Monialaisen palvelun mahdollisuudet

Esitys aiheesta: "Monialaisen palvelun mahdollisuudet"— Esityksen transkriptio:

1 Monialaisen palvelun mahdollisuudet
Having Belongin Acting  (Erik Allardt)

2 Työtä ja sosiaalityötä
Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää työtä. Aktiivinen sosiaalipolitiikka, jossa esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan avulla ja sosiaalihuoltolain mukaisella työtoiminnalla pyritään pitämään yllä ihmisen toimintakykyä ja parantamaan elämänhallintaa. Aktiivinen työvoimapolitiikka, jonka avulla työttömälle ihmiselle tarjotaan hänen osaamistaan ja työmarkkina-asemaansa parantavia toimia sekä pyritään edistämään pääsyä avoimille työmarkkinoille.

3 Osallisuuden välttämättömät edellytykset
HAVING: toimeentulo, hyvinvointi ja turvallisuus Tavoitteena Riittävän toimeentulon turvaaminen Tarvittavien palveluiden turvaaminen Terveyserojen kaventaminen

4 Osallisuus on oma tunne
BELONGIN: yhteisyys, kuuluminen Tarvitaan Mukaanottamista Hyväksymistä Luottamista Voimaantumista

5 Oman elämänsä sankari ACTING: Toimijuus, valtaisuus Edellyttää:
Edellyttää: Kohtaaminen Kuuleminen Tunnustaminen Valtaistuminen Paikanottaminen

6 Kukaan ei halua syrjäytyä.
Monet syrjäytetään, jos osallisuuden portaat ovat liian korkeat. Syrjäytyminen ei ole olotila vaan prosessi: Koulutuksen ulkopuolisuus Työelämän ulkopuolisuus, Hyvän terveyden ulkopuolisuus

7 Työllisyyskatsaus 9/2014 Hämeen te-toimistossa oli työtöntä työnhakijaa, mikä on enemmän (8,6 %) kuin vuosi sitten. Elokuusta työttömien määrä laski 190:llä (-0,8 %). Koko maassa työttömien työnhakijoiden määrä kasvaen edellisen vuoden syyskuusta :sta (10,4 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Hämeen ELY-keskuksen alueella 12,8 % ja koko maassa 12,0 %. Alle 25-vuotiaiden työttömien % -osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli Hämeessä 17,4 % ja koko maassa 15,4 %. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta oli Hämeessä 34,5 % ja koko maassa 29,0 %.

8 Työllisyyden trendit Hämeessä
Työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa , mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin Avoimia työpaikkoja oli syyskuun aikana 3 535, lisäystä vuoden takaisesta 236 paikkaa Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli hakijaa, lisäystä vuoden takaisesta 454 Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä oli syyskuun lopussa 7 361, mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin Nuorten työttömien määrä oli syyskuun lopussa 3 036, mikä on 287 enemmän kuin vuotta aikaisemmin Ulkomaalaisten työttömien määrä jatkoi kasvuaan. Ulkomaalaisia oli työttömänä 200 enemmän kuin vuosi sitten. Ulkomaalaisten määrä laski elokuusta ollen syyskuun lopussa 1 698

9 Pitkäaikaistyöttömyys nousussa
TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE * 9/ /2013 Muutos % Naiset ,8 Miehet ,1 Alle 25-v ,2 Yli 50-v ,2 Pitkäaikaist ,7

10 Vaikeasti työllistyvä on kuin kirosana
Haasteena on puhua työllistymistä vaikeuttavista asioista ilman, että stereotypisoi ja vaikeuttaa työllistymistä. Onko ongelmana yksilö, jota voidaan auttaa palveluilla vai onko ongelmana työelämä ja sen muutos? Pitää puhua olemassa olevasta työ kyvystä, ei vain sen puutteesta.

11 Polarisaatio ei ole pelkkää mielikuvitusta.
Nykyään tienataan paljon tai vähän. Taloudellisesti palkkahaitarin alapään ja yläpään työt ovat lisääntyneet Keskituloisten määrä on vähentynyt. Teollisuus- ja valmistustyön sekä toimistotyön väheneminen. Korkeapalkkaisia asiantuntijatehtävien lisäys Matalasti palkattujen palvelutehtävien lisäys

12 Oheneva keskiluokka? Työllisten määrä Suomessa kasvoi
vuosina 1995–2008 yli henkeä Keskipalkkaisten ammattien osuus työllisistä putosi lähes 12 prosenttiyksikköä. (Tilastokeskus)

13 Työtä kuvaavia vastapareja
nälkäpalkka / jättipalkka, työttömyys / ylipitkät työpäivät, kontrolloitu ja pakkotahtinen / vapaa ja itsenäinen, hierarkkinen / tiimimäinen, tyhjiin imevä / voimavaraistava, epätyypillinen / vakituinen. Epätyypillisissä töissä kolmannes Työuraansa jonkin muun kuin kokopäiväisen palkkatyön varassa. Kaikki heistä eivät onneksi sijoitu negatiiviseen ääripäähän.

