TM, tutkija Kristiina Holm

Esitys aiheesta: "TM, tutkija Kristiina Holm"— Esityksen transkriptio:

1 TM, tutkija Kristiina Holm
Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojen välinen sensitiivisyys Comenius –projektin seminaari TM, tutkija Kristiina Holm Käytännöllisen teologian laitos Helsingin yliopisto

2 Erilaisuus: haaste kouluille
Kulttuurienvälinen kasvatus ja uskontojen väliseen dialogiin pyrkiminen ovat merkittävässä asemassa nyky-yhteiskunnassa niin globaalisti kuin lokaalistikin. Suomessa maahanmuuttajien määrä nousee jatkuvasti: vuonna 1990 maahanmuuttajia oli , kun vuonna 2006 heitä oli jo Eri etnisistä taustoista tulevien, vieraita kieliä puhuvien oppilaiden määrä suomalaisissa kouluissa kasvaa. Esim. vuonna 2005 Helsingin peruskouluissa opiskelleista oppilaasta maahanmuuttajataustaisia oli 4000 ja opetusta annettiin 40 eri kielellä. Dasen (2002): jotta vältettäisiin esteiden syntyminen eri ryhmien välillä ja päästäisiin kohti kulttuurienvälistä koulua, tarvitaan toisten kunnioitusta, suvaitsevaisuutta ja oikeaa dialogia enemmistön ja vähemmistöjen välillä. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

3 Erilaisuus: haaste uskonnonopetukselle
Breidlid & Nicolaisen (2004): modernin uskonnonopetuksen suuri haaste on auttaa oppilaita käsittelemään kulttuurista ja uskonnollista erilaisuutta ja pluralismia. Oppilaiden pitäisi oppia arvostamaan luokkatovereidensa erilaisia maailmankatsomuksia ja ”taistella tasa-arvon puolesta”. Nuorten kulttuurien- ja uskontojenvälisen herkkyyden tutkiminen on tärkeää, koska tulokset voivat tukea myös opettajaa kohtaamaan erilaisia oppilaita ja löytämään sopivia opetusmetodeita. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

4 Uskonnonopetuksen tavoitteet
POPS (2004): ”Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.” Uskonnonopetuksen tavoitteena on tutustuttaa nuori muihin uskontoihin sekä auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä. Evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen tavoitteita: oppilas ”tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään” ”osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä”. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

5 Teoreettinen tausta: Kulttuurienvälinen herkkyys
Taustateoriana on Milton Bennettin kulttuurienvälisen herkkyyden kehittymismalli. Kulttuurienvälinen herkkyys tarkoittaa sensitiivisyyttä huomata ja kokea kulttuurisia eroja ja erilaisuutta. Bennett olettaa, että kulttuurisen herkkyyden kasvaessa myös yksilön kulttuurienvälinen kompetenssi eli kognitiiviset ja toiminnalliset taidot kasvavat. Kulttuurienvälinen herkkyys on luonteeltaan etnosentristä tai etnorelativistista. Etnosentrisyys: oman kulttuurin paremmuuden korostamista suhteessa muihin kulttuureihin, jotka lähtökohtaisesti nähdään kielteisinä. Etnorelativistisuus: erilaisuus hahmotetaan lähtökohtaisesti myönteisesti. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

6 Kulttuurisen herkkyyden kehitysmalli (Bennett, 1993; Bennett & Bennett, 2004)
Etnosentriset orientaatiot Etnorelativistiset orientaatiot Kieltäminen Puolustautuminen Minimointi Hyväksyminen Sopeutuminen Yhteensovittaminen (Denial) (Defense) (Minimization) (Acceptance) (Adaptation) (Integration) Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

7 Etnosentrinen kulttuurienvälinen herkkyys: kulttuurienväliset erot nähdään uhkina ja ongelmina
Kieltäminen (Denial): tila, jossa yksilö ei hahmota kulttuurisia eroja ollenkaan tai pyrkii sulkemaan ne pois. Puolustautuminen (Defence): Erilaisuuden kohtaamisessa käytetään puolustautumiskeinoja, joita ovat mustamaalaaminen ja kulttuurinen ylemmyydentunne. ”Me” – ”Ne” –ajattelu ja stereotypioiden luominen. Puolustautumiseen kuuluu myös kulttuurinen käännynnäisyys, jossa yksilö liittyy uuteen kulttuuriin ja alkaa halveksia omaansa. Minimointi (Minimization): Tila, jossa korostetaan ihmisten samanlaisuutta ja yleismaailmallisia perusarvoja. Palvelee lopulta oman kulttuurin ylivertaisuutta, koska toiseus nähdään omasta kulttuurista käsin. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

8 Etnorelativistinen kulttuurienvälinen herkkyys: kulttuurienväliset erot nähdään myönteisenä
Hyväksyminen (Acceptance): Henkilö huomaa ja hyväksyy kulttuurien väliset erot arvoissa ja käyttäytymisessä, vaikka ei välttämättä olisikaan niistä samaa mieltä. Omaa maailmankatsomusta pidetään yhtenä vaihtoehtona moninaisten maailmankatsomusten joukossa. Sopeutuminen (Adaptation): Henkilö kykenee vaihtamaan perspektiiviä riippuen siitä, millaisessa kulttuurisessa kontekstissa toimii. Kehittyneet kulttuurienväliset viestintätaidot ja empatiakyky. Yhteensovittaminen (Integration): Yksilön monikulttuurinen identiteetin eriasteista muotoutumista. Yksilö kykenee jatkuvasti luovalla tavalla integroimaan omaksi kokemaansa kulttuurista moninaisuutta myönteisellä tavalla osaksi omaa identiteettiään. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

