Diplomityö Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ympäristötekniikka

Esitys aiheesta: "Diplomityö Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ympäristötekniikka"— Esityksen transkriptio:

1 Tuotteen ympäristöjalanjälki (PEF) -työkalun käytettävyyden arviointi ympäristöviestinnän työkaluna
Diplomityö Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ympäristötekniikka Emma Ojala 9/2014 Kuka olen? Kenelle työ tehdään? Missä vaiheessa työ on ja mitä osuuksia siihen kuuluu (haastattelut ja vertailu, näkökulman laajentaminen miten PEF sopii viestijälle ja viestin vastaanottajalle)? Rajoitukset esittämieni tulosten tulkinnalle ja oikeellisuudelle.

2 Sisältö PEF:n ja PEFCR:ien välinen rooli PEF:n pilottivaihe
Pilottiprojektit Toimijatahot Aikataulu PEF-metodologia Tavoitteen ja soveltamisalan määrittely Resurssien käyttöä ja päästöjä koskevan profiilin muodostaminen Vaikutusarviointi Tulosten tulkinta ja kriittinen arviointi

3 PEF-oppaan ja PEFCR:ien välinen rooli
Tuotteen ympäristöjalanjälkeä (PEF) koskeva opas Ohjeet PEF-selvityksen tekoon Vaatimukset PEFCR:ien laadinnalle Tarkennukset, rajaukset Käytetään tätä ohjeena, jos ei ko. tuotteen tuoteryhmällä vielä PEFCR:ää Näitä selvityksiä ei voi kuitenkaan käyttää julkisissa vertailuväitteissä Ympäristöjalanjälkeä koskevat tuoteryhmäsäännöt (PEFCR) Ohjeet ko. tuoteryhmän tuotteiden PEF-selvitysten tekoon PEFCR:ssä tunnistettu keskeiset ympäristövaikutukset ja prosessit Mallituoteajattelu mahdollistaa tuotteiden vertailun Parempi, keskiverto, huonompi PEFCR:T: ovat minun tulkinnan mukaan tarkoitettu lähinnä viestinnälliseen tarkoitukseen  samat pelisäännöt kaikille  selvityksen teon pitäisi helpottua  mahdollisesti myös pienemmät toimijat mukaan  vertailukelpoisia selvityksiä. Toki joudutaan oikomaan jossain kohtaa, ettei tehdä niin kattavaa ja ”todellista” mallia kuin mahdollista, mutta tarkoituksena sisämarkkinoiden luominen vihreille tuotteille EU:n alueella. MALLITUOTEAJATTELULLA toki omat ongelmansa. Sopivat varmasti kuluttajaviestintään, mutta ei välituotteille/-valmisteille. Kuitenkin Steering Committee on käskenyt myös välituotteiden kokeilla mallituote-asiaa  mikä lopputulema tämän asian suhteen on, jää vielä avoimeksi kysymykseksi.

4 Pilottivaihe Pilottivaiheessa kehitettävät osa-alueet
Ensimmäisen aallon pilottiprojektit (alkanut 2013 lokakuussa) Toisen aallon pilottiprojektit (alkanut 2014 kesäkuussa) Paristot ja akut Olut Maalit Kahvi Kylmä- ja kuumavesiputket Meijerituotteet Kotitalouksien nestemäiset pyykinpesuaineet Tuotantoeläinten rehut Paperinvalmistuksen välivalmisteet Kala (tuore tai pakastettu) IT-laitteet Pakattu tuore liha (nauta, sika, lammas) Nahka Oliiviöljy Metallilevyt Pullotettu vesi Ei-nahkaiset kengät Pasta Aurinkoenergia Kissan- ja koiranruoka Muistilehtiöt Viini Rakennusten lämmöneristysmateriaalit T-paidat Katkoton tehonlähde (UPS) Pilottivaiheessa kehitettävät osa-alueet Tuoteryhmäkohtaisten sääntöjen (PEFCR) laadinta Kommunikointitapojen testaus Verifiointiprosessin kehitys Lisäksi selvitysten tekoon käytettävän työkalun teko  varsinkin pk-yritysten integrointia PEF:n käyttäjiksi tavoitteena tämän myötä Työryhmät PEFCR:ille annettu laadintaopas KOMMUNIKOINTITAPOJEN TESTAUSVAIHEELLE annettu ensimmäinen ohjekirjanen, sillä alkaa olla kohta ensimmäisillä piloteilla ajankohtaista. Suuntaa antavat viestintätyökalut, mutta myös omia voi valita. 3-4 kpl, sekä B2B että B2C malleja tulisi kaikkien valita? Annettu myös aikataulu asioille ja muutamia käyttäytymistieteellisiä näkemyksiä B2C-viestintään. VAIHEET: Valinta – testaus (vähintään 6 kk, useammassa EU-maassa, mahdollisimman paljon oikeassa ympäristössä) – palautteen keräys VERIFIOINTI: PEFCR:ien ja OEFS:ien arviointi, koko pilottivaiheen arviointi, PEF-selvitysten arviointi/verifiointi  tehty esiselvitys verifioimista koskien BIO by Deloitten toimesta OHJELMISTO/TYÖKALU: T-paidat  PEFCR-ohjeen mukaiset asiat ohjelmaan  ei vaadi huimaa LCA-osaamista TYÖRYHMÄT: Lehmä-työryhmä  monille yhteinen osuus elinkaarta  yhteiset rajaukset, allokointisäännöt, tiedon laatuvaatimukset jne. Rakennustuotteiden työryhmä: EN ja PEF:n väliset eroavaisuudet  yksi kokous pidetty  eroavaisuudet tunnistettu  tarkoitus olisi saada yhtenäisemmäksi, nyt joitain isojakin eroja

