Toimijakohtaiset kiintiöt - sakl:n alustavia näkemyksiä

Esitys aiheesta: "Toimijakohtaiset kiintiöt - sakl:n alustavia näkemyksiä"— Esityksen transkriptio:

1 Toimijakohtaiset kiintiöt - sakl:n alustavia näkemyksiä
Kim Jordas, Suomen Ammattikalastajaliitto, Helsinki SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

2 SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
Esityksen rakenne Taustaa – silakka ja kilohaili Suomen kaupallisessa kalastuksessa Taustaa – käyty keskustelu ja linjaukset Alustavia ajatuksia mahdollisesta järjestelmästä Selvitettäviä kysymyksiä Mahdollisia seurauksia SAKL:n alustava kanta SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

3 Taustaa – silakka ja kilohaili suomen kaupallisessa kalastuksessa
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

4 Merialueen ammattikalastus

5 Merialueen ammattikalastus

6 Silakka pyydetään pääosin Selkämereltä
80 % pyydettiin Selkämereltä vuonna 2012

7 Silakka pyydetään pääosin troolilla
93 % pyydettiin troolilla vuonna 2012

8 Silakan ja kilohailin kalastus tänään
73 (74) troolaria (3 kpl näistä AL), noin 10 eniten kalastanutta alusta pyytää % kokonaissaaliista 22 troolaria > 100 GT (3 kpl AL) 5-6 troolaria kalastaa kotimaan elintarvikemarkkinoille Silakan rysäkalastusta etenkin Saaristomerellä, yksiköiden määrä noin 30 koko rannikko Pienimuotoista verkkokalastusta, muutama yksikkö SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

9 Silakan ja kilohailin tuottaja-arvo vuonna 2012 käyttökohteittain

10 Nykyisin pääosa viedään
Suomalaiset söivät yli 30 miljoonaa kiloa silakkaa (40% saaliista) 55 % saaliista vientiin

11 Silakan ja kilohailin elintarvikevientiä Itä-Eurooppaan
Pakastettuna Venäjän säilyketeollisuudelle Viety tuoreena Viroon Tämän lisäksi kalastajat rantauttavat Viroon Viedyn elintarvikesilakan ja -kilohailin tuottaja-arvo noin 8,4 miljoonaa euroa vuonna 2012 Viedyn teollisuussilakan ja -kilohailin tuottaja-arvo noin 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2012

12 Vienti venäjälle ja viroon 2013
Venäjälle 15 miljoonaa kiloa silakkaa ja kilohailia Viroon 14 miljoonaa kiloa silakkaa ja kilohailia Purettiin sen lisäksi suoraan Viroon 8 miljoonaa kiloa Yhteensä noin 36 miljoonaa kiloa = 13,7 miljoonaa euroa SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

13 Silakan ja kilohailin kalastus tänään
Kiintiöt suurentuneet etenkin Pohjanlahdella Laivaston rakenne muuttunut, suuremmat tehokkaammat alukset, keskittyminen, passiivinen kapasiteetti aktivoitu Laivaston omistus muuttunut, suurempi osa tonnistosta (>100 GT) ulkomaisessa omistuksessa (EE, S), myös maapuolella muutoksia (merkittävä ulkomainen omistus) Suomi toiminut ”venttiilinä” (EE ja S) Keskuskalasatamat parantuneet (Uki, Reposaari, Kaskinen + Taivassalo), Suomenlahti tyhjä alue SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

14 Silakan ja kilohailin kalastus tänään
Ero elintarvikekalan kalastuksen ja teollisuuskalan kalastuksen välillä osin hämärtynyt uudistuneen kaluston myötä Kotimaan elintarvikemarkkinoille toimittaa ainoastaan muutama alus Rehukäytöllä suurin markkinaosuus (kotimaa/vienti), kotimainen elintarvikekäyttö edelleen pienentynyt, elintarvikevienti itään kasvoi tärkeäksi, kalajauhokäyttö kasvanut, silakka todellinen VIENTITUOTE! Rysäkalastus ja troolikalastus Saaristomerellä piristynyt uudelleen Keskustelua alus(toimija)kohtaisista kiintiöistä ainakin 10 viimeisen vuoden aikana Tällä hetkellä ”akuutti Venäjä-tilanne” SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