14 Työ muuttuu, vaatimukset moninaistuvat
Digitaalisen lukutaidon tarve Tiedon hallita ja verkostoyhteistyö Moniosaajuuden vaade Asiakastyö ja itsensä myyminen Yksinäisyys ja itsensä johtaminen Työajan pirstaloituminen Työ feminiinistyminen Hyvän tyypin taakka

15 Miten irti pitkästä työttömyydestä?
Vuonna 2010 päättyi pitkäaikaistyöttömyyttä Hankki itse työpaikan % Sai työtä työnvälityksen kautta 3% Palkkatuella tai muulla 12% Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 12% Muussa koulutuksessa % Eläkkeellä tai pois työyövoimasta 26% Ei tietoa %

16 Työttömyys pitkittyy, työnvälitys heikkenee
(TEM analyyseja 28/2010 ) 4 viikkoa 38 % osoituksista, 20% työttömistä 8 viikkoa 50% osoituksista, 36% työttömistä yli vuoden 5% osoituksista, 22% työttömistä - Työtarjouksia lisätty merkittävästi

17 Työllistymistä vaikeuttavat syyt
(aiempi tutkimus asiakkaasta) Vajaakuntoisuus 23% Päihdeongelma 16% Mielenterveysongelmat 12% Motivaation puute 10% Nyt tehdyn kyselyn mukaan 34 % on mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille. 56 % asiakkaista ei kykene palkkatyöhön avoimilla markkinoilla Lähes viidennes ei kykene palkkatyöhön välityömarkkinoilla.

18 TYPPistä MOPPIin Laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta

19 Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujärjestelmän kehittämiskokonaisuus - pääministeri Kataisen hallituskaudella toteutetut ja toteutettavat kehittämistoimenpiteet Työmarkkina-tuen rahoitusmuutos Valmisteilla Toimeenpano- vaiheessa Työllisyys- poliittinen kuntakokeilu Työelämä- osallisuuden kehittäminen (TEOS) – sosiaalipalvelut, ml. kuntouttava ja muut työtoiminnat Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen, mm. Osatyökykyiset työssä! -ohjelma Valtakunnallisen työvoiman palvelukeskus (TYP) toimintamallin lakisääteistäminen ja verkoston rakentaminen Osallistava sosiaaliturva Välityömarkkinat selvityshenkilö Filatovin esitysten toimeenpano Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien pitkäkestoinen palkkatuki Julkisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisten yritysten toimintamalli Työpankki-kokeilu

20 Uuden TYP-toimintamallin tarkoitus
TE-toimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten (=TYP) toimintamalli ulotetaan koko maahan. Palvelukeskusten toimintamallista säädetään lailla. Viranomaisten vastuita pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisestä täsmennetään. Palvelutarve arvioidaan työttömyyden alkuvaiheessa työllistymissuunnitelman teon yhteydessä.

21 TYP-toimintamallia ja työmarkkinatuen rahoitus-muutosta koskevien ehdotusten keskeiset tavoitteet 1/ 2 Pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden vähentäminen, työllisyysasteen nostaminen ja työurien pidentäminen Työttömyydestä aiheutuvien julkisten kokonaismenojen alentaminen pitkällä aikavälillä Palvelujärjestelmän toimivuuden tehostaminen Pirstaleinen palvelujärjestelmä kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi Työtön saa nopeammin ja tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena ne eri viranomaisten palvelut, joita hän tarvitsee työllistyäkseen Kunta-valtio yhteistyön parantaminen

22 TYP-toimintamallia ja työmarkkinatuen rahoitus-muutosta koskevien ehdotusten keskeiset tavoitteet 2/ 2 Kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työttömien työllistymisen edistämisessä TYP-toimintamallin lakisääteistämisen tavoitteena on varmistaa pitkäaikaistyöttömien tarvitsemien palvelujen saatavuus koko maassa ja siten parantaa työttömien yhdenvertaisuutta asuinpaikasta riippumatta Myönteiset vaikutukset kasvokkain tarjottavien työvoima- ja peruspalvelujen alueelliseen saatavuuteen Laissa säädetyt asiakaskriteerit varmistaisivat yhdenvertaisen ohjautumisen moniammatilliseen yhteispalveluun

