AUDIOVISUAALINEN KERRONTA

Esitys aiheesta: "AUDIOVISUAALINEN KERRONTA"— Esityksen transkriptio:

1 AUDIOVISUAALINEN KERRONTA

2 Kerronnan seuraaminen: kognitiivinen malli
Perusajatus: mieli organisoi havainnoista ymmärrettävän maailman. nähty pyritään kiinnittämään johonkin jo tunnettuun odotukset, tiedot pohjalla Skeemat Mentaalisia malleja, jotka organisoivat aiempia kokemuksia ja omaksuttua tietoa Jäsentävät havainnointia ja ymmärrystä Suuntaavat odotuksia Eivät kiinteitä ja lukkoonlyötyjä, vaan voivat muuttua uuden informaation myötä

3 Skeemat ja odotukset Millainen elokuva viereisen kuvan perusteella on odotettavissa? Mitä elokuvassa todennäköisesti tulee tapahtumaan? Millaisissa paikoissa liikutaan, millaista toimintaa on luvassa?

4 Havaitsemisprosessit: alhaalta ylös ja ylhäältä alas
“Alhaalta ylös" (down-top) havaintojen pohjalta tehdään johtopäätöksiä ja oletuksia (hypoteeseja) "Ylhäältä alas" (top-down): odotukset ja taustatiedot (skeemat) ohjaavat havainnointia molemmat prosessit toiminnassa yhtä aikaa Elokuvassa käynnissä: Audiovisuaalinen havaitseminen (pääasiassa alhaalta ylös) Tarinan seuraaminen (pääasiassa ylhäältä alas)

5 Elokuvan seuraaminen Elokuvan seuraaminen hypoteesien tekoa ja tarkistamista (kysymykset ja odotukset) Ennakko-odotukset: näyttelijät, genre, mainonta, kritiikki, ystävien mielipiteet, tekijöiden maine, jne. Tarina herättää kysymyksiä antamalla vihjeitä (cues) kuka teki murhan?, selviääkö sankari?, saako pääpari toisensa?, mitä seuraavaksi tapahtuu?, mistä on kyse? [usein kysymys elokuvan alkujaksossa], miten ratkaisuun päädytään? ratkaisuja saatetaan viivyttää

6 Elokuvamuodon periaatteet
Viisi perusperiaatetta Funktio (tehtävä) Samanlaisuus / toisto Ero / variaatio Kehitys Yhtenäisyys / epäyhtenäisyys

7 FUNKTIO Peruskysymys: "mitä tämä elementti tekee tässä?"
mitä tehtäviä elokuvassa elementi täyttää mitkä muut elementit edellyttävät sitä mikä on sen motivaatio (= oikeutus sille, että elementti on mukana)

8 Motivaatio Peruste sille, että elokuvan elementti on katsojan kannalta hyväksyttävä tai uskottava Eräänlainen katsojan ja elokuvan välinen "sopimus" Käytännössä mielletään usein elokuvan ominaisuudeksi

9 Motivaation lajit Kompositionaalinen motivaatio Realistinen motivaatio
Transtekstuaalinen motivaatio Taiteellinen motivaatio Vaikka motivaation lajit voidaan erottaa käsitteellisesti, toimivat ne käytännössä päällekkäin: esitetty asia voi olla samaan aikaan eri tavoin motivoitu

10 Kompositionaalinen motivaatio
Rakenteellinen periaate Elokuvan elementti on hyväksyttävä tai uskottava siksi, että elokuvan rakenne edellyttää sitä Kattaa periaatteessa kaiken, mikä liittyy elokuvan elementtien mielekkääseen järjestämiseen Esim. kuvan sommittelu niin, että keskeiset henkilöt näkyvät hyvin; henkilön liike motivoi kameran liikkeen (kamera seuraa henkilöä) Vahvimmin liittyy tarina-ainesten järjestämiseen johdonmukaiseksi juoneksi Juonella voi olla tietty vaadittu rakenne: alku – keskikohta – loppu Tietynlaiset henkilöt: sankari – roisto – romanttinen pari Esim. kauhuelokuvassa henkilön täytyy joskus juonen rakenteen takia mennä yksin autioon taloon vaikka tienoolla riehuu hullu murhaaja… Ns. integroidussa musikaalissa on hyväksyttävää, että henkilö alkaa kesken kaiken laulaa tai tanssia Antaa elokuvalle sen yhtenäisyyden

