Kuntamarkkinat 16.9.2010 Lisää alueellista osaamista – löydä vapaan sivistystyön hyödyt Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Esitys aiheesta: "Kuntamarkkinat 16.9.2010 Lisää alueellista osaamista – löydä vapaan sivistystyön hyödyt Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen."— Esityksen transkriptio:

1 Kuntamarkkinat 16.9.2010 Lisää alueellista osaamista – löydä vapaan sivistystyön hyödyt Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen

2 VAPAAN SIVISTYSTYÖN MÄÄRITELMISTÄ (OKM) Oppilaitoksia: kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) ja kesäyliopistot. Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Olennainen piirre: opiskelu ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättävät oppilaitosten ja organisaatioiden ylläpitäjät (kunnat, kuntayhtymät, yhdistykset, säätiöt tai osakeyhtiöt). Vapaaseen sivistystyöhön kuuluu sekä erilaisiin arvopohjiin perustuvaa että neutraalia toimintaa. Taustayhteisöt voivat edustaa erilaisia maailmankatsomuksellisia tai uskonnollisia näkemyksiä tai toimia paikallisten ja alueellisten sivistystarpeiden pohjalta. Vapaan sivistystyön koulutusorganisaatiot vastaavat varsin itsenäisesti toiminnastaan ja sen kehittämisestä. Vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja. Opiskelu vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhytkursseihin tai intensiivikursseihin.

3 KANSALAISOPISTOT Kansalais- ja työväenopistot (201) ovat etupäässä kunnan omistamia oppilaitoksia. Osa opistoista on yksityisiä. Opetusta järjestetään jokaisessa kunnassa. Toimintaa on hajautettu eri puolille kuntaa. Tehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetuksen painopiste on erilaisissa taideaineissa, kädentaidoissa sekä kielissä. Kansalaisopistot vastaavat suuresta osasta taiteen perusopetusta. Ne tarjoavat myös avointa yliopisto-opetusta. Opetus järjestetään iltaisin, viikonloppuisin, intensiivikursseina, monimuoto-opetuksena sekä verkkokursseina. Yleisin toimintamuoto on 1-2 kertaa viikossa kokoontuva ryhmä. Hankkeita, projekteja, kehittämistoimintaa, yhteistyötä…

4 ULKOISESTA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ ● Voimassa olevan hallitusohjelman linjauksia aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä: ● "Kannustetaan aikuisväestöä oman osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen parantamalla kouluttautumismahdollisuuksia työelämässä, erityisesti muutostilanteissa. ● Vapaan sivistystyön toimintaedellytykset turvataan. Kehitetään maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten sivistysmahdollisuuksia. Kansalais- ja työväenopistojen painopisteet määritellään paikallisella tasolla."

5 TAUSTAA JA LUKUJA Vapaasta sivistystyöstä annettu laki on sekä toiminta- että rahoituslaki. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia 334: kansansalaisopistoja 201, kansanopistoja 88, kesäyliopistoja 20, liikunnan koulutuskeskuksia (urheiluopistoja) 14 ja opintokeskuksia 11. Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuu vuosittain lähes miljoona henkilöä. Tutkimuksen (Manninen, Luukannel; Priimus, Vantaa 2008) mukaan vaikutukset koetaan hyvin myönteisiksi: opiskelun katsotaan lisäävän hyvinvointia, osaamista, itseluottamusta ja yhteisöllisyyttä. Vapaan sivistystyön rahoitus valtion talousarviossa on yhteensä 181,5 milj. euroa, josta 12,5 milj. euroa on eri tyyppisia avustuksia. Rahoituksessa ei ole lakisääteistä kuntaosuutta ja opiskelijamaksuilla on tärkeä rooli kustannusten hoidossa. Vapaan sivistystyön oppilaitokset saavat vuositasolla noin 2,8 milj. euroa opintoseteliavustuksia, joilla voidaan jättää perimättä tai alentaa mm. työttömien, maahanmuuttajien, opinnollista kuntoutusta tarvitsevien ja eläkeläisten opintomaksuja. Lain uudistukset vuonna 2010: mm. vahva yhteistyön velvoite

6 VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄMISOHJELMA KEHO 2009-2012 Taustalla vahva yhteistyö OKM:n ja vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen kanssa Laaja-alaiset, kunnianhimoiset tavoitteet asioiden kehittämiseen: Perusrahoituksen muutostarpeet Laatu- ja kehittämisrahoitus Tavoitesopimukset Tilasto- ja tietopohja Rakenteellinen selvittäminen Ylläpitämislupien uusiminen Vapaan sivistystyön valtakunnallinen järjestörakenne Muut laatua ja vaikuttavuutta parantavat ehdotukset (esim. opetushenkilöstön asema, monitieteellinen tutkimusohjelma, näyttötutkintojen soveltuminen, kielitutkintojen kehittämistyö, opiskelijapalaute, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen, pedagoginen uudistamistyö)