5 Mahdollinen ”luonnostelu” toimikunta
Pilottivaihe toimijatahot Mikä rooli on milläkin taholla? Steering committee eli ohjausryhmä: hyväksyy PEFCR-versiot ja jakaa tietoa eri pilottien välillä. TAB= ohjausryhmää tukeva taho Technical secretariat= tekninen sihteeristö/työryhmä: tekee PEFCR:t ja esittelee SC:n kokouksissa työnsä vaiheet Rekisteröityneet sidosryhmät voivat kommentoida PEFCR:n kehitystyötä  käytännössä oltava hyvin painavat perusteet, jotta Työryhmässä tehtyjä päätöksiä muutetaan Mahdollinen ”luonnostelu” toimikunta

6 Paperin välivalmisteet
Pilottivaihe PEFCR:ien laadinta ja viestintätapojen testaus Aika [kk] Toiminto TS aloittaa PEFCR:ien kehityksen: PCR:ien analysointi (jos olemassa), soveltamisalan ja mallituotteen luonnostelu 3 Ensimmäinen neuvottelu: Soveltamisalan määrittely, luonnos mallituotteesta 3-5 Sidosryhmien kommentit ja SC:n hyväksyntä 5-8 PEF:n seulontavaihe mallituotteelle 9 Seulonnan tekninen tarkastus SC:llä ja teknisellä ”helpdeskillä” 10 Uusi luonnos PEFCR:stä seulontavaiheen tulosten perusteella 13 Toinen luonnos PEFCR:stä, mukaan lukien kommunikointivälineet (3-4 kpl sekä B2B- että B2C-viestintään) 14 Toisen luonnoksen hyväksyttäminen SC:llä 15–18 PEFCR:ää tukevien tutkimusten teko (vähintään 3 kpl) 19–20 Toinen neuvottelu: viimeinen luonnosversio PEFCR:stä (vertailupiste, verifiointi ja toimintoluokat), kommunikoinnin aloittaminen sallittua 22–23 Ulkopuolisen arvioijan suorittama PEFCR:n arviointi 25–27 SC hyväksyy PEFCR:n, PEFCR:n julkaisu, kommunikoinnin jatkaminen ja palautteen kerääminen kokeilluista työkaluista pilottivaiheen loppuun asti 2. Aallon pilotit Paperin välivalmisteet PCR: Yhtenä valintakriteerinä piloteille on ollut, että olisi olemassa olevia EPD:itä tai PCR:iä tai muita tuoteryhmäsääntöjä. Mitä soveltamisalan määrittämiseen kuuluu: järjestelmän rajaukset, toiminnallinen yksikkö, NACE-koodi, vaikutusluokat SEULONTA: myös täydentävien ympäristötietojen valinta tässä yhteydessä Mikä on seulonnan tarkoitus: tunnistaa hot spotit, keskeisimmät ja merkityksettömimmät prosessit, elinkaaren vaiheet ja ympäristövaikutukset ko. tuoteryhmälle PEFCR:ÄÄ TUKEVAT TUTKIMUKSET: kolmelle markkinoilla olevalla tuotteelle (väh.), noudattaa sekä PEF-opasta että PEFCR:ää: koko elinkaari mukaan ja kaikki vaikutusarvioiniluokat

