2010 Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus JOTAIN SIITÄ – Mitä meidän.

Esitys aiheesta: "2010 Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus JOTAIN SIITÄ – Mitä meidän."— Esityksen transkriptio:

1 2010 Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus JOTAIN SIITÄ – Mitä meidän kaikkien kannattaisi tietää laadukkaan vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä Ke 20.10.2010 Tampere

2 © Kansalaisareena 2010 Miksi vapaaehtoistoiminnan laatua pitäisi/kannattaisi kehittää? Kenelle vapaaehtoistoiminnan laatua kehitettään? Mitä on laatu vapaaehtoistoiminnassa? Mistä tunnistaa laadukkaan vapaaehtoistoiminnan? Kuka voi kehittää laatua? Kenelle kuuluu vapaaehtoistoiminnan laadun kehittäminen Suomessa? Kuka/mikä taho voi määritellä vapaaehtoistoiminnan laatutekijät? Miten vapaaehtoistoiminnan laatua voi kehittää? Pitäisikö vapaaehtoistoiminta määritellä jotenkin? JOTAIN SIITÄ – Mitä meidän kaikkien kannattaisi tietää laadukkaan vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä

3 © Kansalaisareena 2010 Vapaaehtoistoiminta = 1.Vapaaehtoista + 2.Palkatonta ja/tai palkkiotonta + 3.Toiselle henkilölle (muulle kuin lähiomaiselle), yhteisölle tai ympäristölle + 4.Yleistä hyvää ja/tai lisäarvoa tuottavaa + 5.Tekemistä ja/tai toimintaa Vapaaehtoistoimintaa ei siten ole … III-sektorilla tehtävä palkkatyö Äänestäminen Omaishoito Työhön tai opiskeluun liittyvä harjoittelu Ase-, siviili- tai yhdyskuntapalvelu Hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen Rajapinnoilla … Työyhteisöjen työajalla tekemä vapaaehtoistoiminta, ProBono Talkootyö, jota vastaan organisaatio saa rahoitusta Osallistumisella vaikuttaminen (vrt. Porkkanamafia, Roska päivässä –liike, jne.) …

4 © Kansalaisareena 2010 Vapaaehtoisten määrä 1.510.000 hlöä = 36 % K.A n. 13h/kk/hlö Mediaani 8h/kk Neljässä viikossa 21.471.000 h Vuodessa (x12)257.652.000 h 8h työpäivinä vuodessa 32.206.500 päivää Henkilötyövuosina (220pv/v) 146.393 htv Kun minimipalkka 8e/h = 17.200e/v Vapaaehtoistoiminnan työn arvo minimipalkalla laskettuna: 146.393 htv x 17.200e = 2.517.962.727 e = 2,5 Mrd€ (Suomen valtion budjetti 52 Mrd€ => 4.8 %) Vapaaehtoistoiminta 2010 Tehdyt vapaaehtoistunnit ja taloudellinen arvo Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

5 © Kansalaisareena 2010 Vapaaehtoistoiminta 2010 Vapaaehtoiset ja tunnit Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

6 © Kansalaisareena 2010 Vapaaehtoistoiminta 2010 Vapaaehtoistunnit ja henkilömäärät eri sektoreilla Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

7 © Kansalaisareena 2010 Vapaaehtoistoiminta 2010 Naiset ja miehet eri sektoreilla Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)  SektoriNaisetTunnitMediaaniSektoriMiehetTunnitMediaani 1. Seniorit ja ikäihmiset211289081. Liikunta ja urheilu21121828 2. Lapset ja nuoriso219205762. Lapset ja nuoriso16117706 3. Sosiaali ja terveys1111317103. Seniorit ja ikäihmiset15913264 4. Liikunta ja urheilu12175464. Asukas ja kylätoiminta2049313 5. Asukas ja kylätoiminta11165925. Kulttuuri ja taide978258 6. Muu toiminta8662946. Uskonnollinen toiminta1117784 7. Ammattiyhdistystoiminta8654037. Muu toiminta506228 8. Uskonnollinen toiminta11249148. Maanpuolustus355276 9. Kulttuuri ja taide9045259. Luonto, ympäristö, eläimet1004982 10. Kv ja kehitysyhteistyö51337310. Pelastuspalvelut1737030 11. Poliittinen toiminta222991011. Ammattiyhdistystoiminta523262 12. Etninen, vähemmistöt40169312. Sosiaali ja terveys452784 13. Luonto, ympäristö, eläimet44150213. Poliittinen toiminta501162 14. Maanpuolustus1456414. Kunta/julkinen30562 15. Pelastuspalvelut520415. Etninen, vähemmistöt15212 16. Kunta/julkinen510216. Kv ja kehitysyhteistyö11121

8 © Kansalaisareena 2010 Vapaaehtoistoiminta 2010 Yleisimpiä vapaaehtoistehtävien muotoja Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010) % 44Auttaminen 31Talkootyö 20Neuvonta 18Hallintotehtävät 18Internetin kautta työskentely 16Siistimistehtävät 15Ystävätoiminta 14Tapahtumajärjestely- ja toimitsijatehtävät 14Kehittämistehtävät 13Esiintyminen, ilmaisu, taidetyöt 13Opetus ja koulutus 12Tiedottaminen, viestintä ja julkaisutoiminta 12Ruoanvalmistus 11Ryhmän tai kerhon ohjaaminen 11Piha- ja puutarhatyöt 10Varainhankinta 10Kuljetustehtävät, logistiikka 10Tukihenkilötoiminta 9Vaikuttamistyö 9Johtaminen 8Toimistotehtävät 7Valmentaminen 7Projektitehtävät 7Vertaistukitoiminta 6Puhelinneuvonta 6Tietotekniset tehtävät 6Rakentaminen, remontointi, kunnostustehtävät 6Taloushallinto 4Verkostotyö 4Myyntityö 4Muu 4Markkinointityö 2Sovittelu 2Tutkimustyö 2Rekrytointi 1Isäntäperheenä toimiminen 1Ei osaa sanoa 0Feissaus (F2F, katumarkkinointi)

