Seksuaaliterveyden edistäminen –tukea uudesta toimintaohjelmasta Terveydenhoitajapäivät 2008 Marjaana Pelkonen Ylitarkastaja, STM.

Esitys aiheesta: "Seksuaaliterveyden edistäminen –tukea uudesta toimintaohjelmasta Terveydenhoitajapäivät 2008 Marjaana Pelkonen Ylitarkastaja, STM."— Esityksen transkriptio:

1 Seksuaaliterveyden edistäminen –tukea uudesta toimintaohjelmasta Terveydenhoitajapäivät 2008 Marjaana Pelkonen Ylitarkastaja, STM

2 Sisältö Lähtökohtia Toimintaohjelman tavoite ja kohderyhmä
Keskeisiä sisältöjä seksuaaliterveyden edistämisessä Ammattihenkilöiden osaamisen tukeminen Lopuksi

3 Lähtökohtia Seksuaalisuus
ominaisuus meissä kaikissa syntymästä kuolemaan rakentuu vuorovaikutuksessa ympäristöön ja kokemuksista on moniulotteista (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, eettinen, kulttuurinen ulottuvuus) on yksilöllistä Seksuaalista kehitystä ja oman seksuaalisen identiteetin vahvistumista voidaan tukea kaikissa elämän kaaren vaiheissa. Toimintaohjelman lähtökohtana on laaja-alainen WHON.n seksuaaliterveyden käsite, joka ymmärtää seksuaaliterveyden fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin tilaksi. Seksuaalisuus puolestaan ymmärretään ominaisuudeksi, joka on meissä kaikissa kehdosta hautaan. Seksuaalisuus rakentuu vähitellen erilaisesta elämän kokemuksesta vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Seksuaalisuus EI siis ole jotain, mikä ilmaantuu murrosiässä ja johon varaudutaan siten, että teini-iässä annetaan tietopaketti, jolla sitten pärjää koko elämän ajan. Lapsuus ja nuoruus ovat toki keskeistä aikaa, mutta ihmisen seksuaalisuus kypsyy ja kehittyy aikuisiässäkin. Siksi tätä kehitystä tukevaa informaatiota tarvitaan koko elämän ajan Erityisesti apua ja neuvontaa tarvitaan silloin, kun ilmaantuu pulmia tai vaikeuksia.

4 Muita lähtökohtia Toimintaohjelmassa omaksuttu laaja-alainen määritelmä, joka sisältää myös hyvinvoinnin ulottuvuuden ja oikeuksien näkökulman Seksuaali- ja lisääntymisterveys osa kansanterveyttä Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen osa terveyden edistämistä

5 Seksuaaliterveys vai lisääntymisterveys?
Sexual health Lisääntymis-terveys (RH) Kairon väestökonferenssi 1994 WHO:n globaali lisääntymis- terveyden ohjelma 2004 Seksuaaliterveys Seksuaaliterveys Seksuaaliterveys Lis. terveys Lis.terveys

6 Seksuaali- ja lisääntymis-terveyden edistäminen
Seksuaali- ja lisääntymis-terveyden edistäminen. Toimintaohjelma 2007 – 2011 STM. Julkaisuja 2007:17. Saatavissa: STM:n kotisivuilta: > julkaisut Ostettavissa: Yliopistopaino,

7 Keille ohjelma tarkoitettu
Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja johto Kunnalliset luottamushenkilöt Koulutusjärjestelmä Sosiaali- ja terveysalan opettajat ja opiskelijat Peruskoulun, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten terveystiedon opettajat, opettajien kouluttajat Keskeiset yhteistyötahot

8 Tavoite Yksilöiden, parien ja väestön hyvän
seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen

9 Toimintaohjelman 14 osa-aluetta
Seksuaalineuvonta Väestön tietouden parantaminen Palveluiden organisointi Raskautta edeltävä neuvonta ja raskaudenajan hoito Synnytyksen hoito Synnytyksen jälkeinen hoito Raskauden ehkäisypalvelut 8. Raskaudenkeskeytyksen hoito 9. Sukupuolitautien torjunta 10. Seksuaalinen väkivalta 11. Ammattihenkilöiden osaaminen 12. Tilastointi ja seuranta 13. Tutkimus 14. Työnjako, yhteistyö ja koordinointi