7 PEF-metodologia Selvityksen teon vaiheet.
Resurssien käyttöä ja päästöjä koskeva profiili= inventaarioanalyysi Jatkossa saa käyttää ISO-terminologiaa kuitenkin, vaikka tämän hetkinen PEF-ohjeistus käyttää omaa terminologiaansa

8 PEF-metodologia TAVOITTEEN MÄÄRITTELY
PEFCR:ssä tavoitetta ei määritellä alussa Vaan ensin soveltamisalan ja mallituotteen määrittely Tavoitteen ja soveltamisalan määrittely ovat kaikkien menetelmäpäätösten taustalla ja tehdään ensimmäisenä ISO 14044:n mukaan Ongelma? KUVAN KERTOMINEN: Näyttäisi olevan ongelma, kun tavoitetta ei määritellä PEFCR:ille tai niiden mukaisille selvityksille alussa. Vaan vasta seulonnassa ja PEFCR:ää tukevissa tutkimuksissa. PEFCR:ien kehitykseen liittyvä ongelma lähtötilanteesta  hypätään yksi vaihe kokonaan yli??? Ja suoran seuraavaan, jonka tulisi tukeutua tavoitteen määrittelyyn ONGELMA: TÄSTÄ ON OLLUT KESKUSTELUA ILMEISESTI! Mutta ei ole oikeastaan ongelma. PEFCR:ien tarkoitus: työn vähentäminen keskeisiin asioihin keskittymällä (tiukat vaatimukset, ei vapautta omiin päätöksiin), vertailun mahdollistaminen Näin ollen voisi olettaa, että PEFCR:llä on tavoite määritelty: kohdeyleisö on B2B- ja B2C-viestintä, vertailut mahdollisia.  tavoite miltei määritelty! HUOM! Annettu PEF:lle mahdollisuus myös muihin käyttötarkoituksiin esim. prosessin optimointiin  samat PEFCR:t eivät välttämättä ole toimivat, koska lähestymistapa erilainen, haitanjaollinen ”as if” ja seurausvaikutuksellinen ”what if”  erilaiset allokointivalinnat ja järjestelmän rajaukset  onko edes tarkoituksenmukaista soveltaa PEFCR:ää? (sisäinen tarkoitus, ei haluta oikaista selvityksen teossa, jotta todelliset säästöt!) VAIN jos tarvii: Tavoitteen määrittely PEF:n mukaan: käyttötarkoitus, kohdeyleisö, vertailuväitteet tarkoitus julkistaa?, tutkimuksen tekemisen syyt, tutkimuksen tilaaja, arviointimenettelyt

9 PEF-metodologia SOVELTAMISALAN VALINTA Analyysiyksikkö
Järjestelmän rajaukset Vaikutusluokkien valinta ja arviointimenetelmät Täydentävät ympäristötiedot

10 PEF-metodologia Analyysiyksikkö CPA/NACE-koodien avulla määrittely
Sekä yksittäisen PEF-selvityksen tuotteen määrittely että PEFCR:ien tuoteryhmien määrittely Vastaavanlainen kuin esim. EPD®-ohjelmassa koodeilla määrittely Määrittely ei aina ongelmatonta Sama analyysiyksikkö tuoteryhmän kaikille tuotteille on yksi tekijä vertailun mahdollistamiseksi (ISO/TS 14067:n ja GHG protokollan tuotestandardin mukaan) Olisiko mahdollista viedä kehitysvaiheessa ajatus vertailtavuudesta vielä pidemmälle? Eri tuoteryhmille sama analyysiyksikkö? Esim. tee, kahvi, kaakao Tuoteryhmät vertailukelpoisiksi, joilla sama toiminto? CPA/NACE-KOODI: ISO 14044:ssä ja ISO 14067:ssä ei ole tätä CPA/NACE koodeja, mutta esim. joissain PCR:issä on tuoteryhmien kuvaamiseen käytetty myös koodeja VERTAILTAVUUS: Toki myös monet muut asiat vaikuttavat vertailtavuuden mahdollistamiseen eri tuoteryhmien sisällä. Esim. järjestelmän rajat, sisällytettävät syötteet ja tuotokset, tiedon laatuvaatimukset, laskentamenettelyt, allokointipäätökset vastaavat ja vaikutusluokkien laskentasäännöt vastaavat.  Lehmä työryhmässä jotain tämän suuntaista tekeillä, mutta sen tarkoitus taitaa lähinnä olla, ettei jokaisen tuoteryhmän, jolle lehmä on relevantti, ei tulisi tehdä omia päätöksiään allokoinnista, rajauksista jne. Sama toiminto: pakkausmateriaalina toimiminen muovi vs. kartonki

