Itämeren ohjelma 2007-2013 Toteuttaminen ja tuki Tiedotustilaisuus Helsingissä 240408

Esitys aiheesta: "Itämeren ohjelma 2007-2013 Toteuttaminen ja tuki Tiedotustilaisuus Helsingissä 240408"— Esityksen transkriptio:

1 Itämeren ohjelma 2007-2013 Toteuttaminen ja tuki Tiedotustilaisuus Helsingissä 240408 harry.ekestam@tem.fi

2 Hakuprosessi Päätös hakukierroksen avaamis- ja sulkemispäivistä Hakuaineiston hyväksyminen/päivitys ja julkaiseminen Tiedottaminen ja neuvonta (valtion vastinrahan hakeminen) Hakemusten jättäminen sihteeristölle (sulkemispäivään mennessä) Hakemusten vastaanottokelpoisuuden arviointi (sihteeristö) Hakemusten laadullinen arviointi (sihteeristö) Sihteeristön arviointien/ehdotusten toimittaminen seurantakomitean jäsenille (kansallisten neuvoa-antavien komiteoiden kokoukset) Seurantakomitean käsittely ja päätökset (ml. ehdotukset strategisiksi hankkeiksi) Ehtojen/suositusten selvittäminen ja tarkistusten tekeminen Hallintoviranomaisen ja päähakijan välisen tukisopimuksen solmiminen

3 Ensimmäinen haku ja alustava kaavailu jatkosta Ensimmäinen haku Päätettiin avata seurantakomitean ensimmäisessä kokouksessa 14.- 15.2.2008 Hakuilmoitus ja -aineisto ohjelman kotisivuille 25.2.2005 vv. 14-15 päähakijaseminaareja ja hankekonsultaatiota (Hampuri, Riika) Suomen valtion vastinrahan hakemisen määräaika 9.5.2008 Haku suljetaan 30.5.2008 Seurantakomitea päättää hankkeista 23.-24.10.2008 Seuraava haku tarkoitus avata ensi vuodenvaihteessa (2008/2009) Koko kaudella yhteensä viitisen hakua Pyrkimyksenä sitoa noin puolet EAKR-varoista vv. 2008-2009 (kolme ensimmäistä hakua) Koko kaudella ehkä yhteensä noin 120-130 hanketta

4 Ohjelmamanuaalissa käsiteltäviä asioita Hankekumppanuus (tukikelpoisuus, Lead Partner –periaate jne.) Hankkeen kesto ja toimintasuunnitelma Investoinnit Hankkeen hallinnointi Budjetti ja tukikelpoiset kustannukset (ml. Valmistelukustannukset) Strategiset hankkeet Hankkeen tavoitteiden ja indikaattorien asettaminen Tiedottaminen Hankevalmistelun tuki Hakukierrokset, arviointi, päätös, sopimus Hankkeen käynnistys, raportointi, maksatus, muutokset Hanketoteuttamisen tuki Valvonta ja tarkastus

5 Tukikelpoisuus – oikeudellinen asema Jokaisen varsinaisen partnerin tulee täyttää oikeudellista asemaa ja maantieteellistä sijaintia koskevat vaatimukset, osallistua rahallisesti hankkeeseen, sisältyä hakulomakkeen kumppanilistaan, jättää kumppani-ilmoitus (Partnership Declaration) ja solmia kumppanuussopimus (Partnership Agreement) Tukikelpoisia ovat - valtion, aluetason ja paikallistason viranomaiset sekä niiden muodostamat yhdistykset - julkisoikeudelliset elimet/organisaatiot (”bodies governed by public law”) ja niiden muodostamat yhdistykset ”Body governed by public law” on organisaatio/elin joka - on perustettu yleishyödyllistä tarkoitusta varten ja jolla ei ole kaupallista luonnetta - on juridinen henkilö - on pääosin julkisyhteisöjen rahoittama tai niiden valvoma Organisaatiot jotka eivät täytä em. vaatimuksia voivat osallistua hankkeisiin liitännäispartnereina (associated organisations). Niiden kustannuksia ei osarahoiteta ohjelmasta, vaan niiden on rahoitettava ne omista varoista.