9 © Kansalaisareena 2010 Vapaaehtoistoiminta 2010 Yleisimpiä naisten ja miesten vapaaehtoistehtäviä Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010) Naisten ja miesten työtNaisetMiehet Auttaminen332Auttaminen336 Talkootyö214Talkootyö251 Siistimistehtävät156Neuvonta154 Ruoanvalmistus154Hallintotehtävät150 Neuvonta144Internetin kautta työskentely135 Internetin kautta työskentely138Kehittämistehtävät113 Ystävätoiminta130Piha- ja puutarhatyöt106 Hallintotehtävät128Opetus ja koulutus103 Tapahtumajärjestely- ja toimitsijatehtävät105Tapahtumajärjestely- ja toimitsijatehtävät100 Esiintyminen, ilmaisu, taidetyöt101Kuljetustehtävät, logistiikka98 Tiedottaminen, viestintä ja julkaisutoiminta94Ystävätoiminta96 Kehittämistehtävät90Ryhmän tai kerhon ohjaaminen93 Opetus ja koulutus89Esiintyminen, ilmaisu, taidetyöt92 Varainhankinta82Tiedottaminen, viestintä ja julkaisutoiminta90 Tukihenkilötoiminta80Vaikuttamistyö90 Ryhmän tai kerhon ohjaaminen77Siistimistehtävät87 Toimistotehtävät77Johtaminen79 Piha- ja puutarhatyöt61Tietotekniset tehtävät76

10 © Kansalaisareena 2010 Vapaaehtoistoiminta 2010 Yleisimpiä nuorten ja seniorien vapaaehtoistehtäviä Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010) Tehtävät (15-24 vuotiaat) 38Auttaminen 24Ryhmän tai kerhon ohjaaminen 19Internetin kautta työskentely 18Opetus ja koulutus 18Johtaminen 17Talkootyö 14Projektitehtävät 13Neuvonta 11Rakentaminen, remontointi, kunnostustehtävät 11Valmentaminen 10Tapahtumajärjestely- ja toimitsijatehtävät 10Kehittämistehtävät 9Esiintyminen, ilmaisu, taidetyöt 8Ruoanvalmistus 8Siistimistehtävät 8Ystävätoiminta 7Tiedottaminen, viestintä ja julkaisutoiminta 7Hallintotehtävät Tehtävät (65-79 vuotiaat) 50Auttaminen 29Talkootyö 24Siistimistehtävät 21Ystävätoiminta 19Ruoanvalmistus 17Hallintotehtävät 17Kuljetustehtävät, logistiikka 17Piha- ja puutarhatyöt 11Kehittämistehtävät 11Tukihenkilötoiminta 9Esiintyminen, ilmaisu, taidetyöt 9Ryhmän tai kerhon ohjaaminen 9Tapahtumajärjestely- ja toimitsijatehtävät 8Internetin kautta työskentely 8Neuvonta 7Vaikuttamistyö 7Vertaistukitoiminta 6Myyntityö

11 © Kansalaisareena 2010 Eri tason toimijat yhteisessä työssä Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen sektorirajat ylittävän kehittämisen hankevalmistelu (Innovaatioverkosto 2011-2014) Verkostojen kokoaminen ja kumppanuusyhteistyön tukeminen Innovaatiot ja hyvät käytännöt (laatu, koulutus, rekrytointi, toimintamallit, organisointi) Tiedonkulku, vaikuttamistoiminta, rajapinnat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Järjestöjen ja viranomaisten välinen yhteistyö (2007-2011) Pelisäännöt Verotus Järjestöjen rooli Toimintaedellytykset Yhteistyö Tiedontarve ja vuorovaikutus Rajapinnat Ennakointi €Osallisuus 2007 -

12 © Kansalaisareena 2010 Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä Kok:Sanna Lauslahti (pj.) SDP:Miapetra Kumpula-Natri Merja Kuusisto Satu Taiveaho Matti Saarinen Katja Taimela Kesk:Juha Mieto RK:Mikaela Nylander KD: Tarja Tallqvist Vihr:Johanna Karimäki Vas:Kari Uotila Ministeriöt mukana pyöreän pöydän seminaarissa 29.1.2010  Työ- ja elinkeinoministeriö  Puolustusministeriö  Ulkoasianministeriö  Oikeusministeriö  Ympäristöministeriö  Sisäasiainministeriö  Sosiaali- ja terveysministeriö  Liikenne- ja viestintäministeriö  Maa- ja metsätalousministeriö  Opetusministeriö  (Valtiovarainministeriö)

13 1.Vuosi 2011: Onnistunut eurooppalaisen vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 (Euroopan Parlamentin tuki sekä riittävä korvamerkitty rahoitus.) 2.Työryhmä: Teemavuoden 2011 asioista vastaava vapaaehtoistoiminnan työryhmä Euroopan Parlamenttiin (Valmistelu, toteutus, seuranta.) 3.Valkoinen Kirja: Vapaaehtoistoiminnan Valkoinen Kirja ja sitä tukevat toimenpidesuunnitelmat (Euroopan Komission esitys konkreettisiksi toimiksi vapaaehtoistoiminnan kentällä.) 4.Oppiminen: Vapaaehtoistoiminnan tunnustaminen epävirallisen ja –muodollisen oppimisen areenaksi (Elinikäisen oppimisen ideologian mukaisesti myös vapaaehtoisuudessa opitut taidot voitaisiin todentaa erityisin tutkintotodistuksin. Vapaaehtoistoiminnan huomioiminen myös polkuna työelämään.) 5.Tilastointi: Vapaaehtoistoiminnan taloudellista merkitystä kuvaavan, vertailukelpoisen tilastoinnin kehittäminen 6.Omarahoitus: Vapaaehtoisen osallistumisen tunnistaminen osaksi EU-hankkeiden omarahoitusta 7.Tukirakenteet ja laatu: Vapaaehtoistoiminnan tukirakenteiden kehittäminen (Oikeuksia ja velvollisuuksia esiin nostavat suositukset vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi päättäjille, vapaaehtoisorganisaatioille ja vapaaehtoisille sekä vapaaehtoistoiminnan laatutyökalut.) 8.Eurooppa-yhdistykset: Eurooppa-yhdistysten tunnustaminen (Status Euroopan tasolla toimiville järjestöille.) 9.Jäsenmaiden yhteistyö: Jäsenmaiden yhteistyön mahdollistaminen vapaaehtoistoiminnan kansalliseksi kehittymiseksi (Open Method of Coordination) 10.Kumppanuus: Kansalaisyhteiskunnan ja Euroopan Parlamentin välinen toimiva kumppanuus (Eurooppatason organisaatiot, kansalliset organisaatiot sekä paikalliset vapaaehtoiskeskukset) Eurooppaverkosto kohti vuotta 2011 (EYV) © Kansalaisareena 2010