11 Case: Paperin välivalmisteet
PEF-metodologia Järjestelmän rajaukset Kvalitatiiviset järjestelmän rajaukset sallittuja = sisällytettävät elinkaaren vaiheet Kvantitatiiviset järjestelmän rajaukset eli rajauskriteerit eli ”cut-off”-kriteerit EI sallittuja = mikä osuus prosesseista ja perusvirroista merkityksettömiä ja voidaan rajata pois tarkastelusta Voivat perustua massaan, energiaan tai merkittävyyteen ympäristön kannalta (ISO 14044:n mukaan) Ongelma? HUONOT PUOLET: Lisää työtä, kun kaikki prosessit tulee ja virrat tulee mallintaa ja löytää tieto niihin! Käytännössä tämä ei ole edes mahdollista! työtaakkaa helpottaa kuitenkin tiedon laatuvaatimusten menetelmäpäätös, jonka mukaan ne tiedot, jotka vaikuttavat johonkin tiettyyn vaikutusluokkaan alle 10 % voidaan ottaa mistä lähteestä hyvänsä periaatteella ”ota paras, minkä saat”  ei kuitenkaan suoraan poista ongelmaa  Galatola ja Pant (PEF-työkalun EU:n toimijoita) väittävät, että tämä tiedon laatuvaatimus-asia olisi osittain vastaava vaihe cut-off kriteerien kanssa.. HYVÄT PUOLET: PEFCR:issä toki määritellään systeemin rajat, jotka helpottavat selvityksen tekijän työtä! Case: Paperin välivalmisteet

12 PEF-metodologia Vaikutusluokkien valinta ja arviointimenetelmät
14 vaikutusarviointiluokkaa ja –mallia annettu, joita tulee PEF-selvityksissä käyttää Jos jokin jätetään pois, tulee se perustella ISO 14044:ssä voi itse valita tarkasteltavat vaikutusluokat ja –mallit PEFCR:ien mukaan tehdyistä selvityksistä tulee viestiä vaikutusluokista Max. 3 vaikutusluokkaa kuluttajaviestintään Yritysten väliseen viestintään käytettävien vaikutusluokkien määrä tulee määritellä PEFCR:ssä Kaikki valitut vaikutusluokkamallit eivät ole aiemmin olleet vastaavassa käytössä ja niissä on puutteita ILCD-käsikirjan mukaan malleja luokiteltu jopa tasoon III (suositeltu, mutta tulee soveltaa harkitusti) Mallin valinnalla voi saada aikaan suuria eroja Kaikille sama malli  vertailtavat tulokset Mutta ovatko mahdollisimman ”oikeita” kertomaan potentiaalisista ympäristövaikutuksista Onko sopivaa tietoa mahdollista löytää? MALLIT: taso I on hyväksyttävä ja suositeltava  taso II hyväksyttävä, mutta kaipaa joitain parannuksia  taso III tarkoittaa suositeltua, mutta siihen luokiteltuja menetelmiä tulee soveltaa harkitusti. III-tason vaikutusarviointimenetelmät vaativat vielä lisää tutkimusta ja kehitystä ennen kuin niitä voidaan käyttää kunnolla päätöksenteon tueksi vertailuväitteissä. Näiden luokkien lisäksi on vielä luokka ”Interim” eli väliaikainen. Tämän luokituksen saanut vaikutusarviointimenetelmä on vielä liian kehittymätön saamaan suositusta, mutta sopivin olemassa olevista vaihtoehdoista. MALLIT: Osassa malleista jotain puutteita: UseTox- toksisuusmallit aiheuttaneet kysymyksiä happamoituminen ja rehevöityminen maalla  uudet mallit, joita ei ole testattu/käytetty aiemmin Luonnonvarojen ehtyminen vedenkäytöstä johtuen  epäreilu eri maille KAIKILLE SAMA MALLI: Yhteinen viestintämalli ja vaikutusluokat oltava, jottei selvityksen tekijä viesti vain hänen tuotteensa kannalta merkityksettömimmistä vaikutusluokista  ”viherpesua?” jos kerrotaan vain vähäisimmät vaikutukset verrattuna mallituotteeseen  parempi kuva kuin todellisuudessa onkaan, jos nämä eivät ole ko. tuoteryhmän kannalta merkityksellisimmät vaikutusluokat SOPIVA TIETO: Tärkeintä kuitenkin on, että on mahdollista saada tietoa siinä muodossa, kun näihin vaikutusluokkamalleihin tarvitaan!! Ympäristöviestinnän kannalta tärkeintä, että kaikille ko. tuoteryhmän tuotteille samat vaikutusluokat ja –mallit käytössä  vertailukelpoisuus. Toki epäluotettava ja epäreilu malli ei tuota luotettavaa tietoa viestintää varten  asiakkaiden huijaamista?