23 Työmarkkinatuen rahoitusvastuu muuttuu
Kuntien rahoitusvastuu kasvaa 50 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 – 999 päivää 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden kohdalla kuntien järjestämisvastuulla olevien sosiaalipalvelujen (ml. kuntouttava työtoiminta) ja terveyspalvelujen tarve korostuu

24 Moniammatillista yhteispalvelua tarvitsevat henkilöt Vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet Vuonna 2015 työmarkkinatuen saajia ennustetaan olevan yhteensä noin , joista työttömyyden perusteella 300 – 499 päivää saaneita 500 – 999 päivää saaneita vähintään päivää saaneita Arvion mukaan moniammatillista yhteispalvelua tarvitsevia henkilöitä on noin – , joista noin 80 prosenttia asuu kunnissa, jotka ovat tällä hetkellä mukana TYP- toiminnassa

25 Palkkatukijärjestelmän uudistamisen tavoitteet
Parannetaan työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Otetaan nykyistä paremmin huomioon kilpailuneutraliteettiin liittyvät seikat Otetaan nykyistä paremmin huomioon palkkatuen kestossa ja määrässä heikossa työmarkkina-asemassa olevat Parannetaan tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuen myöntämisen/maksamisen kriteerit selkeämmiksi työnantaja voi nykyistä paremmin ennakoida palkkatuen määrän ja tukijakson keston Yksinkertaistetaan palkkatukijärjestelmää vähennetään hallinnollista työtä TE-toimistoissa ja ELY- keskusten maksatusalueilla Lisätään yritysten osuutta palkkatuetun työn tarjoajana vaikuttavuus paranee

26 Uusi palkkatukijärjestelmä: Tuen määrä ja enimmäiskesto
Palkkatuen määrä ja enimmäiskesto Alle 12 kuukautta työttömänä olleille tuki 30 prosenttia enintään 6 kuukauden ajan Vähintään 12 kuukautta työttömänä 14 kuukauden aikana tuki 40 prosenttia enintään 12 kuukauden ajan Vähintään 24 kuukautta työttömänä 28 kuukauden aikana tuki 50 prosenttia enintään 12 kuukauden ajan ja sen jälkeen 30 prosenttia enintään 12 kuukauden ajan

27 Tuen määrä ja enimmäiskesto
Jos työttömän vamma tai sairaus pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa työssä Tuki 50 prosenttia koko työsuhteen ajalta, enintään 24 kuukauden ajan kerrallaan. YHDISTYKSISSÄ, joissa ei elinkeinotoimintaa Tuki 12 kuukauden ajalta 100 prosenttia palkkauskustannuksista, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa alan säännöllisestä enimmäistyöajasta, kuitenkin enintään valtion talousarviossa säädetty enimmäismäärä (2000e/kk v.2015)

28 Positiiviset poikkeukset
 Enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan, jos tuella palkattava on 60 vuotta täyttänyt ja ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään 12 kuukautta. Enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan, jos kunta, kuntayhtymä tai muu kuin elinkeinotoimintaa harjoittava yhdistys tai säätiö palkkaa tuella henkilön suunnittelemaan ja järjestämään työttömille työ- ja koulutuspaikkoja sekä muita työllistymistä edistäviä palveluja Oppisopimuskoulutukseen koko sen ajaksi, jolloin palkkatuen määrä on ensimmäisten 12 kuukauden jälkeiseltä ajalta 30 prosenttia työnantajalle tuella palkatusta aiheutuvista palkkauskustannuksista. Jos palkkatukea myönnetään useammassa kuin yhdessä jaksossa, palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät ensimmäisen palkkatukijakson myöntämisajankohdan mukaisesti kunnes palkkatuen enimmäiskesto täyttyy. Alle 30-vuotiaan palkkaamiseen voidaan myöntää palkkatukea enintään 10 kuukaudeksi.

29 Työsopimuslain lisätyön tarjoamisvelvoite ja palkkatuki
Yhdistyksissä ja säätiöissä osa-aikatyö sallitaan Kunnissa velvoitetyöllistäminen sallitaan

30 Työttömyys ei ole yksilön syy,
vaan seurausta rakennemuutoksesta. Ratkaisu ei löydy vanhoin välinein vaan rakennemuutoksesta

31 Työttömyys ei ole ohimenevä ilmiö
Palvelurakenneuudistus: Sote:n tuottamisalueen mukainen rakenne Kuntoutuksen ja tuetun työn erottaminen Pysyvät välityömarkkinat - paino sanalla TYÖ Kontti, sotaveteraanien kotipalvelu, omakotitalkkarit...