11 Kompositionaalinen motivaatio
Musikaalissa henkilöt voivat ryhtyä kesken kaiken laulamaan ja tanssimaan Gene Kelly elokuvassa Laulavat sadepisarat

12 Realistinen motivaatio
Todenkaltaisuuden periaate Elokuvan elementti on hyväksyttävä tai uskottava siksi, että se vastaa todellisuutta: "todellisuudessakin on näin" Oleellista ei vastaavuus todellisuuden kanssa sinänsä, vaan sen kanssa, millainen katsoja ajattelee todellisuuden olevan Tukee kompositionaalista motivaatiota Esimerkkejä: Elokuvassa Tuntematon sotilas käytetään samanlaisia asepukuja kuin Suomen armeijalla todellisuudessa oli toisessa maailmansodassa: asepukujen käyttö on motivoitu realistisesti Sytytetty lamppu "valaisee" huoneen (vaikka tosiasiassa valo tuleekin elokuvavalaisimesta) Ns. backstage –musikaalissa musiikkinumeroiden esittäminen motivoidaan realistisesti rajaamalla esitykset näyttämölle

13 Realistinen motivaatio
Huoneeseen syttyvä valo…

14 Realistinen motivaatio
… paljastaa "kolmannen miehen" eli Harry Limen (Orson Welles) kasvot. Carol Reed: Kolmas mies (The Third Man, Englanti 1949)

15 Transtekstuaalinen motivaatio
Konvention periaate Elokuvan elementti on hyväksyttävä tai uskottava siksi, että se on jo moneen kertaan nähty tai kuultu muissa elokuvissa tai siksi että se vastaa vallitsevia stereotypioita Esimerkkejä Genre-elokuvat Konventiot nojaavat aiempiin genren elokuviin Lännenelokuvissa hyvillä kavereilla on valkoinen hattu ja pahoilla musta Kompositionaalisen motivaation lisäksi musikaalin laulunumerot ovat hyväksyttäviä siksi, että niitä on nähty aiemmissa musikaaleissa Erilaiset kliseet Salkku täynnä rahaa, pommi puretaan viime sekunneilla, "elokuvarenkaat" Tyyppinäyttelijät Esim. henkilön piirteet kertovat hänen olevan sankari tai konna

16 Transtekstuaalinen motivaatio
Hyvillä kavereilla on valkoinen hattu… John Wayne elokuvassa Hyökkäys erämaassa (1939)

17 Taiteellinen motivaatio
Luovuuden / innovaation periaate Elokuvan elementti hyväksyttävä innovatiivisuuden ja uutuuden tai erityisen aistivoimaisuuden / näyttävyyden takia Varsin avoin kategoria; liittyy usein ei-kerronnallisiin tai kerronnasta irrallisiin elementteihin (vrt. attraktion elokuva) Ei yleensä keskeisin klassisessa elokuvassa, sen sijaan avantgardelle tyypillinen Esimerkkejä: Kerronnan keinojen etualaistaminen (poikkeavat kuvakulmat, rajaukset, jne.) Jonkin tekstuurin, liikkeen tms. esiin nostaminen esiin sinällään Klassisessa elokuvassa esim. näyttävät spektaakkelimaiset osiot (esim. Busby Berkeleyn koreografiat 1930-luvun musikaaleissa)

18 Taiteellinen motivaatio
Busby Berkeleyn koreografioita elokuvissa The Footlight Parade (1936, oik) ja The Gold Diggers of 1933 (1933, alla)

19 Taiteellinen motivaatio yhdistyy kompositionaaliseen
Silmälaseista heijastuva murha elokuvassa Muukalaisia junassa (Alfred Hitchcock, USA 1951)

20 SAMANLAISUUS / TOISTO Toisto luo tarinalle perusrakenteen
Toisto ymmärtämisen kannalta keskeinen: samat henkilöhahmot toistuvat, samoin paikat; myös musiikki, vuorosanat, kamerakulmat. Motiivi: rakenteellisesti / kerronnallisesti merkittävä toistuva elementti elokuvassa ("aihe", "aihelma") Luo elokuvaan yhtenäisyyttä, sitoo elokuvan eri osia rakenteellisesti toisiinsa Esim. esine, väri, paikka, henkilö, ääni, henkilöhahmon piirre (character trait), kameran liike, toiminta, jne. Huom! Motiivia ei tule sekoittaa motivaatioon Paralleelisuus (rinnastus): prosessi, jossa elokuva johdattaa katsojaa vertaamaan kahta tai useampaa eri elementtiä korostamalla jotain samankaltaista piirrettä.