14 Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin samaa mieltäeri mieltä VETEi-VETVETEi-VET 4. Olisin halukas osallistumaan 45 %31 %33 %43 % vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnitteluun, mikäli sellainen järjestettäisiin minulle sopivaan aikaan Vapaaehtoistoiminta 2010 Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 4 Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

15 © Kansalaisareena 2010 Alueellinen Valtakunnallinen Kansallinen vapaaehtoistoiminnan tukirakenne III-sektoriYrityksetJulkinen Kehittämisteemat Osallistuva ja oppiva verkosto + tulevaisuuspörinä Moniasiantuntijuuteen pohjaava strateginen kumppanuus

16 © Kansalaisareena 2010 Verkostotilaisuuksissa 2007-> esille nousseita sektorirajat ylittäviä kansallisia kehittämisteemoja  Verkostotyö, tiedon kokoaminen ja jakaminen, imago ja viestintä, hyvät käytännöt, vaikuttaminen  Kevyt ja ketterä, verkostoa palveleva kansallinen tukikeskus  Koordinoivat, kehittävät ja täytäntöön panevat, pysyvät paikalliset tukikeskukset  Koulutus ja -yhteistyö  Rekrytointiyhteistyö (ml. messut ja julkaisut)  Internet-pohjaiset rekrytointitietokannat ja muut hyvän tekemisen sosiaaliset mediat (ml. Time- Bank)  Strategiatyö (ml. järjestöstrategiat ja vet-strategiat)  Osallisuus, moniasiantuntijuus ja oppivat yhteisöt  Julkinen rahoitus (NL) (ml. yleiset toimintaedellytykset)  Virallinen yhteistyösopimus (UK), vet paikka ja rooli yhteiskunnassa  Ammattityön ja vapaaehtoistoiminnan rajapinnat ja muu kuntayhteistyö  Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden ja ohjaajien toimenkuvaukset ja koulutus (kunnissa, järjestöissä, yrityksissä)  Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat ja muu yritysyhteistyö  Verolainsäädäntö (NL)  Työttömyys ja vapaaehtoistoiminta (G) (ml. vapaaehtoistoiminta polkuna työelämään, VetCV, Vet urasuunnittelu ja taitojen harjaannuttaminen  Laatu (ml. Sertifiointimahdollisuudet, palkinnot)  Riskien hallinta (ml. vakuutukset, rikosrekisteriselvitykset (UK)  Tutkimus

17 © Kansalaisareena 2010 Vapaaehtoistoiminnan innovaatioverkostohanke Hankesuunnitelma 2011-2014 Kansalaisten osallistumista lisäävien ja yhteisövoimaa vahvistavien vapaaehtois- ja vertaistoiminnan innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen tuottaminen ja levittäminen sektorirajat ylittävässä avoimessa verkostossa 1)Verkostojen kokoaminen ja kumppanuusyhteistyö 2)Innovaatioiden syntyminen ja hyvien käytäntöjen leviäminen 1)Laatu 2)Koulutus ja oppilaitosyhteistyö 3)Rekrytointi 4)Taloudelliset sektorirajat ylittävä kumppanuus 5)Vapaaehtoistoiminnan organisointi ja toimintamallit 3)Tiedonkulku, vaikuttaminen, rajapinnat

18 © Kansalaisareena 2010 Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin samaa mieltäeri mieltä VETEi-VETVETEi-VET 1. Vapaaehtoisille tulisi Järjestää koulutusta 74 %72 %5 %6 % nykyistä laajemmin Vapaaehtoistoiminta 2010 Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 1 Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

19 © Kansalaisareena 2010 Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin samaa mieltäeri mieltä VETEi-VETVETEi-VET 2. Vapaaehtoisten ohjaamisesta ja tukemisesta tulee 78 %71 %3 %4 % huolehtia nykyistä paremmin Vapaaehtoistoiminta 2010 Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 2 Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

20 © Kansalaisareena 2010 Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin samaa mieltäeri mieltä VETEi-VETVETEi-VET 3. Tiedottava ja palveleva vapaaehtoistoiminnan keskuslähialueellani39 %29 %30 %34 % olisi minulle tarpeellinen Vapaaehtoistoiminta 2010 Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 3 Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

21 Ammattilaisten ohjaus, tuki, neuvonta Koulutusyhteistyö Tiedottaminen Rekrytointi Vapaaehtoisten ohjaus, tuki, neuvonta Verkostoyhteistyön mahdollistaminen yli taloudellisen sektorirajojen Tutkimus Tilat Henkilöstö Paikallisen verkostoyhteistyön mahdollistaminen yli toiminnallisten sektorirajojen Tulevaisuuden suunnittelu Vaikuttaminen Imagotyö Seutukunta Kansallinen Kansainvälinen Kehittämisyhteistyö mahdollistaminen VET:n ohjelmat ja strategiat Kunta- ja yritysyhteistyö Järjestöstrategiat Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Tutkimustarpeiden ja –tiedon välittäminen Tutkimusten ohjaaminen Tiedon välitys, yhteiset materiaalit Palveleva välitysportaali Keskitetty työnohjaus VET peruskoulutus Teema-, jatko- ja erikoistumiskoulutus Vapaaehtoisen toiminnan resurssi- keskusmalli 2010 Vapaaehtoisen toiminnan resurssi- keskusmalli 2010

22 Helsinki Espoo:  Keskus + verkostotyö  Tiedottaminen + vaikuttaminen  Koulutus  Tulevaisuus  Vapaaehtoisten neuvonta  Rekrytointipalvelu  Ammattilaisten neuvonta Jyväskylä/verkosto, vaikuttaminen Kainuu:  Keskus + verkostotyö  Tiedottaminen + vaikuttaminen  Koulutus  Tulevaisuus  Tutkimus Turku/verkosto Oulu:  Keskus + verkostotyö  Tiedottaminen + vaikuttaminen  Koulutus  Rekrytointi  Tulevaisuus  Tutkimus  Vapaaehtoisten neuvonta  Ammattilaisten neuvonta Kemi/Tornio:  Keskus + verkostotyö  Tiedottaminen + vaikuttaminen  Koulutus  Tulevaisuus  Vapaaehtoisten ja ammattilaisten neuvonta  Rekrytointi ja tutkimus Tampere/verkosto Vapaaehtoisen toiminnan resurssi- keskukset Suomessa 2010