13 PEF-metodologia Täydentävät ympäristötiedot
Tietoja käytetään selvityksen tulosten tulkintavaiheen tukena Voi sisältää muita ympäristövaikutusluokkia, khk-päästöjen hyvityksiä, painotetut tulokset, tietoja energiankulutuksesta jne. PEFCR:ssä määritellään, mitä tietoja tulee kerätä Miten oleellisia nämä tiedot ovat elinkaariselvityksen osalta? Tuovatko lisäarvoa vai lisää työtä? Miten voidaan valita lisä ympäristövaikutusluokat ja -mallit tarkasteluun, niin, että ovat mahdollisimman hyviä/kuvaavia? Vastaavaa kokonaisuutta ei ole ISO 14044:ssä, mutta GHG protokollan tuotestandardissa kerrottu vapaaehtoisista raportoitavista asioista Onko kaikki PEFCR:ssä määritellyt asiat, joita täydentävissä ympäristötiedoissa tulee kerätä, oleellisia edes kaikille tuotteille ko. tuoteryhmän sisällä? Esim. kylmä- ja kuumavesiputket –pilotti, jossa erilaisia eri materiaaleista valmistettavia tuotteita MITEN OLEELLISIA:Toivottavasti osataan keskittyä elinkaariarvioinnille merkittäviin seikkoihin, kun nyt PEF-oppaassa annettu paljon mahdollisia asioita, joita tähän lukuun voidaan sisällyttää, esim. tuotevastuuindikaattorien käyttö, vaaralliset kemikaalit jne. muuten ympäristöasioihin liittyvät kokonaisuudet SOPIVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUSLUOKAT JA –MALLIT: ei ole annettu lisä ympäristövaikutusluokista enempää ohjeistusta kuin oltava hyviä ja kuvaavia  jää PEFCR:ien kehittäjien harteille GHG protokollan tuotestandardi: mahdollisuus raportoida selvitykseen kuulumattomista kasvihuonekaasupäästöistä vastaavasti kuin PEF:ssä vapaavalintaisista vaikutusarviointiluokista. GHG protokollan tuotestandardin mukaan voidaan myös tutkittava tuote yksilöidä käyttäen vastaavia koodeja, kuten PEF:ssä tuoteryhmän ja toiminnallisen yksikön kuvaamiseen käytetään. Myös energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöjen hyvityksistä voidaan raportoida vapaaehtoisessa raportoinnin osassa

14 PEF-metodologia RESURSSIEN KÄYTTÖÄ JA PÄÄSTÖJÄ KOSKEVAN PROFIILIN MUODOSTAMINEN ISO 14044:ssä sama kuin inventaarioanalyysi Tiedon laatuvaatimukset Seulontavaihe Allokointi, kierrätyksen ja uudelleenkäytön allokointi