21 Motiivi Pyöreä muoto motiivina Sergei Eisensteinin Lakossa (NL 1924)

22 Rekvisiitan osa (prop) motiivina hopeisella kädensijalla varustettu kävelykeppi elokuvassa Wolf Man (1941) Larry Talbot hankkii kepin viehättävältä myyjättäreltä

23 Rekvisiitan osa (prop) motiivina hopeisella kädensijalla varustettu kävelykeppi elokuvassa Wolf Man (1941) Sama kohtaus, lähikuva

24 Rekvisiitan osa (prop) motiivina hopeisella kädensijalla varustettu kävelykeppi elokuvassa Wolf Man (1941) Kävellessään metsässä myyjätär ja Larry joutuvat oudon uhan kohteeksi.

25 Rekvisiitan osa (prop) motiivina hopeisella kädensijalla varustettu kävelykeppi elokuvassa Wolf Man (1941) Larry tappaa hopeisella kepillään ihmissuden .

26 Rekvisiitan osa (prop) motiivina hopeisella kädensijalla varustettu kävelykeppi elokuvassa Wolf Man (1941) Myöhemmin ihmissudeksi muuttunut Larry taistelee isäänsä vastaan. Hopeinen kävelykeppi on nyt isän hallussa.

27 Rekvisiitan osa (prop) motiivina hopeisella kädensijalla varustettu kävelykeppi elokuvassa Wolf Man (1941) Isä surmaa ihmissudeksi muuttuneen poikansa kävelykepillä.

28 Paralleelisuus Ihmissuden surmaaminen alussa ja lopussa rinnastetaan toiminnan samankaltaisuuden, visuaalisen samankaltaisuuden ja yhdistävän esineen (kävelykeppi) avulla

29 ERO / VARIAATIO Pelkkä toisto ei riitä: tarvitaan muutoksia ja variaatioita (sillä muutoin elokuvassa ei tapahdu mitään) Henkilöhahmot eroavat toisistaan; motiivitkaan eivät toistu täysin samanlaisina Erot ja samanlaisuus liittyvät toisiinsa: ne havaitaan toistensa avulla

30 KEHITYS Kirjainsarja ABACADAE: ei vain toisto (A) ja ero (B, C, D, E) vaan edistyminen (vaihtele A:ta aakkosjärjestyksessä seuraavien kirjainten kanssa) Matka, etsintä, mysteeri: elokuva etenee annettujen ehtojen pohjalta tiettyyn suuntaan Kehityksen hahmottaminen: Segmentaatio (elokuvan jakaminen jaksoihin) lopun ja alun vertaaminen (samanlaisuus ja ero lopun ja alun välillä) Toiston ja variaation (samanlaisuuden ja eron) strukturoitu vaihtelu johtaa katsojan aktiiviseen, kehittyvään tietoisuuteen elokuvan muodollisesta systeemistä: prosessi

31 YHTENÄISYYS / EPÄYHTENÄISYYS
Miten elementit liittyvät muihin elementteihin ja kokonaisuuteen? Yhtenäisyys: kaikki (ajalliset, paikalliset, kausaaliset, ym.) suhteet selkeitä ja taloudellisesti yhteennivottuja. Yhtenäinen elokuva "tiivis", koska muodollisten suhteiden välillä ei näytä olevan aukkoja. Jokaisella elementillä selkeät funktiot (kaikki on motivoitua) erot ja samanlaisuudet ovat määriteltävissä, muoto kehittyy loogisesti, eikä ylimääräisiä elementtejä ole Tyypillistä klassiselle Hollywood-elokuvalle Mikään elokuva ei kuitenkaan ole täysin tiivis Elokuvissa voi olla mukana myös eriasteista epäyhtenäisyyttä Systemaattinen epäyhtenäisyys tyypillistä esim. modernistiselle taide-elokuvalle Motivaation puute, läpinäkymättömät henkilöhahmot, avoimet loput, kollaasirakenne