23 © Kansalaisareena 2010 Laatualueet 1-6 1.Välitystoiminta 2.Markkinointi 3.Hyvien käytäntöjen kehittäminen 4.Uusien vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien/paikkojen kehittäminen 5.Vaikuttamistoiminta 6.Vapaaehtoistoiminnan strategian kehittäminen Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 1-6

24 © Kansalaisareena 2010 1. Välitystoiminta Päämäärä: Sekä yksityiset henkilöt että vapaaehtoisten kanssa toimivat organisaatiot ovat tietoisia siitä, että VK on paras paikka vapaaehtoisten ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien/paikkojen löytämiseen. Esitteet, www-sivut, yhteystiedot Sisäinen ohjeistus vapaaehtoistyöntekijöitä ja -paikkoja etsivien kyselyihin vastaamiseen ja tehtävien räätälöintiin Säännöllinen raportti välitystoiminnan onnistumisesta sekä vapaaehtoisen että sijoitusorganisaation näkökulmista Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 1/6

25 © Kansalaisareena 2010 2. Markkinointi Päämäärä: Sekä yksilöt (mukaan lukien syrjäytyvät ja vaikeasti tavoitettavat ryhmät) että organisaatiot kaikilta sektoreilta ovat tietoisia vapaaehtoistoiminnan arvosta ja hyödyistä, monipuolisista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista sekä yhteiskunnallisesti merkittävästä roolista. Tapahtumat, kampanjat Markkinointisuunnitelma kohderyhmineen ja toimenpiteineen Markkinointimateriaali Arviointi ja raportti markkinoinnin onnistumisesta Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 2/6

26 © Kansalaisareena 2010 3. Hyvien käytäntöjen kehittäminen Päämäärä: Vapaaehtoismyönteinen ilmapiiri = Vapaaehtoisten kanssa työskentelevät (koordinaattorit, ohjaajat) suhtautuvat johdonmukaisesti kaikilla VK:n toimialoilla positiivisesti vapaaehtoisten rekrytointiin, pitämiseen/pysyvyyteen ja kehittämiseen Laadukkaan vapaaehtoistoiminnan koulutusta verkoston organisaatiolle Koulutustarveselvitys Koulutusmenetelmät ja -materiaalit Arviointi ja raportti koulutusten onnistumisesta ja osaamistarpeisiin vastaamisesta Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 3/6

27 © Kansalaisareena 2010 4. Uusien vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien/paikkojen kehittäminen Päämäärä: VK edistää laadukkaiden vapaaehtoispaikkojen lisääntymistä ja moninaistumista kaikilla sektoreilla. Yhteistyö vapaaehtoisten kanssa toimivien organisaatioiden kanssa Paikallisen tilanteen analysointi a) olemassa olevat vapaaehtoistehtävät ja vapaaehtoisryhmät b) mahdolliset tehtävien tai ryhmien katvealueet Vapaaehtoistehtäviä sekä julkiselta, III- että yksityiseltä sektorilta Arviointi ja raportti vapaaehtoisten moninaistumisesta ja vapaaehtoisten määrän lisääntymisestä Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 4/6

28 © Kansalaisareena 2010 5. Vaikuttamistoiminta Päämäärä: VK:n poliittinen vaikuttaminen ja kampanjointityö varmistavat, että vapaaehtoistoiminta on vahvasti päätösten tekijöiden paikallisella asialistalla. Tietoisuus paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen hallinnon ehdotuksista ja politiikasta, joilla voi olla vaikutusta vapaaehtoistoimintaan = kampanjoinnin kohteeksi Johdonmukainen avainpäättäjiin ja mediaan kohdistuva vaikuttamistyö VK on tunnettu vapaaehtoistoiminnan asiantuntija yleisessä vapaaehtoistoiminaan liittyvässä keskustelussa. Arviointi ja raportti vaikuttamistoiminnassa onnistumisesta Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 5/6

29 © Kansalaisareena 2010 6. Vapaaehtoistoiminnan strategian kehittäminen Päämäärä: VK:n hyvien käytäntöjen ja kehittämisen asiantuntemus ohjaa paikallisia verkostoja ja päätöksentekijöitä vapaaehtoismyönteisen ympäristön kehittämiseen. Tulevaisuuteen suuntautuva jatkuva kehittäminen = lyhyen, keskipitkän että pitkän tähtäimen suunnitelmat vapaaehtoistoiminnan kehittymiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi Ajankohtaisten ja tulevaisuuden kannalta merkityksellisten asioiden esiin nostaminen Kumppanuudet ja yhteistyöhön sitoutuminen Strateginen suunnitelma, jossa tavoitteet a) määriteltyjä b) saavutettavia c) merkityksellisiä d) aikataulutettuja Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 6/6

30 © Kansalaisareena 2010 Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin samaa mieltäeri mieltä VETEi-VETVETEi-VET 6. Kattava Internet- pohjainen 37 %31 %38 %41 % vapaaehtoistyön hakukone, josta löytäisin itselleni sopivaa vapaaehtoistoimintaa, olisi minulle tarpeellinen Vapaaehtoistoiminta 2010 Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 6 Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

31 © Kansalaisareena 2010 Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin samaa mieltäeri mieltä VETEi-VETVETEi-VET 5. Mikäli työnantajani/ oppilaitokseni antaisi kokeilla vapaaehtois-50 %43 %23 %30 % työtä työ/kouluaikana, kokeilisin sitä Vapaaehtoistoiminta 2010 Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 5 Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

32 © Kansalaisareena 2010 Tekes esiselvitys: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

