VALTION PALKKAUSJÄRJESTELMÄ PALKKATASA-ARVON EDISTÄJÄNÄ

Esitys aiheesta: "VALTION PALKKAUSJÄRJESTELMÄ PALKKATASA-ARVON EDISTÄJÄNÄ"— Esityksen transkriptio:

1 VALTION PALKKAUSJÄRJESTELMÄ PALKKATASA-ARVON EDISTÄJÄNÄ
KOMMENTTIPUHEENVUORO Eeva Rantala toiminnanjohtaja Tieteentekijöiden liitto Yliopistojen ja korkeakoulujen tasa-arvotapaaminen

2 Tasa-arvo ja palkkaus valtion virka- ja työehtosopimuksessa 2007-2010
Sukupuolten välinen tasa-arvo Keskustason osapuolet selvittävät sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymistä sopimuskauden aikana valtion virastoissa. Selvitys koskee tasa-arvolaissa tarkoitetun palkkauksellisen tasa-arvon kehittymistä saman vaativuustason tehtävissä palkkausjärjestelmittäin. Selvitysaineisto kootaan tilastoiksi valtio -yhteensä ja virastoryhmätasoilla. Selvitys tehdään vuosittain erikseen vuosilta 2007, 2008 ja 2009.

3 Tasa-arvo ja palkkaus valtion virka- ja työehtosopimuksessa 2007-2010
Osapuolet tekevät myös kattavan tutkimuksen sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta valtion henkilöstön palkanmuodostuksessa. Lisäksi osapuolet tekevät valtion naisten ja miesten palkkauksellista asemaa työmarkkinoilla kartoittavan tutkimuksen. Tämä palkkatasotutkimus tehdään vuodelta 2008 sopimuskauden lopun tilanteen mukaisena.

4 Tasa-arvo ja palkkaus valtion virka- ja työehtosopimuksessa 2007-2010
Valtion palkkausjärjestelmät on laadittu kohtelemaan tasa-arvoisesti naisia ja miehiä, ja niitä sovelletaan samalla tavalla sekä naisiin että miehiin. Virastot tarkastelevat palkkausjärjestelmiensä toimivuutta säännöllisesti myös naisten ja miesten palkkauksellisen tasa-arvon kannalta. Palkkausjärjestelmien toimivuutta seurataan koko henkilöstölle suunnatuin kyselyin ja osallistumalla tutkimuskohteina tutkimuksiin, joilla haetaan tietoa palkkausjärjestelmien toimivuuden parantamiseksi.

5 Onko jo tietoja vpj:stä ja tasa-arvosta?
Ongelmana on se, että TAHTI-järjestelmästä ei ole pystytty tuottamaan kaikkien yliopistojen osalta tilastoja – valtakunnan tarkat tilastot upj:hin siirryttäessä Kuopion yliopistossa tehty tutkimus: VPJ:n soveltaminen Kuopion yliopistossa Näkökulmana sukupuolten tasavertaisuus ja koettu oikeudenmukaisuus (Helena Taskinen) Lisäksi on järjestöjen tekemiä tutkimuksia ja yliopistokohtaisia tilastoja

6 OPHE ja MUHE-järjestelmät – ongelmat tasa-arvon kannalta
Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmä pohjautuu hyvin pitkälle vanhaan A-palkkajärjestelmään – käytännössä taustalla ovat nimikkeet vaikka järjestelmä ei olekaan nimikepohjainen Muun henkilöstön järjestelmässä sijoittelua vaatitasoille on ohjannut usein entinen palkka. Tämän takia isoja naisvaltaisia ryhmiä on “väärällä tasolla” työn vaativuuteen nähden, esim. kirjastonhoitajat – yliopistoissakin on edelleen naisten töitä ja miesten töitä, ja näiden ammattien arvostus on erilainen

7 Esimerkkejä vpj:stä Yleensä ottaen vpj on tasoittanut jonkun verran miesten ja naisten välisiä palkkaeroja Professoriliiton palkkakyselyn mukaan (joulukuu 2007) naisprofessorien keskipalkka oli 5648 euroa/kk ja miesprofessorien keskipalkka oli 5835 euroa/kk – eli naisprofessoreiden palkka 96,8 % miesprofessoreiden palkasta Esimerkki Kuopion yliopistosta: Naistutkijoiden vaatitason keskiarvo 3,34 Miestutkijoiden vaatitason keskiarvo 3,67 Naislehtoreiden vaatitason keskiarvo 5,75 Mieslehtoreiden vaatitason keskiarvo 6,26 Kuopio: OPHE:ssa miehille paremmat korotukset MUHE:ssa naisille paremmat korotukset

8 Esimerkkejä vpj:stä TTL:n jäsenkyselyn ennakkotietoja, marraskuu 2007, keskipalkka e/kk n m % (n-kerroin) Tutkijakoulutettava ,6 Assistentti ,9 Yliassistentti ,5 Lehtori ,7 Yliopistonlehtori ,9 Tutkija ,8 Erikoistutkija ,9 Tutkijatohtori ,7 Amanuenssi ,1 Suunnittelija ,5 Kirjastonhoitaja ,3 Informaatikko ,0

9 Esimerkkejä vpj:stä TTL:n jäsenkyselyn ennakkotietoja, marraskuu 2007, vaatitason keskiarvo n m Tutkijakoulutettava 2,50 2,48 Assistentti 3,84 3,74 Yliassistentti 5,73 6,18 Lehtori 5,61 6,20 Yliopistonlehtori 5,89 6,21 Tutkija 4,05 4,66 Erikoistutkija 5,72 6,29 Tutkijatohtori 5,10 5,38 Amanuenssi 8,14 8,86 Suunnittelija 8,75 8,38 Kirjastonhoitaja 8,74 9,50 Informaatikko 8,94 9,00

10 Esimerkkejä vpj:stä TTL:n jäsenkyselyn ennakkotietoja, marraskuu 2007, koulutuksen vaikutus Keskipalkka e/kk n m % (n-kerroin) Yliassistentti, tohtori ,2 Lehtori, tohtori ,0 Yliopistonlehtori, tohtori ,2 Tutkija, tohtori ,1 Erikoistutkija, tohtori ,2

11 Miksi Ruotsissa on asiat paremmin?
Tilastot Ruotsin yliopistoista syyskuulta 2007 Naisten keskipalkka prosentteina miesten keskipalkasta Doktorand 98,0 % Forskarassistent 99,2 % Univ adjunkt 97,0 % Univ lektor 96,8% Professor 98,0 % Lähde: Sulf, Lönestatistik

12 Mikä selittää palkkaeroja naisten ja miesten välillä?
Sijoittelu ja arviointi vanhan palkan mukaan – vanhat “virheet” toistuvat Miehiä enemmän esimiestehtävissä ja ylimpien vaativuustasojen tehtävissä Mahdollisesti joissakin tapauksissa merkitystä sillä, että enemmistö arvioijista miehiä Naisten uralla etenemisen vaikeudet, “lapsivähennys”, työnjaolliset asiat: naisille “kerääntyy” enemmän opetustehtäviä, enemmän työryhmän sihteeritehtäviä ym., joista ei arvioinnissa palkita

13 Yliopistouudistus ja palkkatasa-arvo
Yliopistouudistuksen myötä alakohtaiset palkkaerot saattavat kasvaa – vaikuttaako miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin? Kilpailu yliopistojen välillä parhaista tieteentekijöistä saattaa johtaa palkkaeroihin. Toivottavasti nostaa palkkoja, koska nyt yliopistoissa asiantuntijatason tehtävien taso on osittain alle palkansaajien keskiansiotason.