Viestintä johtamisen välineenä Johtaminen seurakunnassa Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli 5.10.2010 Törmälä Vastaava päätoimittaja Jari Tourunen Savon.

Esitys aiheesta: "Viestintä johtamisen välineenä Johtaminen seurakunnassa Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli 5.10.2010 Törmälä Vastaava päätoimittaja Jari Tourunen Savon."— Esityksen transkriptio:

1 Viestintä johtamisen välineenä Johtaminen seurakunnassa Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli 5.10.2010 Törmälä Vastaava päätoimittaja Jari Tourunen Savon Sanomat

2 Mitä johtajat todella tekevät? Managers and Leaders: Are They Different? Abraham Zaleznik What Leaders Really Do? John P. Kotter

3

4 Manageroidaanko vai johdetaanko?  Managerit luovat pysyvyyttä, kun taas johtajat tuovat muutosta.  Molemmat ovat yhtä tärkeitä.  Organisaatiot jotka pitävät nämä kaksi ulottuvuutta tasapainossa, menestyvät.

5 Johtajuus vs. managerointi  Johtajuus ja managerointi ovat eri asioita.  Johtajuudessa ei ole kysymys karismasta tai muusta eksoottisesta persoonallisuuden piirteestä.  Johtajuus ei ole välttämättä parempi asia kuin managerointi eivätkä ne voi korvata toisiaan.  Yrityksissä on usein liian vähän johtajuutta ja liian paljon managerointia.  Vahva johtajuus ja heikko managerointi ei ole tehokasta.  Haaste on yhdistää johtajuus ja managerointi.

6 Mistä johtajuudessa on kyse?  Kukaan ei ole vielä keksinyt miten manageroidaan ihmisiä tehokkaasti taistelussa. Ihmisiä pitää johtaa.  Visioiden toteuttamiseksi tarvitaan kykyä motivoida ja inspiroida.  Johtajuus on kykyä pitää ihmiset liikkeellä oikeaan suuntaan vastuksista huolimatta.  Kyse on myös kyvystä vedota inhimillisiin tarpeisiin, arvoihin ja tunteisiin.

7 Mitä johtajat todella tekevät?  Näyttävät suunnan. Visio  Ohjaavat oikeaan suuntaan. Strategia  Motivoivat ja inspiroivat. Energia

8 Mihin suuntaan katsot montun pohjalla? To the past = establishment To the future = movement ? © Tarja Meristö Visio

9 Leadership  Suunnan näyttäminen ei ole samaa kuin suunnittelu.  Suunnan näyttäminen on induktiivinen prosessi.  Dynaamisessa ympäristössä yllätykset ovat normi.  Johtaja näkee mahdollisuuksia siellä missä muut kaaosta. On osattava ajatella toisin.

10 Yhteinen suunta on kriittinenmenestystekijä  Interdependence. Organisaatio on keskustelujen verkko.  Suunnan näyttäminen on enemmän viestintää kuin suunnittelulla ratkaistava tehtävä.  Miksi? 1) Kun suunta on selvä, työntekijät voivat olla aloitteellisia. 1) Kun suunta on selvä, työntekijät voivat olla aloitteellisia. 2) Syntyy vähemmän ristikkäisiä aloitteita. 2) Syntyy vähemmän ristikkäisiä aloitteita.

11 Motivaatio kriittisenä menestystekijänä  Miten motivaatio vahvistetaan. 1) Visio, joka puhuttelee työntekijän 1) Visio, joka puhuttelee työntekijän arvomaailmaa. arvomaailmaa. 2) Osallistaminen. 2) Osallistaminen. 3) Tukeminen. 3) Tukeminen. 4) Perusinhimilliset tarpeet 4) Perusinhimilliset tarpeet

12 Motivaation perusta  Tarve saavuttaa, suorittaa ja hankkia  Tarve liittyä  Tarve ymmärtää  Tarve puolustaa

13

14 Muutoksen johtaminen  Kyky käsitellä muutosta on elämäntaito  Jatkuva epävarmuus laskee itseluottamusta  Jos ei ymmärrä, ei sitoudu  Epäluuloisuus, vahingollinen kilpailu  Muutoksen rankin vaihe: Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia Paljon tarpeita, joihin ei löydy tyydytystä Paljon tarpeita, joihin ei löydy tyydytystä Epävarmuustekijöitä tuntuu olevan enemmän kuin faktoja Epävarmuustekijöitä tuntuu olevan enemmän kuin faktoja

15 Ja fokus näissä  Johto jatkaa johtamista  Henkilöstö etsii keinoja sopeutua, voida hyvin ja luoda uutta  Keskijohto organisoi työtä ja luotsaa omassa roolissaan työyhteisön ihmissuhteita

16 Mitä yhteistä on innostavilla johtajilla?  Insipiroivilla johtajilla on seuraajia. Miksi? Mitä yhteistä heillä on ? o 1) He näyttävät valikoivasti heikkouksiaan. Paljastamalla haavoittuvuuttaan, he tuovat esille myös inhimillisyytensä. o 2) He luottavat intuitioonsa arvioidessaan toimintansa sopivaa ajoitusta ja kulkua. o 3) He ”manageeraavat” työntekijöitä lempeällä jämäkkyydellä. Inspiroivat johtajat eläytyvät intohimoisesti ja realistisesti ihmisiin ja välittävät työntekijöiden työstä ja työntekijöistä aidosti. o 4) He paljastavat eroavuutensa. He hyödyntävät taidokkaasti omaa ainutlaatuisuuttaan, ”brändiään”.

17 Kirkon viestintä  Kieli  Opetus  Jakelukanava

18 Kirkon viestintä  Perinteiset jakelukanavat  Uudet jakelukanavat  Puhutteleeko kirkko ihmisiä?

19 Mikä on tärkeätä?  Voiko mediaa ohjata?  Mistä johtuu, että kirkosta uutisoidaan kirkon kannalta toisarvoisia asioita?

20 Mistä johtuu, että kirkosta uutisoidaan kirkon kannalta toisarvoisia asioita?  Kuka määrittelee, mikä on toisarvoista, papisto vai kansalaiset?  Entäpä, jos kirkko antaakin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin nykyajan haasteiden näkökulmasta toisarvoisia vastauksia?

21 Kirkon viestinnän kriittiset kohdat  Kirkon myyntivaltti on pysyvyys. Turvallisuus  Kirkon heikkoudet paljastuvat muutosten kohtaamisessa. Turvattomuus  Oppien perusteiden pysyvyys ja maailman muutokset aiheuttavat pysyvän jännitteen. Epäuskottavuus  Uskottavuus edellyttää avointa diskurssia, joka osoittaa selvästi, että kirkko on sinut tämän jännitteen kanssa. Luottamus

22 Hyvä viestintä  Kerro kaikki, kerro heti.  Haasta, ota kantaa, palvele.  Hallitse jakelukanavat.  Hyvät yhteistyösuhteet.  Uskottavuus vaatii avointa diskurssia