32 Elokuvan kokonaismuoto
Muotojärjestelmä  vuorovaikutus  Tyylijärjestelmä (elokuva & muut taiteet) (erityisesti elokuvallinen) | | Ei-kerronnallinen Kerronnallinen Tietyn kaavan tai kuvion (pattern) Dokumentti Fiktioelokuva mukainen tekniikoiden merkityk- Retorinen muoto Kerronnallinen muoto sellinen käyttö. Kategorinen muoto Kokeellinen elokuva Mise en scène Abstrakti muoto Kuvaus Assosiatiivinen muoto Leikkaus Ääni David Bordwell & Kristin Thompson: Film Art : an Introduction

33 Kerronta muotojärjestelmänä David Bordwellin ja Kristin Thompsonin Film Art –teoksen mukaan
Kerronta elokuvassa voidaan ymmärtää rakenteelliseksi muotoperiaatteeksi, joka pitää elokuvan koossa Tässä suhteessa verrannollinen ei-kerronnallisiin rakenneperiaatteisiin: molemmat antavat teokselle "luurangon" Tyyli taas viittaa niihin ilmaisullisiin keinoihin / elementteihin, jotka konkreettisesti ovat nähtävissä ja kuultavissa, ts. "lihaan" luiden ympärillä (mise en scène eli näyttämöllepano, kuvaus, leikkaus, ääni) Kerronnallisuus muotoperiaate, jonka elokuva jakaa esim. kirjallisuuden ja sarjakuvan kanssa

34 Kerronnallinen muoto Tarina tapa hahmottaa, jäsentää ja merkityksel-listää maailmaa (joka itsessään ei ole tarinal-linen); tarinoita kaikkialla. Narratiivi / kertomus: syy-seuraussuhteessa olevien tapahtumien ketju, joka tapahtuu ajassa ja tilassa (ts. "tarina") Keskeiset elementit siis kausaalisuus (syy-seuraussuhde), tila ja aika Perusrakenne: alkutilanne - sarja muutoksia - uusi tilanne ja loppu (alku-keskikohta-loppu; tasapaino-epätasapaino- uusi tasapaino

35 Tarina ja juoni Tarina (Story) Juoni (Plot)
Kaikki tapahtumat, sekä suoraan esitetyt että implikoidut, siinä kronologisessa järjestyksessä, jossa ne kuvitteellisessa tarinan "maailmassa" (diegesis) ovat tapahtuneet Muita nimityksiä: fabula, histoire (ransk.) Diegesis = se todelliseksi mielletty maailma, joka on elokuvan tapahtumien referenttinä; tarinatodellisuus tai tarinamaailma Diegeettinen = tarinamaailman sisäinen; asia joka on tarinan henkilöille todellinen Juoni (Plot) Kaikki elokuvassa kuullut ja nähdyt tapahtumat sellaisina ja siinä järjestyksessä kuin ne tosiasiallisesti esitetään Juoneen kuuluvat 1) kaikki suoraan esitetyt tarinan tapahtumat ja 2) tarinamaailman ulkopuolelle jäävät (ei-diegeettiset) elementit (tekstit, taustamusiikki) Muita nimityksiä: sjuzhet (t. "sujetti); diskurssi (engl. dicourse); kertomus (ransk. récit)

36 Tarina ja juoni Tarina Päätellyt tapahtumat Esitetyt tapahtumat Lisätty ei-diegeettinen aines Juoni Tarinaan kuuluvat sekä esitetyt tapahtumat että niiden perusteella päätellyt tapahtumat Juoneen kuuluvat esitetyt tapahtumat sekä tarinamaailman ulkopuolinen (ei-diegeettinen) aines (tekstit, selostus, taustamusiikki)

37 Tarina ja juoni Esimerkkinä salapoliisielokuva:
a. rikos päätetään tehdä Tarina b. rikoksen toteuttaminen suunnitellaan (a-g) c. rikos toteutetaan d. rikos havaitaan e. etsivä tutkii rikosta Juoni f. etsivä paljastaa a:n, b:n ja c:n (d-f) g. rikollista rangaistaan