6 Investoinnit, strategiset hankkeet Investoinnit - ohjelmassa kannustetaan ”transnationaalisten” investointien valmistelua ja toteuttamista osana hankkeita - ”transnationaaliset” investoinnit voivat olla investointeja, jotka ovat hankepartnereiden yhteisesti valmistelemia, tai sellaisia, jotka luovat siirettäviä ratkaisuja (pilotteja) - investointikustannusten yläraja on 10 milj. euroa (ei %-rajaa) - mikäli kaavaillun investoinnin budjetti on yli 100.000 euroa ja vaati vielä yhteistä suunnittelua, hanke voidaan toteuttaa kaksivaiheisena (suunnittelu perushankkeen puitteissa, toteuttaminen enintään 2 vuoden pituisen laajennusvaiheen aikana) Strategiset hankkeet - Määrätyt kriteerit (Itämeren alueen kannalta keskeinen aihe, laaja toteuttamis/vaikutusalue, konkreettinen/investointifokus, vahva kansallinen tuki) täyttävät hankkeet voidaan hankkeiden valintavaiheessa määritellä strategisiksi hankkeiksi (tavoitteena identifioida 2-3 strategista hanketta / toimintalinja) - strategisille hankkeille tarjotaan mahdollisuus saman tyyppiseen laajennusvaiheeseen kuin yllä, mutta myös muuhun kuin investointien toteuttamiseen - lisäksi sihteeristö ja seurantakomitea tarjoaa erityistukea strategisten hankkeiden toteuttamiseen ja markkinointiin - seurantakomitea voi myös omasta aloitteesta käynnistää strategisten hankkeiden valmistelun (top-down –lähestymistapa)

7 Valmistelukustannusten korvaaminen Uudella kaudella ei enää käytössä erillistä siemenrahamenettelyä Sen sijaan seurantakomitean hyväksymät hankkeet voivat saada valmistelukustannuksensa korvattua jälkikäteen Korvaus on enintään 50.000 euroa tai 2 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista (alempi vaihtoehto) Ensimmäisellä hakukierroksella valmistelukustannukset ovat tukikelpoisia ajalta 1.6.2007 – seurantakomitean päätöskokouksen päivämäärä (lokakuu 2008)

8 Ohjelman tuki hankevalmisteluun Projekti-idealomakkeet (PIF) ja projekti-ideatietokanta ohjelman kotisivuilla Projekti-idea foorumit (partnerinhakutilaisuuksia) - seuraava BSSSC:n vuosikonferenssin yhteydessä, 17.-19.9.2008 Kaunasissa (Liettuassa) Päähakijaseminaarit ml. projektikohtaiset konsultaatiot Projekthallinnon apuväline (Project Management Toolbox) ohjelman kotisivuilla Temaattiset seminaarit Sihteeristön suoraan antama projektineuvonta (puhelimitse, sähköpostitse tai paikan päällä Rostockissa ja Riikassa) Ohjelman kotisivut eu.baltic.net (uutiskirjeet, FAQ, maakohtainen tieto) Ohjelmakonferenssit - seuraava 26.-27.11.2008 Tallinnassa (ennen toisen hakukierroksen avaamista)

9 Kansallinen tuki ja järjestelyt – neuvoa- antava työryhmä (sub-komitea) Jokaisessa Itämeren ohjelmaan osallistuvassa maassa asetetaan ns. kansallinen neuvoa-antava työryhmä, jossa on seurantakomiteaa laajempi keskus- ja aluehallinnon edustus. Suomessa ei ole vielä asetettu uutta työryhmää, mutta edellisen kauden vastaava työryhmä jatkaa toimintaansa uuden asettamiseen asti Työryhmän keskeiset tehtävät: - tiedottaa (Suomessa) ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista - tukee (Suomessa) hankkeiden generointia ja kehittämistä - osallistuu Suomen kantojen määrittelyyn seurantakomiteakokouksissa käsiteltäviin asioihin Kokoonpano - ei vielä päätetty/nimetty, mutta peruskokoonpano lienee seuraava: ministeriöt (ainakin OPM, MMM; LVM; TEM ja YM), Suomen kuntaliitto, maakunnan liitot alliansseittain (2-3 per allianssi), alueelliset ympäristökeskukset Puheenjohtajana toimii alueiden edustaja ohjelman seurantakomiteassa (Martti Ahokas Keski-Suomen liitosta) Tiedottamiseen ja hankeneuvontaan liittyvien tehtävien tehokas hoitaminen edellyttää pysyviä sihteeriresursseja. Työryhmällä oli vuosina 2001-2005 osa- aikainen sihteeri, joka myös antoi neuvontaa suomalaisille hakijoille. Parhaillaan selvitetään rahoitusmahdollisuuksia samantapaiselle järjestelylle uudella ohjelmakaudella.

10 Kansallinen tuki ja järjestelyt - valtion vastinraha (1) Suomalaisten kumppaneiden osalta EU:n (EAKR:n) osuus hankebudjetista/tukikelpoisista kustannuksista on (enintään) 75 % Loppuosa budjetista (25 %) on kansallista vastinrahaa, joka voi olla kumppanin omaa rahoitusta (osittain myös luontoissuorituksia) tai muilta kansallisilta rahoittajilta (esim. valtio, kunnat) saatua rahaa. Valtion tiliviraston rahoitus ei käy vastinrahoitukseksi. Valtio on varannut noin 4,9 milj. euroa vastinrahaa Itämeren ohjelman suomalaisille hankepartnereille; raha on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) momentille, mutta sitä käyttävät myös OPM ja YM Valtion vastinrahaa haetaan kunkin hakukierroksen yhteydessä erikseen ilmoitettuun määräaikaan (n. 3 viikkoa ennen hakukierroksen sulkemista) mennessä TEM päivittää kutakin hakukierrosta varten vastinrahan hakuohjeen, joka julkaistaan samoihin aikoihin kun hakukierros avataan (TEM:n kotisivuilla ja ohjelman kotisivuilla/maakohtainen tieto); ohje koskee soveltuvin osin myös OPM:tä ja YM:tä