15 Taustaa – käyty keskustelu ja linjaukset
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

16 Kyse isosta periaatteellisesta muutoksesta!
Siirrytään yhteisesti hallinnassa/käytössä olevasta kiintiöstä toimijan yksinomaisessa hallinnassa olevaan kiintiöön Toimijan oikeudet ja mahdollisuudet toimia vapaammin lisääntyvät, mutta samalla myös vastuu Toisaalta toimija jatkossa hyvin sidottu omaan kiintiöön (riippuu osin järjestelmän muodosta) Valtion rooli säätelyssä vähenee (toisaalta myös seuranta- ja valvontatehtävät lisääntyvät) Etujärjestön rooli säätelyssä vähenee (= häviää) SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

17 Sakl ja toimijakohtaiset kiintiöt
Keskustelu elinkeinon sisällä – SAKL peräänkuuluttanut asian selvittämistä Strategia : ”kalastuselinkeinolla lisää vastuuta kalavarojen hallinnassa ja markkinoilla”, ”kalastusoikeuksien hallinta mahdollisuutena” Toimintasuunnitelma 2014: ”selvitetään mahdollisuudet siirtyä toimijakohtaiseen kiintiöjärjestelmään ja luodaan lainsäädännölliset puitteet” ”lohi kansallisen lohistrategian perusteella” ”pelaginen kalastus selvitysalueena MMM:n kanssa” SAKL:n hallitus käsitellyt asiaa kahteen otteeseen tänä vuonna, viimeksi SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

18 Alustavia ajatuksia mahdollisesta järjestelmästä
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

19 Alustavia ajatuksia järjestelmästä
Suomen manteretta koskeva järjestelmä. Ahvenanmaan osuus Suomen kiintiöstä irrotettava ensin. Koskisi kaikkia troolikalastuksia (vaihtoehtoisesti > x metrin pituiset FIN-rekisterissä olevat alukset) Rysä- ja verkkokalastus toimivat yhteisen osakiintiön puitteissa Valtiolle jää 1. jaon yhteydessä pieni osuus Suomen kiintiöstä Toimija = kalastusyritys (luonnollinen tai juridinen henkilö), jolla jakohetkellä kalastusalusrekisterissä oleva, kalastushistoriaa omaava alus SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

20 Alustavia ajatuksia järjestelmästä
Toimija saa hallintaoikeuden kiintiöosuuteen määräajaksi (7-10 vuotta) Kiintiöosuus saalislaji-/ kiintiöaluekohtainen (1. HER HER SPR) Toimijakohtaisen kiintiön perusteena kalastushistoria (vähintään 5 vuotta) Kalastushistoria (painotuksilla tai ilman?) Dokumentoitu saalis Vähintään 5 vuoden tarkastelujaksosta esim. 3 parhaan vuoden keskiarvo Toimijakohtainen kiintiö (oikeus) Toimijan keskiarvo suhteessa kaikkien jaossa mukana olevien toimijoiden keskiarvojen summaan = toimijan kiintiöosuus (0,xxxx) (kiveen hakattu promilleosuus!) Kiintiö kiloissa: 0,xxxx kertaa Suomen vuosittainen kiintiö (vähennettynä Ahvenanmaan osuudella) (vaihtelee vuosittain!) SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

21 Suuri strateginen ja poliittinen kysymys!
Onko toimijakohtainen kiintiö siirrettävä tai ei-siirrettävä? Vaihtoehdot: 1. Kiintiötä ei saa siirtää toiselle toimijalle 2. Kiintiö on vapaasti siirrettävissä (hallintaoikeuden vuokraus tai myynti) 3. Välimuoto näitten välillä (esim. vapaa-ehtoinen pooli vuoden aikana tehtäviä vaihtoja varten) Muodolla suuri merkitys: Poliittinen kysymys, onko malli 1 helpompi poliittisesti? Malli 2 vaikuttaa todennäköisesti eniten laivaston rakenteeseen (alusten määrä, keskittyminen), omistukseen ja kannattavuuteen Minkälaisen suomalaisen kalastuksen halutaan olevan vuonna 2025? SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