10 päiväkoti, lastenneuvola, ala-asteen perusopetus Nuoruus
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen kontaktipintoja palvelujärjestelmässä eri ikäkausina Lapsuus päiväkoti, lastenneuvola, ala-asteen perusopetus Nuoruus kouluopetus (erit. terveystieto), koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, ehkäisy-neuvola, nuorisotyö, vammaispalvelut Nuoret aikuiset äitiys- ja lastenneuvola, ehkäisy-neuvola, opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, vammaispalvelut Keski-ikäiset sairaanhoitopalvelut, terveys-tarkastukset, työterveyshuolto, vammaispalvelut Ikääntyvät sairaanhoitopalvelut, ikääntyvien palvelut Lapsuudessa ja nuoruudessa vanhemmat ja muut läheiset aikuiset ovat toki keskeisessä asemassa seksuaalikasvatuksessa kuten muussakin kasvatuksessa. Kodin antamaa seksuaalikasvatusta voidaan tukea ammattilaisten toimesta, jos se tunnistetaan ja hyväksytään yhdeksi lapsen kasvua ja kehitystä koskevan terveysneuvonnan osa-alueeksi samoin kuin vaikkapa terveellinen ravinto tai tapaturmien torjunta (päiväkodit, lastenneuvolatyö). Lapsihan on luonnostaan utelias, ja kyselee estotta havainnoistaan tyttöjen ja poikien eroista, vauvojen syntymisestä. Sen, miten näihin reagoidaan pitäisi olla tietoista toimintaa. Ja samaa tietoisuutta voi välittää myös vanhemmille kasvatuksen tueksi. Seksuaalista kypsymistä ja identiteetin kehittymistä voidaan tukea erilaisilla palveluilla silloin kun se tunnistetaan ja hyväksytään yhdeksi palvelun sisältöalueeksi.

11 a) SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMISTERVEYTEEN LIITTYVÄN NEUVONNAN KEHITTÄMINEN
seksuaalineuvontaa on saatavissa integroituna normaaleihin terveydenhuollon palveluihin neuvoloissa Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004 koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuollon opas 2002 Opiskeluterveydenhuollon opas 2006 ehkäisyneuvonnan yhteydessä ja muissa palveluissa

12 neuvonnassa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo
pojat ja miehet neuvontapalvelut myös vähemmistöryhmille jokaisen terveyskeskuksen käytettävissä on seksuaalineuvojakoulutuksen saanut henkilö Stakes perustanut seksuaalineuvojien verkoston

13 PLISSIT : seksuaalineuvonnan tasot
(Tanner & Hoff) P = permission (lupa puhua) LI = limited information (rajoitettu tieto) SS = spesific suggestions (erityistason neuvonta) -mallin esittely: mistä kirjaimet tulevat se, että annetaan asiakkaalle lupa puhua on taso, johon vähintään pyritään. Toinen vaatimus on osata ohjata asiakas tai potilas avun ääreen, jos omat tiedot tai taidot eivät riitä. Jos ei ole lupaa mahdollisuutta ottaa asiaa edes esille, ei apua välttämättä järjesty. parisuhteessa ja seksuaalisuutta koskevista asiat voi ottaa esille tai niitä jopa aktiivisesti kysytään usein työntekijän tiedot riittävät vastaamaan siihen mikä on ongelma. IT = intensive therapy (intensiivinen terapia)

14 b) VÄESTÖN SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMISTERVEYSTIETOUDEN PARANTAMINEN
Tausta: terveystiedon opetus ei toteudu tasa-arvoisesti peruskoulun jälkeen tietoja tarvitaan aikuisiälläkin paljon epäasiallista tietoa tarvitaan ”laadunvarmistettu” tietolähde

15 Koulujen seksuaaliopetus 2000-luvulla
selvitykset peruskouluopetuksen kehityksestä ja nykytilasta (Kontula & Meriläinen 2007: posit. tuloksia) terveystieto pakollisena oppiaineena viim. syksystä 2006 seksuaaliopetus pitää saada myös ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaan opettajien koulutusta kehitettävä – seksuaaliterveyden täydennyskoulutus toteutuksessa opettajien ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon henkilökunnan yhteistyö tarpeen

16 b Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen
Lähde:

17 Entä aikuisväestö? aikuisväestön seksuaaliterveystiedon tasosta ei ole tehty tutkimuksia hajatiedot esim. ehkäisytietoudesta osoittavat yllättäviä puutteita sukupuolitautien näkökulmasta riskikäyttäytyjien ryhmiä on aikuisissakin (erityisesti matkaajat) mahdollisuudet: joukkovalistuksen keinot, terveydenhuollon kontaktit

18 c) RASKAUDEN EHKÄISYPALVELUT
Tausta: raskaudenkeskeytystilastojen valossa alle 25-vuotiailla ehkäisyongelmia palvelut hajanaisia usein pitkät odotusajat johtaminen ja kehittäminen puutteellista