15 PEF-metodologia Tiedon laatuvaatimukset
PEF:ssä määritelty tiedon laadulle vaatimukset, ISO 14044:ssä kerrottu vain perusteet tiedon laadun arvioinnille Kokonaisarvosana tiedon laadulle lasketaan annetulla yhtälöllä eri perusteista saatujen pisteiden mukaan Perusteet: teknologinen, maantieteellinen ja ajallinen edustavuus, täydellisyys, muuttujan epävarmuus ja menetelmätekninen tarkoituksenmukaisuus (vuoden 2015 loppuun) PEFCR:issä tulee määritellä mistä prosesseista tulee kerätä primääri- ja mistä sekundääritietoa Vertailun mahdollistaminen Riittävästi primääritietoa osaltaan tekemässä eroa eri selvityksille Ongelma pienille toimijoille ISO 14044:ssä tulee itse määritellä tiedon laatuvaatimukset, PEF:ssä ja PEFCR:issä ne on jo kerrottu Perusteet osittain samat kuin ISO 14044:ssä, mutta osittain eri nimillä  tulee muuttumaan, koska ISO-terminologiaa saa käyttää ISO 14044:stä poiketen puuttuu tiedon lähteen arviointi  johtuu varmasti osittain siitä, että annettu ohjeet primääritiedon hankinnalle PEFCR:issä ja ensisijaiset sekundääritiedon lähteet. Muuttujan epävarmuus ja menetelmätekninen tarkoituksenmukaisuus = ISO 14044:ssä tarkkuus ja johdonmukaisuus Tiedon laatuvaatimukset yhdessä primääri- ja sekundääritietoja koskevien vaatimusten kanssa tehtävä työmäärä vähenee  samat lähtökohdat kaikille selvityksen tekijöille!!  vertailtavuus paranee Pienet toimijat eivät välttämättä pysty hankkimaan määritellyn laista tietoa  he eivät voi tehdä selvityksiä  PEF:lle asetetut tavoitteet eivät täyty  ei tule todellisuudessa testattua kunnolla ennen PEFCR:n lopullista versiota, että minkälaisia kustannuksia syntyy näistä määrätyistä primääri- ja sekundääritiedon keruuvaatimuksista

16 PEF-metodologia Tiedon laatuvaatimukset
PEFCR:ssä tulee määritellä maantieteelliselle, teknologiselle ja ajalliselle edustavuudelle eri laatutasoja koskevat vaatimukset Kaikki tieto tulee arvioida! Sekä erityinen että yleinen tieto. Mitkä tiedot? Lähtötiedon laatuvaatimus Lähtötiedon laadun arvioinnin tyyppi Tiedot käsittävät väh. 70 % kunkin vaikutusluokan tiedoista Kokonaisarvosana ”hyvä ” Semikvantitatiivinen Tiedot, jotka käsittävät loput väh. 20% kunkin EF-vaikutusluokan tiedoista Kokonaisarvosana ”tyydyttävä” Asiantuntijan laatuarvio Enintään 10 % tiedoista (käytetään tietoaukkojen täyttämiseen ja likimääräisten arvojen laatimiseen ”Ota paras minkä saat” Semikvantitatiivinen arviointi. Katsotaan kaikkien otettujen tietojen kohdalla, jotka riittävän merkittäviä, taulukosta, mitkä pisteet se saa mistäkin perusteesta  lasketaan tiedon kokonaislaatu käyttämällä annettua yhtälöä  jos riittävän hyvä, ok, jos ei  parannetaan tiedon laatua! (etsitään parempaa tietoa) Mitä tämä asiantuntijan laatuarvio edes tarkoittaa on epäselvää? Onko vasta silloin tiedon laadun tarkistus, kun selvityksen kriitinen arviointi?

17 PEF-metodologia Tiedon laatuvaatimukset -esimerkki
PEF:n mukaiseen ”hyvä laatu” PEF:n mukaiseen ”tyydyttävä laatu” 70 % vaikutusarviointiluokkaan vaikuttavista tiedoista tulee olla ”hyvää laatua”  siihen otettavat prosessit voi itse valita ”Ota paras minkä saat” –tieto  vaatii kuitenkin etsintää, kun tämä ko. tieto on mallinnettava!! ISO 14044:ssä rajauskriteerien käyttö  voidaan päättää jo alkuvaiheessa kun järjestelmän rajauksista päätetään, että tiettyjä virtoja ei tarvitse mallintaa, jos niiden merkitys vähäinen tietyillä perusteilla PEF:n mukaiseen ”ota paras minkä saat” Ei ISO 14044:n mukaiseen

18 PEF-metodologia Seulontavaihe
PEF:ssä on ISO 14044:stä poiketen seulontavaihe Tarkoituksena PEF-selvityksessä auttaa painottamaan tiedonkeruutoiminnot ja lähtötiedon laatuvaatimukset varsinaista inventaarionanalyysivaihetta varten PEFCR:n teossa merkittävimpien prosessien ja elinkaaren vaiheiden tunnistaminen Helposti saatavia tietoja käytetään seulontaan Laatuvaatimukset asetettu näillekin tiedoille PEFCR:ssä tämä vaihe on pakollinen  sen mukaan tehdyissä selvityksissä ei tarvitse seulontaa suorittaa ISO 14044:n inventaarioanalyysi on iteratiivinen vaihe, seulonnan väitetään vastaavan tätä iteratiivista prosessia inventaarion tekoon GHG protokollan tuotestandardissa kuitenkin myös vapaaehtoinen seulontavaihe. Seulonta tehdään vastaavasti kuin inventaarioanalyysi  tiedon laatuvaatimukset ei yhtä tiukat  seulonnan tulosten perusteella päätetään keskittymiskohdat  lopullinen inventaarioanalyysi. Koska seulonnalle myös tiedon laatuvaatimukset, niin sen ei tulisi vääristää kokonaiskuvaa, mitkä prosessit ja elinkaaren vaiheet ovat tärkeimpiä! Myös PEF:ssä tämä vaihe vapaaehtoinen, mutta PEFCR:ien laadinnassa pakollinen

