytilanteessa

11 EK:n työkykyjohtamisen mallin osa-alueet
Aktiivinen vuorovaikutus Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta Työkyvyttömyyden ehkäisy Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen Työhön paluun tuki Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus Työkykyä edistävä yhteistyö työpaikalla Terveysriskien kartoittaminen Työhyvinvoinnin ja työkyvyn mittarit Elämäntavat Palautuminen Kiireen ja stressin hallinta YDINPROSESSIT APUVÄLINEET ELÄMÄN HALLINTA

12 Aktiivinen vuorovaikutus on kaiken perusta
Johdon jatkuva vuorovaikutus henkilöstön kanssa Henkilöstön tarpeiden ja odotusten määrittäminen Työn mielekkyys Työn hallinta Työn palkitsevuus, tunnustukset ja huolenpito Osaamisen kehittyminen Työterveyshuollon ja johdon sekä työntekijöiden edustajien keskusteluyhteys on toimiva ja vuoropuhelu säännöllistä Henkilöstöviestintä

13 Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen
Varhaisen puheeksi ottamisen ja tuen malli luotu työpaikan tarpeita vastaavaksi Työsuorituksen puutteet Alentunut työkyky Runsaat tai pitkittyneet sairauspoissaolot Ristiriidat tai yhteistyövaikeudet Päihdeongelmat Malli on tiedotettu työpaikalla Erityisesti esimiehet on perehdytetty toimimaan mallin mukaisesti Sovitut toimenpiteet kirjataan ja aikataulutetaan Toimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan järjestelmällisesti Johtopäätöksenä prosessin päättäminen tai jatkosta sopiminen

14 Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta
Selkeä sairauspoissaolojen ilmoituskäytäntö Sairauspoissaolotodistusten käsittely Esimies > Palkkahallinto > Työterveyshuolto Työterveyshuollon rooli sairauspoissaolojen hallinnassa määritelty Systemaattinen ja kattava sairauspoissaolojen seuranta ja raportointi Raportit johdolle: Sairauspoissaoloprosentti Sairauspoissaoloaika henkilöä kohti Sairauspoissaolojen syyjakauma Sairauspoissaolojen kustannukset Muut sovitut tunnusluvut Sovittu miten sairauslomalla oleva henkilö ja työpaikka pitävät yhteyttä ja miten toistuvat/runsaat poissaolot otetaan puheeksi esimies-alaiskeskustelussa

15 Tuetusti takaisin töihin
Työpaikka ja töistä pois oleva henkilö pitävät sovitusti yhteyttä poissaolon aikana Työhön paluu mielessä alusta alkaen Paluu ennakoidaan ja suunnitellaan Työhön paluu -ohjelma Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteiset neuvottelut Esim. väliaikaiset tai pysyvät muutokset työtehtävissä, osasairauspäiväraha, työkokeilu, koulutus Työkyvyn palautumisen, kehittymisen ja työhyvinvoinnin seuranta töihin palattua

16 Elämäntavat (uni, liikunta, ravitsemus, ylipaino, tupakointi, päihteet)
Henkilöstöä kannustetaan terveysliikuntaan Liikuntatilat työpaikan yhteydessä, liikunnan tukeminen työpaikan ulkopuolella Työmatkaliikunnan helpottaminen (esim. pesutilat, varusteiden säilytys, pyörien pysäköinti) Palkitseminen (haastekilpailut, suoritusten palkitseminen) Mahdollisuus terveelliseen työpaikkaruokailuun Työpaikkaravintolan tarjonta, myös välipalat Ruokailun tukeminen terveellistä ruokaa tarjoavissa paikoissa Kokoustarjoilun terveellisyys Painonhallinta Painonhallintaa tukeva työpaikkaruokailu Ravitsemusneuvonta Painonhallintaryhmät Riittävä unensaanti Riittävää unensaantia tukevat työ- ja elämäntavat Tiedonsaanti, unikoulu Tupakoinnin lopettaminen Työpaikan savuttomuus Tuki tupakoinnin lopettamisessa (neuvonta, ryhmät, lääkevalmisteet) Savuttomuuden palkitseminen Päihteet Yrityskulttuuri, suhtautuminen alkoholiin yrityksen tilaisuuksissa Havaittuihin päihdeongelmiin tartutaan aktiivisesti Selkeä hoitoonohjauskäytäntö

17 Elämänhallinta Palautuminen Kiireen ja stressin hallinta
Riittävä palautuminen on mahdollista töiden jälkeen, viikonloppuisin/vapailla ja vuosilomilla (työmäärän hallinta, joustot, sähköposti ja muu työhön liittyvä viestintä loma-aikoina) Palautumista tukevat työtavat ja työyhteisön pelisäännöt (sähköpostin lähettäminen ja lukeminen, kokousajankohdat) Kiireen ja stressin hallinta Työyhteisön työtavat tukevat kiireen ja stressin hallintaa (suunnittelu ja ennakointi, ajan varaaminen yllätyksiin, sähköpostin hallinta) Valittamisen kulttuurista siirrytään toiminnan kulttuuriin Kiirettä ja stressiä aiheuttavat tekijät pyritään korjaamaan (työtapojen muuttaminen, tehtävien priorisointi, resurssien uudelleen kohdentaminen)

18 Työkykyjohtamisen arviointitaulukko