Erilaisia lähestymistapoja kun osallistujat tulevat eri kulttuuritaustoista Marianne Teräs 24.4.2007.

Esitys aiheesta: "Erilaisia lähestymistapoja kun osallistujat tulevat eri kulttuuritaustoista Marianne Teräs 24.4.2007."— Esityksen transkriptio:

1 Erilaisia lähestymistapoja kun osallistujat tulevat eri kulttuuritaustoista
Marianne Teräs

2 Lähestymistapoja kun osallistujat tulevat erilaisista kulttuurisista taustoista
kulttuurienvälinen kompetenssi (tiedot, taidot, asenteet, toiminta ja artefaktit), HUOM! yksilö- ja yhteisötasolla ’kulttuuritulkit’, ’kulttuurivälittäjät’, ’kulttuurituvat’, ’kulttuurimentorit’ Transformatiivinen interkulttuurinen oppiminen esim. Räsänen Prosessimalli esim. Bennett ’siirtymätaidot’ esim. Phelanin malli dialogi ja moniäänisyys, aika ja tila ’näkymättömästä näkyväksi’-prosessi

3 Kulttuurienvälinen kompetenssi
tarjotaan kaikille koulutusta, ohjausta yksilö ja yhteisötason osaaminen esim. Pitkänen TIEDOT TAIDOT ASENTEET KULTTUURISET VÄLINEET TOIMINTA

4 Koulutus kulttuurin tuntevalle
koulutetaan ja ohjataan kulttuurin jo tuntevaa henkilöä opastamaan ja kouluttamaan muita esim. kulttuuritulkki, kulttuurimentori, kulttuurivälittäjä tarjotaan yhteisöille ja yrityksille kulttuurikoulutuksia tai järjestetään esim. kulttuuritupatoimintaa parityömalli myös mahdollinen

5 TIP: Transformatiivinen interkulttuurinen pedagogiikka
identiteetti moninaisuuden keskellä kulttuurinen sensitiivisyys interkulttuurinen oppiminen interkulttuurinen kompetenssi transformatiivinen pedagogiikka kriittinen pedagogiikka eettinen perusta Rauni Räsänen ym.

6 Developmental Model of Intercultural Sensitivity (Bennett)
kehitetty reaktiotavoiksi kulttuuriseen erilaisuuteen Denial – Defense – Minimization – Acceptance – Adaptation – Integration

7 Phelan: Monimaailma-malli
Siirtymätaidot OMA IKÄRYHMÄ Arvot, Normit, Tavat, Käytännöt KOTI/VAN-HEMMAT Arvot, Normit, Tavat, Käytännöt KOULU Arvot, Normit, Tavat, Käytännöt Siirtymätaidot Siirtymätaidot

8 Miten käytännössä maahanmuuttajakoulutusta voidaan parantaa
Miten käytännössä maahanmuuttajakoulutusta voidaan parantaa? Case: Kulttuurilaboratorio - ESR/EQUAL - yhteisöaloite - KEHITTÄMISKUMPPANUUS: - Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto, TAVOITTEET: opettajien monikulttuurisen osaamisen kehittäminen hyvien etnisten suhteiden edistäminen

9 Kulttuurilaboratorio
Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria (Vygotsky, Leontjev, Luria) Kehittävä työntutkimus (Engeström) Muutoslaboratorio (Engeström, Virkkunen): osallistava yhteisen toiminnan kehittämismenetelmä Kulttuurilaboratoriossa sovelletaan Muutoslaboratoriomenetelmää Kulttuurilaboratorio on osallistava yhteisen toiminnan kehittämismenetelmä, jossa osallistujat havainnoivat, omaa kulttuuriaan, vertaavat kulttuureja sekä luovat uutta, kulttuurien välistä toimintaa

10 Kulttuurilaboratorio

11 Monimuotoisuus: mahdollisuus kulttuurienväliseen oppimiseen
kulttuurinvälisyys: jännitteinen kenttä, jossa kohtaavat monet intressit, toiminnan historiat ja nykyisyydet, voi purkautua tuhoavana voimana tai kehittävänä voimana kulttuurienvälinen oppiminen yksilön, yhteisön, ja yhteiskunnan tasoilla oleva vuorovaikutteinen ja sekoittuva muutoksen ja kehityksen prosessi (tietoisuus, tiedot, taidot, toiminta, tavarat).

12 Prosessi: Näkymättömästä näkyväksi
UUDET IDEAT UUSI TOIMINTA HAVAINTO JA TUNNISTUS VERTAILU

13 Toimintajärjestelmä Välineet Tekijä Kohde Tulos Työnjako Säännöt
Yhteisö (Engeström, 1987)

14 Entinen ja nykyinen oppimistoiminta (aineisto Kulttuurilaboratorio-hanke/Teräs)
Opettajakeskeiset menetelmät: kysymys-vastaus, toisto, ’suljetut kysymykset’, äidinkieli kirjat, vihkot, liitutaulu yhteisö: ikäluokka, perhe, suku Opiskelijakeskeiset menetelmät, ’avoimet kysymykset’, keskustelu, variaatiot, vieras kieli, ryhmätyöt, itsenäiset tehtävät, piirtoheitin, paperi yhteisö: moninainen luokka, etninen ryhmä, maahanmuuttaja

15 Entinen ja nykyinen … Työnjako: opettaja opettaa ja selittää, opiskelija opiskelee luokassa (kuuntelee, tekee tehtävät) Säännöt: lait, OPS, koulun säännöt, kirjoitetut ja kirjoittamattomat Työnjako: opettaja ohjaa, opiskelija tekee itsenäisiä töitä, kirjastossa, kotona, opintokäynnillä Säännöt: lait, OPS, koulun säännöt, luokka tekee omat säännöt, kirjoitetut ja kirjoittamattomat

16 Kulttuurilaboratorio 1 HESOTE:ssa 2001-2002
elo-lokakuu: peiliaineiston keruu marras-huhtikuu: kulttuurilaboratorio-istunnot 9 kertaa, 1-6 viikon välein, 2-3 tuntia kerrallaan osallistujat: 17 opiskelijaa 8:sta eri kulttuurista, 3 ryhmän opettajaa, koulunkäyntiavustaja, kuraattori, istuntojen vetäjä, projektikoordinaattori ja tutkija Kulttuurilaboratorio 2 HESOTE:ssa 2003 Helmikuu: peiliaineisto Huhti-toukokuu 4 istuntoa Osallistujat: yksi opiskelijaryhmä (12, 6 eri kulttuuria), opettajia, koulunkäyntiavustaja, projektihenkilöstö

17 Esimerkki: paperit Opiskelija 2: Oppiminen Suomessa on paljon paperimaa, Suomessa on paljon paperimaa. Vetäjä: Ahaa, paljon paperia. Opiskelija2: Joo, koulussa on paljon paperia, paljon tehtäviä paljon samanlaisia, esimerkiksi meidän kotimaassa ei ole samanlaisia …. KL1 Opiskelija 1: Ja lopuksi on niin paljon papereita. Anteeksi, mutta rohkeasti minä sanon että papereita on liian paljon. KL 3

18 Miten opiskelija selviää papereista?
Vetäjä: Mitä tarkotat sillä, mikä on parempi oppimistapa. Opiskelija: No ennen ei tietänyt, että opiskelijalla on täytyy pieni toimisto ja nyt mä tiedän et parempi jos on sinun kansio ja sinul on viivotin ja kaikki kaikki minulla ennen ei ollut, nyt on opiskelijalla täytyy oll pieni toimisto mukanaan.