9 Uskontojenvälinen herkkyys
Kulttuurienväliset teoriat huomioivat vain harvoin uskontoon liittyvät asetelmat. Mohammed Abu-Nimer (2001): Developmental Model of Interreligious Sensitivity Uskontojenvälisen herkkyyden kehitysmalli pohjaa Bennettin teoriaan sekä Abu-Nimerin suorittamiin haastatteluihin ja work shoppeihin rauhanrakennustyön kontekstissa. Uskontojenvälisen herkkyyden kehitysmalli ottaa huomioon uskonnollisuuden ja uskonnollisten asenteiden ainutlaatuisuuden kulttuurienvälisyyden tutkimuksessa. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

10 Tutkimuksen tavoite Comenius –kouluissa toteutettu tutkimus on osa väitöstutkimustani. Väitöstutkimukseni tavoitteena on tutkia 1) yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälistä sensitiivisyyttä, 2) eettistä sensitiivisyyttä sekä 3) niiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään mm. tyttöjen ja poikien välisiä eroja sekä uskonnonopetuksen mahdollista vaikutusta eri sensitiivisyyksien kehittymiseen. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

11 Tutkimuskysymykset Onko rippikoulun käyneiden (9. lk) ja ei-rippikoulun käyneiden ( lk), luterilaista uskontoa opiskelevien oppilaiden kulttuurien- ja uskontojenvälisessä sensitiivisyydessä eroja? Onko tyttöjen ja poikien välillä eroa kulttuurien- ja uskontojenvälisessä sensitiivisyydessä? Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

12 Tutkimusaineisto Aineisto kerättiin Helsingin Normaalilyseosta ja Jyväskylän Huhtaharjusta syyslukukauden 2006 aikana. 7. – 9. –luokkien oppilaat, jotka opiskelevat evankelisluterilaista uskontoa koulussa (N=249). 53% tyttöjä, 47% poikia 7. –luokkalaisia 34% 8. –luokkalaisia 33% 9. –luokkalaisia 33% Aineiston keruumenetelmänä kyselylomake, jossa 29 väittämää. Oppilaat arvioivat itse kyselyssä esitettyjä väittämiä Likert –asteikolla (1 Täysin eri mieltä… …5 Täysin samaa mieltä) Data analysoitiin tilastotieteellisin menetelmin. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

13 Tuloksia: Uskontokasvatuksen vaikutus kulttuuriseen ja uskonnolliseen sensitiivisyyteen
Rippikoulun käyneet ja eniten uskontokasvatusta saaneet 9. luokkalaiset erosivat nuoremmistaan siten, että he valitsivat korkeampia arvoja etnorelativistista orientaatiota eli Hyväksyntää mittaavissa väittämissä. Toisaalta he valitsivat korkeampia arvoja myös etnosentrisiä orientaatioita eli Puolustautumista ja Minimointia mittaavien väittämien kohdalla. Ristiriitaisten tulosten vuoksi tarvitaan lisää dataa, jotta voidaan saada tilastollista tukea teoreettisesti oletetulle väittämälle uskontokasvatuksen vaikutuksesta kulttuurien- ja uskontojenväliseen sensitiivisyyteen. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

14 Tuloksia: Tyttöjen ja poikien väliset erot
Poikien asenteet erilaisuutta kohtaan olivat selvästi negatiivisemmat, kuin tyttöjen. Pojilla havaittiin vahvempi pyrkimys välttää toisia kulttuureja, kuin tytöillä. He eivät olleet yhtä kiinnostuneita muista kulttuureista ja uskonnoista, kuin tytöt. Pojat olivat tyttöjä taipuvaisempia ilmaisemaan aggressiivisia asenteita eri kulttuureja ja uskontoja kohtaan. Pojat myös puolustivat tyttöjä enemmän suomalaista kulttuuria ja pitivät sitä ylivertaisena verrattuna muihin kulttuureihin. Poikien vastauksissa korostui etnosentrismille tyypillinen kaksitahoinen jaottelu “meihin” ja “niihin”. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

15 Tuloksia: Tyttöjen ja poikien väliset erot
Tytöt arvioivat itsensä empaattisemmiksi ja moniarvoisemmiksi, kuin pojat. Kulttuurienvälisten taitojen oppimisessa empatia on keskeisessä asemassa, koska se mahdollistaa erilaisuuden ja moninaisuuden arvostamisen. Tyttöjen vastauksissa korostui taito asettua toisen ihmisen asemaan. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

16 Jatkotutkimus Mittarin muokkaaminen tutkimustulosten pohjalta.
Suuremman aineiston hankkiminen, jotta tutkimustulokset olisivat yleistettävissä. Kansainvälisten vertailuaineistojen hankkiminen; yhteistyö Israelissa sijaitsevien juutalaisten ja muslimikoulujen kanssa. Kulttuurienvälisen ja uskontojenvälisen sensitiivisyyden suhde eettiseen ja spirituaaliseen sensitiivisyyteen. Yläkoululaisten kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys

17 Kiitos mielenkiinnostanne!
Kristiina Holm, projektitutkija