19 PEF-metodologia Allokointi
Monitoimintoisten prosessien syötteiden ja tuotosten osittaminen tutkittavalle tuotteelle Perus allokointimenettely PEF:ssä vastaava kuin ISO 14044:ssä Kierrätyksen ja uudelleenkäytön allokointi Kierrätyksen ja uudelleenkäytön allokointi ISO 14044:ssä noudattaen vastaavia perusteita kuin allokointi ylipäätään (suljettu/avoin järjestelmä) PEF:ssä annettu yhtälö kierrätyksen ja uudelleenkäytön resurssien käyttöä ja päästöjä koskevan profiilin luomiseen PEFCR:ssä tulee määritellä, miten yhtälön eri osat lasketaan Eri osat: ensiömateriaalin käyttö, kierrätettävällä aineella ensiömateriaalin korvaus (osuus), loppusijoitus (kaatopaikka) ja energiahyötykäyttö ja itse kierrätysprosessi Myös muissa työkaluissa (ISO/TS 14067, PAS 2050, BP X ) annettu erilaisia yhtälöitä, mutta PEF:ään kehitetty oma NORMI: PEF-oppaassa annettu hyvin esimerkkejä verrattuna ISO 14044:ään  korvaaminen : lannoitteiden sijaan lantaa pellolle  hyvitetään korvattu lannoitetuotanto (typpi) poislukien kuljetukset jne. PEFCR:issä eriteltävä tarkemmin monitoimintoisuutta koskevia ratkaisuja  PEFCR:issä lähtökohta on haitanjaollinen  tulisi varmaan valita alaprosesseihin jako perus allokointitilanteissa (KIERRÄTYS on oma lukunsa) KIERRÄTYS ISO 14044:ssä ei ole annettu kierrätykselle ja uudelleenkäytölle yhtälöä!

20 PEF-metodologia Kierrätyksen ja uudelleenkäytön allokointi
Haasteita ja epäkohtia Kaikki käyttävät samaa yhtälöä, jota ei ole testattu vielä todellisuudessa Joillekin teollisuudenaloille tehty omia malleja tähän elinkaaren vaiheeseen, esim. metalliteollisuus  ei hyödynnetä näitä! Yhtälössä ei huomioitu monta kertaa kierrätettyä virtaa voidaan käyttää esim. ensimmäisen kerran kierrätetty tuote on päästöiltään sama kuin 10 kertaa kierrätetty PEF:ssä pakotettu käyttämään ”50/50”-lähestymistapa puolet vaikutuksista kierrätysmateriaalia käyttävään järjestelmään ja puolet sitä valmistavaan järjestelmään Hyvänä puolena on energiahyötykäytön sisällyttäminen yhtälöön (muissa työkaluissa tätä ei ole käytetty) Myös muita kuin PEF:n mukaista yhtälöä saa testata PEFCR:ien laadinnassa, mutta myös PEF:n mukainen on jokaisessa testattava!! Nyt 6.10 on työpaja, jossa keskustellaan EoL-yhtälöistä, mutta minulla ei ole vielä tarkempaa tietoa, mikä tavoite tällä workshopilla on  mahdollisuus kuitenkin hyödyntää esim. olemassa olevia eri teollisuudenalojen EoL-yhtälöitä (EN 15804, ranskalainen Bp X30-323, paperin välituotteiden yhtälö ja metalliteollisuuden yhtälö) Viestinnällisestä näkökulmasta, jos halutaan mahdollistaa eri tuoteryhmien tuotteiden vertailu, niin yksi yhteinen yhtälö voisi olla hyvä, vaikkei mahdollistakaan täysin ”oikeaa” tulosta, mutta silloin pätisi samat allokointisäännöt  osa tuotteiden vertailun mahdollistamisen perusteita!! ”Oikeampi” tulos kuitenkin tulisi käyttämällä aiemmin testattuja ja ko. teollisuuden alalle kehitettyjä yhtälöitä.