33 LISÄARVO TYÖYHTEISÖILLE Kontaktit lähiyhteisöön Yrityksen imago Lisäarvoa henkilöstöpolitiikkaan Asiakasuskollisuus Työntekijöiden sitoutuminen Rekrytointivaltti Henkilöstön kehittyminen Poissaolojen väheneminen Motivaatio Tiimitaidot Positiivinen julkisuusHenkilöstön taitojen kehittyminen Yleinen tietoisuusValistustyö Arvokas panosTietoisuuden lisääntyminen LähiyhteisöönVapaaehtoisten rekrytointi Uudet jäsenet Lisärahoitus Koulutus Projektiosaaminen Verkostot Yhteiskunnallinen tiedostaminen Sosiaalinen inkluusio Yhteisöllinen osallisuus Osallistuminen Tarpeellisuuden ja merkitykselli- syyden kokemus LISÄARVO VAPAAEHTOIS- YHTEISÖILLE Tunne mahdollisuudesta Vaikuttaa. T yötyytyväisyys Terveys ja hyvinvointi Henkilökohtaiset saavutukset ja onnistuminen Mahdollisuus auttaa LISÄARVO VAPAAEHTOISILLE © Kansalaisareena 2010 Tekes esiselvitys: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

34 © Kansalaisareena 2010 1.Vastuuhenkilö, työryhmä ja aikataulutus 2.Nykytilanteeseen tutustuminen 3.Tukea asialle – koko organisaatiolta 4.Yhdessä työntekijöiden kanssa 5.Tarpeiden ja päämäärien määritteleminen 6.Ohjelmamalli 7.Kumppanuuden muodostaminen 8.Resurssien kohdentaminen 9.Oikeat työt oikeille vapaaehtoisille Laatua vapaaehtoisyhteisöjen työyhteisöohjelmiin ja työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmiin 10. Työpiste ja matkustaminen 11. Koulutus 12. Vakuutukset 13. Luottamuksellisuus 14. Oikeudet ja velvollisuudet 15. Tiedottaminen, markkinointi, rekrytointi ja promootio 16. Vapaaehtoisten kiittäminen ja muistaminen 17. Verkostotyön johtaminen ja hyvä yhteistyö 18. Seuranta ja arviointi

35 © Kansalaisareena 2010 Esimerkkejä työyhteisöjen vapaaehtoistoiminnasta Suomessa Deloitte Impact Day - Kerran vuodessa deloittelaiset ympäri maailman irrottavat päivän työn auttaakseen ympäröivää yhteisöään. Vuoden 2009 Impact Day toteutettiin Suomessa yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummit ry:n kanssa. Päivän aikana deloittelaiset siistivät ja kunnostivat HUS:n neljän nuorisopsykiatrisen toimipaikan piha-alueita. Leiras Leiras on halunnut toimia vanhusten yksinäisyyden vähentämiseksi. ½ pv kk jokaisella Leiraksen työntekijällä on mahdollisuus tehdä työaikana vapaaehtoistyötä vanhusten palvelukeskuksessa, esim. Helsingissä Kustaankartanossa. Leiraslaiset ulkoiluttavat vanhuksia ja ovat mukana erilaisissa tapahtumissa auttamassa. Nokia Nokia Helping Hands – nokialaiset voivat käyttää 1-2 pv/v vapaaehtoistyöhön joko tiimeinä tai yksinään. Sisäasiainministeriö Työnantaja mahdollistaa henkilöstön osallistumisen 1 pv/ v vapaaehtoistyöhön itse valitussa yleishyödyllisessä yhteisössä. Accenture ”Me etsimme ja järjestämme yhdessä Punaisen Ristin kanssa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, jotka voisivat sopia työntekijöillemme. Ilmoitamme hankkeista sähköisellä ilmoitustaululla ja uutiskirjeessä. Meillä on lähes 1200 työntekijää ja heistä yli 300 on ilmoittanut olevansa kiinnostunut yhteiskuntavastuutoiminnasta. ” Laura Heikkurinen, johtava konsultti Accenture

36 © Kansalaisareena 2010 Laatualueet: 1.Suunnittelu (tiedetään miksi, mitä ja miten tehdään) 2.Hallinto (varmistetaan organisaation tehokkuus ja toiminta) 3.Johtaminen (innostetaan ihmisiä ja edistetään laatua 4.Käyttäjälähtöinen palvelu (edunsaajat organisaation keskiöön) 5.Ihmisten johtaminen (oikeat henkilöt keskinäiseen yhteistyöhön) 6.Oppiminen ja kehittäminen (kehittyminen) 7.Rahan hallinta (ansainta, hallinta ja oikeaoppinen käyttäminen) 8.Resurssien hallinta (tehokas työskentely ja jatkuvuus) 9.Tiedottaminen ja asioiden edistämistyö (profiilin nostaminen ja viestinnässä onnistuminen) 10.Yhteistyö (tuloksia parantava verkottuminen) 11.Seuranta ja arviointi (kuinka hyvin toimintaan) 12.Tulokset (toiminnan parantaminen ja muutoksen aikaansaaminen) Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa

37 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaation missio, arvot ja päämäärät on määritelty selkeästi. Suunnitelmat pohjautuvat edunsaajien ja sidosryhmien tarpeisiin ja odotuksiin, ja niissä otetaan huomioon tarvittavat resurssit. Lyhyen tähtäimen ja keskipitkän aikavälin painopisteet ovat selkeitä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Taso 1: Organisaatiolla on selkeä perustarkoitus ja suunnitelmat siitä, mitä se aikoo saavuttaa vuoden aikana. Taso 2: Organisaatio kehittää keskipitkän aikavälin strategian. Avainsidosryhmät ovat mukana suunnitteluprosessissa. Suunnitelmia seurataan, arvioidaan ja uudelleen suunnataan säännöllisesti. Taso 3: Organisaatio noudattaa systemaattista suunnittelu- ja arviointisykliä. Kaikki henkilöt ja muut resurssit on systemaattisesti suunnattu yhteisesti jaetun pitkän tähtäimen suunnitelman saavuttamiseen. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 1/12 1. Suunnittelu: Tiedetään miksi, mitä ja miten tehdään

38 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Vapaaehtoistoiminnan missio, arvot ja päämäärät eli merkitys organisaatiossa on määritelty selkeästi. Suunnitelmissa otetaan huomioon vapaaehtoisten tarpeet ja odotukset sekä tarvittavat resurssit. Lyhyen tähtäimen ja keskipitkän aikavälin painopisteet ovat selkeitä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Vapaaehtoistoiminnan suunnittelu: Tiedetään miksi, mitä ja miten tehdään