11 Kansallinen tuki ja järjestelyt - valtion vastinraha (2) Rahoitusta voi hakea suomalainen hankepartneri, yksi hakija per hanke; mikäli suomalaisia kumppaneita (vastinrahan käyttäjiä) on useita, yksi hakee muidenkin puolesta Pääsääntöisesti 50.000 – 200.000 euroa per hakija/hanke TEM myöntää pääsääntöisesti enintään 70 % tarvittavasta vastinrahasta (loppuosa kumppanin on katettava omista varoista tai luontoissuorituksin tai muilta rahoittajilta saadulla rahoituksella) Hakemuksen tule sisältää seuraavat asiakirjat - hakemuskirje - täytetty ohjelman virallinen hakulomake (hankekuvaus) - tiivis suomenkielinen kuvaus hankkeesta (max 10 riviä) - suomalaisten partnereiden rahoitussuunnitelma (malli) Mikäli seurantakomitea hyväksyy hankkeen, ao. ministeriö tekee varsinaisen rahoituspäätöksen Mikäli seurantakomitea hylkää hakemuksen, ministeriön antama rahoitussitoumus raukeaa ja raha (myöntämisvaltuus) palautuu käytettäväksi seuraavalla hakukierroksella

12 Kansallinen tuki ja järjestelyt – valtion vastinraha (3) Ensimmäinen haku - vastinrahahakemukset jätettävä ao. ministeriölle (TEM, YM tai OPM) viimeistään 9.5.2008 - ministeriöt pyrkivät tekemään päätöksensä noin viikkoa ennen ensimmäisen hakukierroksen määräaikaa (30.5) - tällä hakukierroksella käytettävissä noin 3,2 milj. euroa myöntämisvaltuutta - odotettavissa runsaasti hakemuksia – riittääkö raha?

13 Kansallinen tuki ja järjestelyt – kansallinen valvontajärjestelmä (First Level Control) Uudella rakennerahastokaudella jokaisen maan tulee luoda oma kansallinen valvontajärjestelmä kustannusten tukikelpoisuuden todentamiseksi maksatuspyyntövaiheessa (FLC = First Level Control) Järjestelmä voi olla keskitetty (todennukset suorittaa kansallinen viranomainen) tai hajautettu (todennukset suorittaa kunkin partnerin itse valitsema valvoja) Suomessa on hajautettu järjestelmä – jokainen hanke valitsee (kilpailuttaa) valvojan, jonka TEM hyväksyy (auktorisoi) TEM antaa ohjeita ja koulutusta valvojien valintaa ja toimintaa varten sekä valvoo pistokokein järjestelmän toimivuutta Valvontakustannukset tulee sisällyttää hankebudjettiin

14 Rahoittajan näkökohtia - Hankkeen sisältö Ohjelmaan ja alueeseen sopivuus Uusia näkökulmia – ei vanhan toistoa Tavoite Minkä ”aukon” hanke täyttää? Selkeästi selitetty Riittävän rajattu, realistinen Toiminnot Millä konkreettisilla toimilla lopputulokseen päästään? Kuka tekee, mitä tekee, miten tekee? Mitä seisoo lopussa? Lopputuote Levitettävä hyöty Mihin käyttöön, kenen käyttöön? Kuka vastaa jatkuvuudesta, miten?

15 Rahoittajan näkökohtia - Hankkeen valmistelu Aloita ajoissa Kaikki relevantit tahot mukaan jo valmisteluvaiheessa Tunnetko partnerisi? Keskustele, kysy, kuuntele. Tarkista jokaisen partnerit käsitykset ja odotukset  minimoi oletukset, korvaa ne tiedoilla Etsi oikea ohjelma, tarkista sen sisältö ja strategia Ota yhteys ohjelmasihteeristöön ja kansalliseen rahoittajatahoon jo suunnitteluvaiheessa Luo selkeät tavoitteet  Miten niihin päästään?

16 Rahoittajan näkökohtia - Kumppanuus Pääpartnerin rooli keskeinen. Lead Partner –periaatteen mukaan pääpartneri tekee sopimuksen ja vastaa: hankkeen hallinnosta, koordinaatiosta hankkeen toteutuksesta, tuloksellisuudesta raportoinnista maksatusjärjestelyistä Tasapainoinen osallistuminen aihepiirin tuntijat / kohderyhmä mukaan alue- ja paikallistaso mukaan rahoituksen / budjetin tasapaino Triple Helix