21 PEF-metodologia VAIKUTUSARVIOINTI
PEF-oppaan mukaan myös painotettuja tuloksia voidaan käyttää julkisiksi aiotuissa vertailuväitteissä ISO 14044:ssä kielletään painotettujen tulosten käyttö vertailuväitteissä, koska painotuskertoimet voidaan valita mielivaltaisesti PEF-oppaan mukaan kuitenkin painotus on vapaaehtoinen osa, joten luultavimmin karakterisoituja lukuja käytetään varsinkin B2C-viestinnän vertailuväitteissä, mikäli niissä eksakteja lukuja edes käytetään Jos kaikille saman tuoteryhmän selvityksien tuloksille käytetään samoja painotuskertoimia, ovat ne edelleen vertailukelpoisia Painotetut luvut muuttavat selvitysten tuloksia, vaikka inventaarioanalyysivaiheen tulokset olisivat samat komission ihmiset (Galatola ja Pant) ovat perustelleet tätä sillä, että myös muissa työkaluissa käytetään painotusta (hiilijalanjälki, tyypin I ympäristömerkit esim. joutsenmerkki)  tämä ei kuitenkaan ole vastaavanlaista painotusta: vaikutusarvioinnin tulokset painotus  viestintä ulospäin VS. yhden ympäristövaikutusluokan jalanjälki, jonka rajoitukset on kerrottu Onko tämä painotus-asia ollenkaan ongelma  ei eksakteja lukuja vaan yhdistettyjä indikaattorituloksia niin, että ei välttämättä edes tulosten numeerisia arvoja kerrota EI TARVI KERTOA: vain jos joku kysyy Normalisoinnissa vaikutusarvioinnin tulokset kerrotaan normalisointikertoimilla, jolloin tulokseksi saadaan dimensiottomat luvut, jotka kuvaavat tuotteen aiheuttamia vaikutuksia verrattuna vertailuyksikköön. Vertailuyksikkönä on tyypillisesti kyseessä olevaan ympäristövaikutusluokkaan, esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kohdistuva paine tietyssä maassa yhden vuoden aikana

22 PEF-metodologia TULOSTEN TULKINTA
Epävarmuuksien arviointi hajautettu ISO 14044:ssä useampaan kohtaan ja PEF:ssä se on vasta selvityksen lopussa. PEFCR:ssä tulee tunnistaa ja kuvata yhteiset epävarmuudet Voiko tämä onnistua, kun vain kolme PEFCR:ää tukevaa tutkimusta pakollista tehdä  suppea aineisto KRIITTINEN ARVIOINTI PEF:ssä annettu vaatimukset arvioijan pätevyydelle (taulukko, jonka eri osista tulee saada riittävästi pisteitä) Kaikki selvitykset tulee arvioida riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta (myös sisäiseen käyttöön olevat) Aiheutuuko tästä turhia kustannuksia? Olisiko vain vertailuväitteet ulkopuolisen toimijan arvioitavia? ISO 14044:ää kuitenkin kritisoitu sisäisen arvioijan käyttämisestä, varsinkin pienempien yritysten kohdalla  onko mahdollista saada asiantuntevaa ja selvityksestä riippumatonta toimijaa? EPÄVARMUUKSIEN ARVIOINTI: Epävarmuuden arvioinnissa tulee huomioida kaksi tärkeää epävarmuuden lähdettä: stokastiset epävarmuudet johtuen keskiarvotietoja käytöstä ja valintoihin liittyvät epävarmuudet johtuen menetelmäteknisistä valinnoista. Muut tulosten tulkinnan vaiheet PEF:ssä: luotettavuuden arviointi (vapaaehtoista), merkittävien asioiden tunnistaminen, johtopäätökset, rajoitukset ja suositukset KRIITTINEN ARVIOINTI: ISO 14044:ssä kolme vaihtoehtoista tapaa kriittiselle arvioinnille: ulkopuolisista sidosryhmistä koostuva paneeli, yrityksen sisäinen tai ulkopuolinen arvioija Arvioijan arviointi PEF:ssä: kokemusvuodet ja arviointi-, todentamis- ja auditointikäytnnöistä sekä LCA-menetelmätekniikoiden ja –käytäntöjen ja PEF-tutkimuksen kannalta merkittävien teknologioiden tuntemisesta arvioija arvioi itse pätevyytensä  kustannussäästö

23 Kiitos! Emma Ojala emma.ojala@lca-consulting.fi / emma.ojala@lut.fi