39 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Hallitus/johtokunta varmistaa, että organisaatiota johdetaan tehokkaasti ja luotettavasti. Se osoittaa vastuullisuutta sidosryhmille, ja sillä on taitoa ja tarvittava tieto organisaation mission saavuttamiseksi ja arvojen toteutumiseksi. Taso 1: Hallitus/johtokunta vastaa kaikista lakiin perustuvista ja säännöllisistä vastuista ja raportoi asianmukaisesti sidosryhmille. Hallituksen/johtokunnan jäsenet ymmärtävät roolinsa ja toimiensa yhtenäisyyden. Taso 2: Hallitus/johtokunta vastaa strategiasta, varmistaa tehokkaan johtamisen ja arvioi organisaation toimintaa. Taso 3: Hallitus/johtokunta on visionäärinen ja tuottaa näkemyksellistä ja tehokasta johtamista, on tekemisissä henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa kyvykkään organisaation kehittymiseksi ja työskentelee aktiivisesti edistääkseen organisaation tavoitteiden saavuttamista. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 2/12 2. Hallinto: Varmistetaan organisaation tehokkuus ja sujuva toiminta

40 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Hallitus/johtokunta varmistaa, että vapaaehtoistoimintaa johdetaan tehokkaasti ja luotettavasti sillä on taitoa ja tarvittava tieto organisaation vapaaehtoistoiminnan mission saavuttamiseksi ja arvojen toteutumiseksi Vapaaehtoistoiminnan hallinto: Varmistetaan vapaaehtoistoiminnan sujuvuus

41 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Johto viestii organisaation visiota, innostaa ja motivoi ihmisiä ja parantaa organisaation profiilia. Johto kehittää asianmukaiset toimintamallit, jotka tuottavat riittävän sisäisen tuen ja tiedon hallitukselle/johtokunnalle. Tehokas viestintä, tiimityö sekä henkilökohtaisten voimavarojen hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen rohkaisee innovatiivisuuteen. Taso 1: Organisaation hyvä johtaminen edistää tehokasta sisäistä viestintää ja sitoutumista organisaation päämääriin. Johto toimeenpanee tehtävät lakisääteisten vaatimusten täyttämiseksi ja valvoo organisaation edistymistä, kehittämistä ja laatua. Taso 2: Organisaatiossa työskentelevät henkilöt ovat motivoituneita ja tekevät hyvää tiimityötä. He ovat mukana vahvistamassa organisaatiota ja vastaamassa ulkopuolisiin odotuksiin. Organisaatiossa noudatetaan toimintaperiaatteita ja –ohjeita, jotka vahvistavat hyviä käytäntöjä. Taso 3: Organisaatio kehittää johtamista (leadership) kaikilla tasoilla. Johtajat innostavat ihmisiä niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin. Organisaatio käyttää vaihtelevia näkökulmia luovasti. Johtajat johtavat ja mahdollistavat organisaation oppimista, pitkän tähtäimen kehittymistä ja jatkuvaa parantamista. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 3/12 3. Johtaminen: Innostetaan ihmisiä ja edistetään laatua

42 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Johto viestii vapaaehtoistoiminnan visiota sekä innostaa ja motivoi vapaaehtoisia. Johto kehittää asianmukaiset vapaaehtoistoiminnan toiminta- ja koordinointimallit, jotka varmistavat riittävän tuen vapaaehtoisille ja tarvittavan tiedon hallitukselle/johtokunnalle. Tehokas viestintä, tiimityö sekä vapaaehtoisten henkilökohtaisten voimavarojen hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen rohkaisee vapaaehtoisia innovatiivisuuteen. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen: Innostetaan vapaaehtoisia ja edistetään laatua

43 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaatio tunnistaa ja arvostaa edunsaajiaan ja ylläpitää hyvää yhteyttä heidän kanssaan. Edunsaajat ovat keskeisiä niin palvelujen ja toimintojen suunnittelussa, tuotannossa kuin arvioinnissakin. Organisaatio keskittyy tuottamaan edunsaajille lisäarvoa ja tuo esille heidän merkitystään. Taso 1: Organisaatio tietää, keitä sen edunsaajat ovat, välttää epäoikeudenmukaista syrjintää ja rakentaa palveluistaan saavutettavia. Edunsaajilta kerätään ja kirjataan tietoa, ja organisaatio vastaa asianmukaisesti edunsaajien palautteeseen. Taso 2: Organisaatio työskentelee systemaattisesti osallistaakseen edunsaajansa, ja varmistaa, että se tavoittaa myös marginaaliset ja syrjäytyvät ryhmät. Edunsaajien palautteesta syntyvä informaatio käytetään systemaattisesti palvelutuotannon kehittämiseksi. Taso 3: Organisaatiolla on strateginen linjaus ottaa edunsaajat mukaan palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Tuloksia parannetaan tutkimusta ja arviointia hyödyntäen. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 4/12 4. Käyttäjälähtöinen palvelu: Edunsaajat organisaation keskiöön

44 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaatio tunnistaa ja arvostaa vapaaehtoisiaan ja ylläpitää hyvää yhteyttä heidän kanssaan. Organisaatio kehittää tehtäviä vapaaehtoislähtöisesti ja tuo esille vapaaehtoisten merkitystä. Vapaaehtoiset ovat mukana niin vapaaehtoistoiminnan kuin muidenkin palvelujen ja toimintojen suunnittelussa, tuotannossa ja arvioinnissa. Vapaaehtoislähtöinen palvelu: Vapaaehtoiset organisaation keskiöön

45 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaatio rekrytoi sopivia ihmisiä ja tukee heitä organisaation perustehtävän toteutumiseksi. Henkilöstöllä ja vapaaehtoisilla on asianmukaiset taidot, tietämys ja kokemus. He tietävät kenelle ovat vastuussa ja ymmärtävät oman roolinsa. Organisaatio arvostaa panosta, jonka he antavat organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. Taso 1: Henkilöstöön liittyvät lakisääteiset velvollisuudet hoidetaan. Henkilöstölle ja vapaaehtoisille jaetaan tietoa, jotta he saavat tukea ja ymmärtävät oman roolinsa. Taso 2: Henkilöstön ja vapaaehtoisten ohjaamiseen on olemassa toimintaohjeet ja sovitut toimenpiteet. Ihmiset tekevät tiimityötä ja toimintaa johdetaan hyvin. Tehokasta tiedottamista edistetään. Taso 3: Henkilöstöresursseja suunnitellaan etukäteen. Henkilöstöpolitiikkaa, etuja ja toimenpiteitä arvioidaan säännöllisesti. Henkilöstön ja vapaaehtoisten panosta arvostetaan. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 5/12 5. Ihmisten johtaminen: Henkilöstöhallinto