19

20

21 RASKAUDEN EHKÄISYPALVELUT
ehkäisyneuvontaa saavat terveyskeskusten kautta kaikki sitä tarvitsevat (käynnit ilmaisia) palveluihin päästävä viipymättä maksuton ehkäisy: alle 20-vuotiaat, keskeytyksen ja synnytyksen jälkeen laaja ehkäisyvälineiden valikoima johtamista ja henkilökunnan osaamista kehitetään, hoitosuositus laaditaan

22 d) SUKUPUOLITAUTIEN TORJUNTA
klamydia seulotaan kaikilta alle 25-vuotiailta ehkäisyasiakkailta kondomin käyttöä edistetään ilmaisjakelu nuorille alv-veron alennus väestölle tiedottamista lisätään positiivisen näytteen antaneiden seksikumppaneiden tutkimukseen ja hoitoon saattamista tehostetaan klamydiasta hoitosuositus

23

24 HIV-tartunnat Vuosi Lkm % hetero-seks. % homo- seks. % iv-huumeet 2000 144 29 15 38 2001 128 20 21 2002 130 30 2003 131 41 22 17 2004 44 34 7 2005 139 47 11 2006 193 3 2007 191

25 e) SEKSUAALINEN VÄKIVALTA
Taustaa: esiin tulevat tapaukset jäävuoren huippu lisääntymässä esim. nuorten ”internet-deittailun” myötä? Väestöliiton kysely 2006 yli 10 % 15-vuotiaista tytöistä ja pojista kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä tapausten tunnistamiseen ja hoitoketjujen kehittämiseen panostettava ehkäiseviä toimia tarvitaan yhteiskunnan eri aloilla

26 SEKSUAALINEN VÄKIVALTA
seksuaalista väkivaltaa kokeneiden hoitoketjun kaikkinainen kehittäminen, alkututkimuksesta jälkihoitoon erityisesti nuorten oireilun tunnistaminen pitkäaikaisseuraamusten tunnistus ja hoito seksuaalista väkivaltaa ehkäisevästä työstä omat toimenpidesuositukset väkivallattomuuteen kasvattaminen, medialukutaidon opetus aiheen käsittely palvelukontakteissa, seulonnat mediaväkivaltaviihteen rajoittaminen

27 e) AMMATTIHENKILÖIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
Koulutettu henkilöstö antaa ikävaiheeseen sopivaa seksuaalikasvatusta ja -opetusta kaikille lapsille ja nuorille (terveystieto) Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien perustutkintoihin riittävät perustiedot seksuaalisuudesta ja seksuaali- ja lisääntymisterveydestä Ammattilaisia kouluttavien opettajien täydennyskoulutus Uusia kansallisia hoitosuosituksia Tietokannat

28 Täydennys- ja lisäkoulutus
Työtehtävän mukainen täydennys- ja lisäkoulutus on jatkossakin välttämätöntä tt:n ja ta:n lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite Kolmiportainen koulutusmalli perustana perustason seksuaalineuvojan koulutus (15-30 op) kuudessa ammattikorkeakoulussa seksologian erikoistumiskoulutus (Jyväskylä) terapiatason koulutus AMK jatkotutkinto-kokeilut Virtuaaliammattikorkeakoulu seksuaaliterveyden verkko-opetusmateriaali 15 op seksuaali- ja lisääntymisterveyden aihealue on niin laaja, että perustiedot jäävät väistämättä vain perustiedoiksi. Ei ole realistista ajatella, että ennestään jo hyvin täyteen tupattuihin opinto-ohjelmiin pystyttäisiin lisäämään laajamittaisia kursseja. Siksi täydennyskoulutuksella tulee edelleen olemaan tärkeä asema. Sen sisällöt määrittelee tehtäväkenttä: esim. monikulttuurisessa neuvolatyössä tai vammaistyössä tarvitaan erilaista osaamista kuin vanhushuollossa, ja koulutus on haettava sen mukaan.

29 Lopuksi Palvelujen kehittäminen lähipalveluina ja osa keskitettyinä
huom. nuoriso (koulu- ja opisk.th, nuorisoneuvola) työryhmät, vastuuhenkilöt lisäksi tarvitaan muutoksia verotuksessa, mediassa ym. Toimintaohjelman toimeenpano jatkuu Käynnistysseminaari toukokuu 2007 Läänikohtaiset seminaarit syksy 2007 ja kevät 2008 Paikalliset toimenpiteet Kansallinen tuki: esim. Stakes ja KTL ottavat vastuuta kehittämisestä ja kuntien tukemisesta

30