22 Selvitettäviä asioita
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

23 Selvitettäviä asioita
Järjestelmän vaikutukset arvioitava perusteellisesti! Juridiset kysymykset! Taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset? Mahdolliset biologiset? Muun muassa Kilohaili sivusaalislajina, miten hoidetaan? Kannattavuuden kehittyminen? Kalastushistorian siirtyminen omistajavaihdosten yhteydessä? Kiintiön käsittely yrityksen taseessa ja verotuksessa? Mahdollinen maksullisuus? Alan keskittyminen? Yhteys kalastajaväestöön, sen säilyminen? Vaikutukset kalan markkinoihin? SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

24 Selvitettäviä asioita
Uusien toimijoiden pääsy alalle? Valtioiden väliset kiintiösiirrot jatkossa? Paritroolaus? (keskinäinen sopimus ratkaisee?) Kalastushistoria ”perinteinen kalastus” Luotettavuus ja yhteismitallisuus? Todennäköiset kalastushistoriaan mukaan otettavat vuodet samalla olleet suuren muutoksen vuodet (mm. kiintiöalueiden saalismuutokset, omistusmuutokset ja säätely vaikuttanut ”perinteiseen kalastukseen”) Seuranta ja valvonta Saaliin punnitus? Miten viranomaiset selviävät tehtävästä uudessa tilanteessa? Käyttämättömien kiintiöiden saaminen jakoon vuoden aikana? (riippuu mallista) Yhteys kalastusalusrekisterilakiin, mahdolliset muutostarpeet SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

25

26 Mahdollisia seurauksia
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

27 Mahdollisia seurauksia
Alan kannattavuus voi parantua (riippuu osin järjestelmästä) – kalastusta silloin kun kulut pienet ja tuotto suurin Päästään eroon kilpakalastuksesta Vähemmän aluksia, työvoiman tarve vähenee, energiankulutus/kg kalaa vähenee Tapa vähentää ylikapasiteettia (ilman julkisia varoja) Laivasto uudistuu (?) Yhtiöiden arvo kasvaa Kilpailuasema paranee (verrattuna naapurimaihin) SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

28 Mahdollisia seurauksia
Keskittyminen jatkuu (riippuu osin järjestelmästä), omistus voi muuttua edelleen Suuret syövät pienet, muut kuin kalastajat hallitsevat kiintiöitä Ainainen tyytymättömyys säätelyyn vähenee Eteläinen Itämeri tulee uudelleen käyttöön, purku ulkomaille lisääntyy Uusien kalastajien pääsy elinkeinoon vaikeutuu entisestään, vaaditaan enemmän pääomaa Tuleeko uusia kustannuksia? Poliittinen epävarmuus vähenee – tai kasvaa? SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

29 Mahdollisia seurauksia
Vaikutukset kalan markkinoihin? Tasaako tai keskittääkö järjestelmä kalastusta vuoden aikana? Kotimaisen elintarvikekalan tarjonta? Markkinahinta? Asiakkaat (maatoiminnot; jalostus, muu käyttö) tietävät mitä saavat, toimitusvarmuus kasvaa Edunvalvonta muuttaa muotoaan - kalastusyrittäjät kukin tahollaan hoitavat jatkossa oman edunvalvonnan ja järjestäytynyt yhteinen edunvalvonta loppu (toisaalta jo nyt paljon vapaamatkustajia)? – tai syntyykö jotain uutta? Valtion intressi kalastukseen voi (ehkä) muuttua Rahoittajien intressi (pankit ym.) voi lisääntyä SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

30 SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
SAKL:n kanta jatkosta SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

31 SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
SAKL:n kanta jatkosta SAKL:n hallitus Turussa totesi seuraavaa: asiasta on erilaisia näkemyksiä elinkeinon sisällä Osa ei näe tarvetta järjestelmälle ja katsoo, että on liian paljon avoimia kysymyksiä. Perämeren tilannetta pitää katsoa erikseen. Osa näkee sen kannattavuuden kannalta tärkeäksi ja mahdollistaisi oman suunnittelun sekä keinona päästä eroon kilpakalastuksesta yhtä mieltä hallitus oli siitä, että mahdollisen järjestelmän toteutustapaa ja seurauksia on ensin selvitettävä perusteellisesti ennen kuin lopullisia päätöksiä voidaan tehdä yhtä mieltä hallitus oli myös siitä, että järjestelmän mahdollisesti toteutuessa, valtiolle tulee jäädä kiintiön pysyvä omistus SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND