RYHMÄT JA RYHMÄSSÄ TOIMIMINEN

Esitys aiheesta: "RYHMÄT JA RYHMÄSSÄ TOIMIMINEN"— Esityksen transkriptio:

1 RYHMÄT JA RYHMÄSSÄ TOIMIMINEN
ORIENTOIVIEN OPINTOJEN LUENTO

2 Miksi aiheena ryhmä? Luokanopettajakoulutuksissa omat kotiryhmät tärkeässä asemassa Opettajuuteen kasvu edellyttää myös itsetuntemuksen kehittämistä ja kehittymistä Omaa opettajuutta opitaan myös ryhmässä toimimalla ja ryhmää havainnoimalla

3 Näitä aiheita käsitellään
Miksi ryhmään kannattaa liittyä? Ryhmän ominaisuuksista ja tehtävistä Ryhmän kehitysvaiheet Vuorovaikutus ja tunteet ryhmässä Ryhmädynamiikka ja roolit Ryhmää tukevaa ja haittaavaa toimintaa

4 MIKSI RYHMÄÄN KANNATTAA LIITTYÄ?
Ryhmässä oppii ymmärtämään itseään. Ryhmä saa näkemään tunteita ja tarpeita, jotka aiemmin ovat saattaneet olla sokeaa aluetta. Itsetuntemus kasvaa ja kyky huomioida ja ymmärtää muita lisääntyy. Opimme tiedostamaan ja ymmärtämään paremmin omaa ja toisten vallankäyttöä. Vuorovaikutustaidot ja yhteistyökyky kehittyvät.

5 Keskustelutehtävä Jakakaa noin 3-4 hengen ryhmissä omia kokemuksistanne hyvästä ja toimivasta ryhmästä. Mikä mielestänne on vaikuttanut siihen, että ryhmän toiminta on ollut onnistunutta?

6 HYVIN TOIMIVAN RYHMÄN OMINAISUUKSIA
Ryhmäläisten kesken vallitsee luottamus. Ryhmässä tuetaan toisia. Ryhmän vuorovaikutus on avointa. Ryhmän sisäiset ristiriidat kohdataan ja selvitetään. Ryhmäläisten voimavarat (kyvyt, tiedot, taidot ja kokemus) osataan käyttää hyödyksi. Ryhmä valvoo itse omaa toimintaansa. Päätöksentekotavat ovat selvät kaikille ryhmän jäsenille. Ryhmän ilmapiiri on vapaa ja yksilöllisyyttä arvostava. Ryhmä ei koe ”ulkopuolisia” henkilöitä uhkana.

7 RYHMÄN TEHTÄVÄT Muistuttavat monin tavoin perheen tehtäviä  ryhmässä huolehditaan jäsenten hyvinvoinnista ja tarjotaan tukea. Ryhmän tehtävänä myös sosialisaatio eli kasvatus, sopeutuminen, kokemusten jakaminen, taitojen, tietojen, arvojen ja tapojen siirtäminen. Tunnetehtävään sisältyy ryhmän jäsenen kasvu, ymmärrys, kehitys, lohdutus ja läheisyys. Ryhmä tuo sisältöä elämään ja se voi virkistää, rentouttaa, tarjota hyväksymistä, virikkeitä ja kannustusta.

8 RYHMÄN KEHITYSVAIHEET
MUOTOUTUMINEN jäsenet alkavat selvittää ryhmän tehtäviä säännöt ja toimintatavat laaditaan ryhmänohjaajaan tukeudutaan ryhmän jäsenten puhuminen ja toiminta varovaista  etäisyys toisista ryhmän jäsenistä suuri muita ryhmän jäseniä tarkkaillaan  miten toiset toimivat, millaisia rooleja toisilla on omaa roolia ja asemaa ryhmässä etsitään

9 RYHMÄN KEHITYSVAIHEET
KUHERTELU ryhmässä rentoudutaan ja aletaan keskustella enemmän ja avoimemmin kiinnostutaan muista ryhmän jäsenistä ja halutaan tutustua toisiin ihmiset ovat innostuneita, vastaanottavaisia ja avuliaita ryhmässä vallitsee yksimielisyys eikä ristiriitoja synny myönteiset tunnereaktiot ja me-henki korostuvat roolit selkeytyvät ja alkaa kehittyä alaryhmiä

10 RYHMÄN KEHITYSVAIHEET
KIEHUMINEN ryhmän kuherruskuukausi päättyy  jäsenet alkavat kommentoida toistensa ajatuksia ja esittää eriäviä mielipiteitä vähemmän iloisia tai piilotettuja tunteita alkaa nousta esiin ryhmäläiset alkavat kyseenalaistaa tai vastustaa ryhmän tehtäviä ja odotuksia ryhmässä voi syntyä klikkejä ristiriidoista voi puhjeta kiihkeitäkin väittelyitä ja konflikteja  tämä on täysin normaalia eikä sitä pidä säikähtää  selvitetyt konfliktit puhdistavat ilmaa ja parantavat ryhmän toimintaa

11 RYHMÄN KEHITYSVAIHEET
YHTEISTOIMINTA ryhmäläiset ovat jälleen innostuneita ja aktiivisia  he ovat hyväksyneet ryhmän tavoitteet, toimintatavat ja roolit ryhmässä ryhmän viestintä sujuu  uskalletaan esittää ja käsitellä kritiikkiä jäsenten välillä vallitsee yhteisymmärrys ja kunnioitus omat tarpeet ja toiveet sopivat yhteen ryhmän tarpeiden ja toiveiden kanssa ryhmän energia suuntautuu tavoitteiden toteuttamiseen  ryhmä toimii tehokkaasti ja käyttää luovuuttaan  ryhmän roolit toimivat joustavasti ryhmän jäsenten erilaisuus koetaan rikkautena

12 RYHMÄN KEHITYSVAIHEET
LUOPUMINEN JA ERO hetki, jolloin on aika lopettaa ryhmän toiminta, luopua ja erota luopuminen nostaa ryhmän jäsenten tunteet pintaan ryhmän jäsen voi tuntea eroahdistusta, surua, haikeutta tai helpotusta osa ryhmän jäsenistä voi erota ryhmästä jo aiemmin välttääkseen vaikeat tunteet eroahdistusta helpottaa yhteisten jatkotapaamisten suunnittelu ja lupaukset pitää yhteyttä

13 VUOROVAIKUTUS RYHMÄSSÄ
Vuorovaikutus tarkoittaa kahden tai useamman henkilön kohtaamista ja se on aina viestintää. Onnistuneessa vuorovaikutuksessa yhdistyvät sanalliset ja sanattomat viestit  osoitamme kunnioitusta toista ihmistä ja asiaa kohtaa. Onnistuneen vuorovaikutuksen merkkejä: kysytään, havainnoidaan ja kuunnellaan katsotaan silmiin, pysähdytään ja luodaan hyvää tunnelmaa Vuorovaikutusta helpottaa, kun tunnistamme omat reaktiomme ja tunteemme  silloin tiedostamme oman osuutemme vuorovaikutuksessa ja voimme kantaa siitä vastuumme.

14 VUOROVAIKUTUS RYHMÄSSÄ
VUOROVAIKUTUKSEEN KUULUU TAITO: kuunnella ja tehdä havaintoja argumentoida eli perustella väitteitään tai mielipiteitään tarjota tukea pitää puheenvuoroja jatkaa toisen puheenvuorosta ylläpitää keskustelua - antaa ja vastaanottaa palautetta

15 TUNTEET RYHMÄSSÄ Ryhmässä toimimalla meillä on hyvä tilaisuus oppia tiedostamaan ja ymmärtämään omia tunteitamme. Ryhmässä tunteiden jakaminen ja kokeminen on antoisaa  turvallisessa ilmapiirissä on helppo saada kosketus omiin tunteisiinsa. Oppiessamme tunteistamme opimme itsestämme  omien tunteiden tiedostaminen auttaa reagoimaan järkevästi. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen on tärkeä osa vuorovaikutusta  tunteet vaikuttavat valintoihimme.

16 RYHMÄN DYNAMIIKKA Ryhmän dynamiikka tarkoittaa ryhmän voimaa, joka syntyy jäsenten välisistä jännitteistä, kiinnostuksista ja tunteista. ”Ryhmä on enemmän kuin jäsentensä summa.” Ryhmän dynamiikkaan vaikuttavat näkymättömissä olevat pelkomme, toiveemme, odotuksemme, joita kohdistuu toisiin ryhmän jäseniin ja itseemme.

17 ROOLIT RYHMÄSSÄ Ryhmän roolit säätelevät ryhmädynamiikkaa.
Rooli tarkoittaa meille ominaista tapaa toimia ryhmässä. Ryhmässä kehittyy sen toiminnalle välttämättömiä rooleja  roolit voivat olla virallisia tai epävirallisia. tehtäväroolit, tunneroolit, valtaroolit, vuorovaikutukseen liittyvät roolit, normeihin liittyvät eli asenneroolit Mieti: Minkälaisia rooleja sinulla on ryhmässäsi? Edistävätkö vai haittaavatko ne ryhmän toimintaa?

18 Keskustelutehtävä Onko sinulla ominaista tapaa toimia ryhmässä? Onko sinulla erilaisia rooleja ryhmästä riippuen? Millaisessa roolissa toimit mieluiten? Kuinka voit itse vaikuttaa ryhmän toimintaan rakentavalla/heikentävällä tavalla?

19 RYHMÄÄ TUKEVAA TOIMINTAA
Osallistumiseen rohkaiseminen: tunnustuksen antaminen. Mielipiteiden harmonisointi: kompromissien ehdottaminen. Jännityksen laukaisu: leikinlasku ja hauskuttaminen. Vuorovaikutuksen helpottaminen: viestien selventäminen. Tunneilmaston hoitaminen: ryhmän hyvinvoinnin tarkistaminen. Ryhmäprosessin tarkkaileminen: tehokkuudesta huolehtiminen. Tavoitteista muistuttaminen: ryhmän normien tarkistaminen. Aktiivinen kuunteleminen: paneutuminen ja kyseleminen. Luottamuksen rakentaminen: kannustaminen riskien ottoon. Henkilöongelmien ratkaiseminen: ristiriitojen hyväksyminen.

20 RYHMÄÄ HAITTAAVAA TOIMINTAA
Aggressiivisuus Estäminen Vetäytyminen Kilpaileminen Hauskuttaminen Mietittäväksi: Miten teidän ryhmänne voi? Miten teidän yksittäiset ryhmän jäsenet voivat?

21 LÄHDE Kaukkila, Veli & Lehtonen Elisa (2007) Ryhmästä enemmän. Käsikirja ryhmäohjaajan taitoja tarvitsevalle

22 Muistutuksena vielä Minnan ja Kaisan kalenterit netissä:
Ehdota kolmea (3) sinulle sopivaa aikaa. Vastaamme, mikä ajoista sopii meille. Kun varaat ajan, me varaamme sinun asioillesi aikaa. Muista kertoa meille mitä asiasi koskee, jotta voimme valmistella tapaamistasi. Pienten kysymysten kanssa voit tulla myös suoraan ovelle.

23 Muistutuksena vielä Yleisillä infoilla tiedotamme asioista isoille joukoille opiskelijoita, koska emme voi kertoa kaikkia asioita 140 kertaa  Orientoivien luennot Sivuaineinfot alkuvuodesta Kandivaiheen lopulla/ maisterivaiheen alussa infoa opinnoista OodiHOPS- ja Lukkarikoulutukset Kandi- ja graduinfot kerran vuodessa Muita infoja Jos et pääse paikalle, niin ota selvää!

24 Seuraavan kerran aiheita
Torstaina klo salissa L10 Sivuaineet Opiskelijavaihto (Jani Haapakoski) Muita esille nousevia asioita. Teemaluennot: Ajankäyttö ja suunnitelmallinen opiskelu: Ma 29.9.klo L1 Oppiminen on taitolaji: Ti klo L1