46 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Vapaaehtoisten rekrytointi on strategian mukaista ja suunnitelmallista. Organisaatio luo aktiivisesti erilaisille vapaaehtoisille sopivia tehtäviä. Organisaatio rekrytoi tehtäviin sopivia vapaaehtoisia ja tukee heitä tehtävässä onnistumiseksi. Vapaaehtoisilla on asianmukaiset taidot, tietämys ja kokemus. Vapaaehtoiset tietävät kenelle ovat vastuussa ja ymmärtävät oman roolinsa. Organisaatio arvostaa panosta, jonka vapaaehtoiset antavat organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. Vapaaehtoisten johtaminen:

47 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Koulutus ja muut oppimismahdollisuudet nähdään olennaisena osana yksilöiden ja organisaation kehittymistä. Organisaatio oppii omasta ja muiden kokemuksesta ja käyttää oppimaansa jatkuvaan parantamiseen. Oppimista ja kehittämistä resursoidaan ja seurataan ja siihen rohkaistaan. Taso 1: Henkilöstö, vapaaehtoiset ja hallituksen/johtokunnan jäsenet ovat tietoisia oppimisen mahdollisuuksista ja hyödyntävät niitä. Laadun itsearvointi johtaa suunnitelmallisiin parannuksiin. Taso 2: Oppiminen ja kehittäminen on suunnitelmallista ja perustuu ihmisten ja organisaatioin tarpeisiin. Laadun arviointi tukee organisaation oppimista. Taso 3: Oppimisen ja jatkuvan kehittämisen kulttuuri on vahva ja oppimista jaetaan muiden organisaatioiden kanssa. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 6/12 6. Oppiminen ja kehittäminen: Kehittyminen

48 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Koulutus ja muut oppimismahdollisuudet nähdään olennaisena osana vapaaehtoisten ja organisaation kehittymistä. Organisaatio oppii omasta ja vapaaehtoisten kokemuksesta ja käyttää oppimaansa jatkuvaan parantamiseen. Organisaatio huolehtii vapaaehtoisten riittävästä kouluttamisesta. Vapaaehtoisten oppimista ja kehittämistä resursoidaan ja seurataan ja siihen rohkaistaan. Vapaaehtoistoiminnassa oppiminen ja kehittyminen

49 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaatio hankkii riittävästi tuloja suunniteltuja toimintoja varten sekä toimintakykyisyyttä ja jatkuvuutta turvaamaan. Se hallinnoi rahansa tehokkaasti ja harkiten sekä pitää kirjanpitoa. Sen talouskuri on tiukkaa ja se toimii lakien ja kirjanpidon hyvien käytäntöjen mukaisesti. Taso 1: Organisaatio huolehtii kaikista lakisääteisistä rahaan liittyvistä vastuista ja käyttää rahaa niihin tarkoituksiin, joihin sitä on myönnetty. Taloushallinnon perustoiminnot ovat kunnossa. Taso 2: Tulot ja menot ovat suunniteltuja ja organisaation perustehtävään ja arvoihin liittyviä. Taloudellinen varmuus vahvistuu, kun talousseuranta on huolellista ja tulon lähteet monipuolisia. Taso 3: Organisaatio ennustaa talouttaan tarkasti. Se suunnittelee tulojen lisääntymistä, investointeja ja rahojen käyttökohteita tehokkaasti pitkällä tähtäimellä. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 7/12 7. Rahan hallinta: Ansainta, hallinta ja oikeaoppinen käyttäminen

50 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Resursseja hallitaan siten, että varmistetaan riittävä tuki suunnitelluille toiminnoille. Resursseja käytetään turvallisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Organisaatio toteuttaa eettisen ja kestävän kehityksen työkäytäntöjä ja hallinnoi resursseja siten, että negatiiviset vaikutukset ympäristöön minimoituvat. Taso 1: Organisaatiolla on riittävät resurssit suunniteltujen toimintojen tehokkaaseen toteuttamiseen sekä turvallisuus- ja saavutettavuusvaatimusten täyttämiseen. Ympäristön suojelua toteutetaan ainakin jonkin verran. Taso 2: Resurssit suunnitellaan toiminnan ja palvelujen mukaan ja käytetään vaikuttavasti. Organisaatio toimii rajoittaakseen kaikki toiminnastaan johtuvat negatiiviset ympäristövaikutukset. Taso 3: Resurssien ja varallisuuden käyttö tukee organisaation toimintapolitiikkaa ja strategiaa. Organisaatiolla on yhtenäinen lähestymistapa kestävän (sekä kestävän organisaation että kestävän ympäristön) kehittämisen edellyttämien vaatimusten täyttämiseen. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 8/12 8. Resurssien hallinta: Tehokas työskentely ja jatkuvuus

51 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaatiolla on riittävästi varoja vapaaehtoistoimintoja varten. Resursseja hallitaan siten, että varmistetaan riittävä tuki suunnitelluille vapaaehtoistoiminnoille. Resursseja käytetään turvallisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Vapaaehtoistoiminnan resurssit:

52 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaatio viestii vaikuttavasti edunsaajien ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa. Se rakentaa näkyvää profiilia ja mainostaa vaikuttavasti palveluitaan ja toimintojaan. Tietoa organisaatiosta ja sen työstä käytetään haluttujen muutosten aikaansaamiseksi. Taso 1: Organisaatio tietää, mitä se haluaa viestiä ja kenelle. Se mainostaa työtään ja viestittää edunsaajien tarpeista. Taso 2: Organisaatio tiedottaa aktiivisesti perustehtävästään, työstään ja saavutuksistaan. Taso 3: Organisaatio tunnetaan avainsidosryhmien keskuudessa, ja kaikki ulkoinen viestintä tukee selkeästi organisaation strategiaa. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 9/12 9. Tiedottaminen ja asioiden edistämistyö: Profiilin nostaminen ja viestinnässä onnistuminen