7 MINNE OLET MATKALLA, VAPAA SIVISTYSTYÖ? Visio 2015: Vapaa sivistystyö on arvostettu suunnannäyttäjä maailmaan, jossa jokaisen omaehtoinen oppiminen, ihmisenä kasvaminen ja täysipainoinen kansalaisuus toteutuvat Kehittämisen painopistealueita: identiteetti, opetus, kumppanuudet, asiakkaat, yhteiset prosessit Identiteetti = yleisen profiilin nostaminen, arvostuksen kohottaminen, arvopohjan vahvistaminen, merkityksen näkyväksi tekeminen Opetus = pedagogisten valmiuksien nostaminen, sukupuolinäkökulma – erityisesti miesnäkökulma – esille opetuksessa, verkko-opetuksen kehittäminen Kumppanuudet = avoimuuteen perustuvan yhteistyön lisääminen, yhteistyö toiminta-ajatuksesta (ei instituutioista käsin) lähtien, työnjako ja profiloituminen, tarpeiden ohjaaminen oppilaitosten välillä Asiakkaat = tarpeiden tunnistaminen, aliedustettujen ryhmien tavoittaminen Yhteiset prosessit = tutkimuksen ja kehitystyön jatkuvuus ja systemaattisuus, taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen ja edunvalvonta, moninaisuus

8 TÄYDENNYSKOULUTUKSISTA Vapaan sivistystyön osaaminen ja pätevyys (VSOP) on vapaan sivistystyön kehittämisohjelma. Ohjelma on tarkoitettu oppilaitosten johdon, opettajien ja muun henkilöstön ammatillisen osaamisen ja työyhteisön toimivuuden kehittämiseen. Ohjelmalle asetetut yleistavoitteet ovat: vapaan sivistystyön aseman lujittaminen yhteiskunnassa, työntekijöiden ja työyhteisöjen osaamisen ja pätevyyden vahvistaminen, yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntyminen, vapaan sivistystyön tutkimustoiminnan vahvistuminen. VSOP -ohjelmassa järjestetään vuosina 2006 - 2010 lyhytkestoista täydennyskoulutusta ja yliopistotasoinen, pitkäkestoinen Työyhteisön kehittäminen ja henkilöstön osaaminen -ohjelma (PD -taso). Lisäksi tuetaan vapaan sivistystyön tutkimusta.

9 OSAAMISEN ONNI Osaava 2010-2016 on OKM:n alainen opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisohjelma koko vapaan sivistystyön toimialaa koskien Tavoitteena opettajien työn houkuttelevuuden parantaminen työolosuhteita kehittämällä Kansalaisopistoissa erityisesti tuntiopettajat, vastavalmistuneet, vähän täydennyskoulutusta saaneet ja 55+ -ikäiset opettajat KoL:lla kaksi hanketta KANTo ja KOTVA. Osaava-hankkeita on käynnissä useissa kunnissa, oppilaitoksissa ja opistoissa. Kunnan tietotaito on osaavan opettajan käsissä. Opetuksen laadulla on väliä. Ole ylpeä taidoistasi. Päivitä ne! Johtaminen on taitolaji – siinä voit kehittyä! Nauti opetustyöstäsi! Opettaminen on hauskaa kun sen osaa!.

10 POHDINTAA: MITEN VOIMME VAHVISTAA SOSIAALISTA PÄÄOMAA? Vapaan sivistystyön toiminta vahvistuu ja kysyntä kasvaa tasaisesti vuosi vuodelta (innoittaja, kouluttaja) Hyvinvointia laaja-alaisesti parantavalle sivistystoiminnalle on pysyvä kysyntä nyky-yhteiskunnassa Yhteisölliselle oppimiselle on tilaus nykyisessä pirstaloituneessa maailmassa ”Opinnot ja toiminnot antavat valmiuksia elämänhallinnalle, kehittävät kykyä hahmottaa muuttuvaa yhteiskuntatodellisuutta, ihmisiä ja yhteisöjä koskevia haasteita sekä mahdollisuuksia perehtyä näihin asioihin ja pohtia niitä yhdessä. Jokainen tarvitsee kykyä hahmottaa omaa elämäntilannettaan, epävarmuuden sietokykyä, sopeutumiskykyä ja taitoa tehdä tarvittavia ratkaisuja” (Manninen, Luukannel 2008) Kunnat tarvitaan valtion lisäksi mukaan viemään tätä viestiä eteenpäin Laajat yhteistyömahdollisuudet esim. sosiaali- ja terveyssektorin, liikunnan, nuoriso- ja elinkeinotoimen kanssa -> vain taivas rajana, jos halutaan tehdä aitoa yhteistyötä Investoinnit suhteessa kunnan muihin toimialoihin verrattuna pienet, hyödyt suuret Pienellä rahalla saadaan valtavan paljon hyvää aikaan (ks. Esim. Kaiku-raportti 2001 ”Hyvää helvetin halvalla”) Miksi usein pahnanpohjimmainen koulutuksen brändin sisällä? Yli sata vuotta opiskeltu ja seuraavat sata vuotta aiotaan myös opiskella (esim. kansalaisopistoissa) -> vakavasti otettava kumppani Kuntapäättäjien ja johdon rooli ja tietämys: miten voitaisiin parantaa? KoL haluaa haastaa kuntien virkamiehet ja päättäjät keskustelemaan asiasta avoimesti ja vuorovaikutteisesti yhteistä hyvää etsien.

11 KIITOS MIELENKIINNOSTASI! Tervetuloa tapaamaan vapaan sivistystyön edustajia osastolle S.01 2. kerrokseen!