53 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaatio viestii vaikuttavasti vapaaehtoisten ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa. Organisaatio rakentaa näkyvää vapaaehtoistoiminnan profiilia ja tiedottaa vaikuttavasti vapaaehtoistoiminnastaan. Tietoa vapaaehtoistoiminnasta käytetään organisaation ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen edistämiseksi. Vapaaehtoistoiminnan tiedottaminen ja edistämistyö: Profiilin nostaminen ja viestinnässä onnistuminen

54 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaatio rakentaa hyviä suhteita muiden organisaatioiden kanssa ja tekee yhteistyötä monin tavoin, paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Se luo mahdollisuuksia yhteistyöhön tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi, muutosten edistämiseksi ja lisäarvon tuottamiseksi edunsaajille. Taso 1: Organisaatio verkostoituu muiden oleellisten organisaatioiden kanssa ja työskentelee niiden kanssa perustehtävänsä toteuttamiseksi ja lisäarvon tuottamiseksi edunsaajille. Taso 2: Organisaatio on aktiivinen jäsen useissa oleellisissa verkostoissa. Se etsii säännöllisesti mahdollisuuksia työskennellä muiden organisaatioiden kanssa ja suunnittelee yhteistyötä perustehtävänsä toteutumiseksi ja lisäarvon tuottamiseksi edunsaajille. Taso 3: Strategisia kumppanuuksia kehitetään organisaation jatkuvuuden turvaamiseksi ja vaikuttavien palveluiden tuottamiseksi edunsaajille. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 10/12 10. Yhteistyö: Tuloksia parantava verkostoituminen

55 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaatio rakentaa hyviä suhteita muiden vapaaehtoisten kanssa toimivien organisaatioiden kanssa. Organisaatio tekee sektorirajat ylittävää vapaaehtoistoiminnan kehittämisyhteistyötä monin tavoin; paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Vapaaehtoistoiminnan yhteistyö: Tuloksia parantava verkostoituminen

56 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaatio kerää ja analysoi oleellista tietoa säännöllisesti. Se käyttää seurantaa ja muuta tietoa organisaation käytäntöjen ja tulosten arvioimiseksi. Arviointitulokset käytetään organisaation kehittämiseksi sekä palvelujen ja tulosten parantamiseksi. Taso 1: Organisaatio kirjaa toimintansa, palvelunsa ja tuloksensa rutiininomaisesti. Se arvioi onnistumistaan ja käyttää tätä tietoa päätösten tekemiseen ja suunnitteluun sekä rahoittajille ja asiakkaille raportoimiseen. Taso 2: Organisaatio kerää ja analysoi monipuolisesti tietoa toiminnastaan ja tuloksistaan. Tietoa käytetään operatiivisiin ja strategisiin tarkoituksiin sekä vastuullisuuden osoittamiseen. Taso 3: Seuranta ja arviointi suoritetaan säännöllisesti, ja ne ovat keskeinen osa kaikkea organisaation toimintaa. Organisaatio arvioi omaa osuttaa laajempiin vaikutuksiin sekä suhtautuu avoimesti ja objektiivisesti toimintansa arviointiin. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 11/12 11. Seuranta ja arviointi: Kuinka hyvin toimitaan

57 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaatio kerää ja analysoi säännöllisesti tietoa vapaaehtoistoiminnasta. Organisaatio käyttää seuranta- ja muuta tietoa vapaaehtoistoiminnan käytäntöjen ja tulosten arvioimiseksi. Arviointitulokset hyödynnetään vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä. Vapaaehtoistoiminnan seuranta ja arviointi: Kuinka hyvin toimitaan

58 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaatio käyttää oppimista tehostaakseen toimintaansa. Edunsaajille tuotettu lisäarvo ja organisaation tulokset yhteiskunnassa laajemminkin muodostavat positiivisen jatkumon pitkällä aikavälillä ja niitä voi hyvin vertailla samantyyppisten organisaatioiden tulosten kanssa. Tämä päämäärä pätee tuloksiin, jotka liittyvät a) edunsaajiin b) ihmisiin c) organisaatioon ja d) lähiyhteisöön/yhteiskuntaan. Taso 1: Edunsaajat ovat tyytyväisiä palveluihin ja saavat määriteltävissä olevia hyötyjä. Organisaatiolla on osaava henkilökunta ja vapaaehtoiset. Työskentely-ympäristö on hyvä. Organisaation taloudelliset suunnitelmat saavutetaan, suunnitellut palvelut tuotetaan ja laatua kehitetään. Laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista on todisteita. Taso 2: Henkilökunnan ja vapaaehtoisten kehittämisestä ja laadun kehittämisestä johtuen toiminnan taso on hyvä ja organisaatio tuottaa kasvavaa lisäarvoa edunsaajille. Organisaation talous on terveellä pohjalla ja toiminta tuottaa rahalle vastinetta. Organisaatio tunnetaan lähiyhteisössä/yhteiskunnassa myönteisenä resurssina. Taso 3: Organisaation toiminta ja tulokset kehittyvät ajan kuluessa ja yksilöiden tyytyväisyys ja toiminnan taso ovat korkealla. Organisaatio on kestävällä pohjalla ja osoittaa jatkuvaa parantamista. Sillä on korkea profiili ja se pystyy osoittamaan oman osuutensa laajempiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 12/12 12. Tulokset: Toiminnan parantaminen ja muutoksen aikaansaaminen

59 © Kansalaisareena 2010 Päämäärä: Organisaation vapaaehtoistoiminta tuottaa todistettavasti yhteiskunnallista lisäarvoa Organisaation vapaaehtoistoiminta voi toimia hyvänä esimerkkinä muille samantyyppisille organisaatioille. Tulokset: Vapaaehtoistoiminnan parantaminen ja muutoksen aikaansaaminen

60 © Kansalaisareena 2010 Yhteystiedot Kansalaisareena ryenimi.snimi@kansalaisareena.fi Kumpulantie 1 A, 6. krswww.kansalaisareena.fi 00530 Helsinki Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen +358 50 442 0429 Suunnittelija Jatta Vikström +358 50 590 3322