38 Tarina, juoni ja ajallisuus
Järjestys Tarinan ajallinen järjestys aina kronologinen (ABCD) Juoni voi kertoa tapahtumat kronologisesti (ABCD, tavanomainen tilanne) käyttäen takaumia (BCAD) käyttäen ennakointia (ABDC) myös lopusta alkuun (DCBA; esim. Memento)

39 Tarina, juoni ja ajallisuus
Kesto Juonen kattama aika pääsääntöisesti ajallisesti tarinaa lyhyempi Juoni esittää joitain keskeisiä tapahtumia tarinan kokonaisuudesta (esim. Citizen Kane: katkelmat tietyistä avainhetkistä) Tarinan ja juonen keston suhdetta voidaan tarkastella kolmiportaisen jaon avulla (David Bordwell ja Kristin Thompson) tai kaksiportaisen jaon avulla (Seymour Chatman)

40 Tarina, juoni ja ajallisuus
Tarinan ja juonen keston erottelu Kolmiportainen jako (Bordwell & Thompson: Film Art) story duration / plot duration / "screen duration" tarinan kesto / juonen kesto / esityksen kesto Kaksiportainen jako (Chatman: Story and Discourse) Tarinan kesto (TK) / Diskurssin kesto (DK) Chatmanin ”diskurssi" vastaa suurin piirtein "juonta" TK = DK (normaali otos elokuvassa) DK>TK=0 (tauko, pysäytyskuva, pysäyttävä kommentaari) TK>DK=0 (ellipsi, ajallinen hyppy otosten välillä) DK>TK>0 (pidentäminen päällekkäisyydellä tai hidastuksella) TK>DK>0 (tiivistäminen leikkaamalla, nopeutus, montaasijakso)

41 Tarina, juoni ja ajallisuus
Kolmiportaisessa jaossa esim. Hithchockin Vaarallisen romanssin tarinakesto on useita vuosia (Thornhillin ero menneisyydessä, tulevaisuus yhdessä Eve Kendallin kanssa), juonen kesto on noin neljä päivää (elokuvassa nähdyt tapahtumat) ja esityksen kesto on n. 2 tuntia. Kaksiportaisessa jaossa ei juonen kestoa eroteta esityksen kestosta. Joissain tapauksissa kolmiportainen jako on erottelukykyisempi, esim. ns. reaaliaikaisissa elokuvissa (Sheriffi, 24 -televisiosarja). ”Reaaliaikaisuus” = esityksen kesto ja juonen kesto ovat (periaatteessa) yhteneviä Tarina sen sijaan kattaa myös aiemmat ja tulevat tapahtumat.

42 Juonen aika jatkuu, tarina-aika pysähtynyt DK> TK = 0
François Truffaut'n 400 kepposta (1959) päättyy pysäytys-kuvaan.

43 Juonessa katkos, tarina-aika jatkuu: ellipsi TK > DK=0
Ellipsi Kubrickin Avaruusseikkailussa: alkuihmisen heittämästä luusta leikataan…

44 Juonessa katkos, tarina-aika jatkuu: ellipsi TK > DK=0
… suoraan avaruusaikaan vuoteen 2001.

45 Juonen aika pidempi kuin tarina-aika DK>TK>0
Eisenstein: Lokakuu (1927): tarinatasolla lyhyttä siltojen avaamista pidennetään juonen tasolla näyttämällä samaa tapahtumaa useista eri kulmista (valikoima)

46 Tarina-aika pidempi kuin juonen aika TA > DA > 0
Citizen Kanessa (1941) siirrytään nopealla kohtaussarjalla kuhertelevista vastanaineista…

47 Tarina-aika pidempi kuin juonen aika TA > DA > 0
…toisiinsa kyllästyneeseen aviopariin vuosia myöhemmin.

48 Kerronta: tarinainformaation jakaminen juonen avulla
Bordwellin ja Thompsonin (Film Art) mukaan kerronta on "prosessi, joka ohjaa meitä muuttamaan juonta tarinaksi." Juoni siis jakaa ja säätelee informaatiota, jonka perusteella katsojan on konstruoitava tarina Keskeisimmät juonen tarjoaman tarina-informaation ulottuvuudet ovat laajuus ja syvyys

49 Tarinainformaation laajuus
Kuinka paljon katsoja ja elokuvan henkilöt tietävät tapahtumista missäkin vaiheessa: "Kuka tietää mitä milloin?" Kuinka monista tapahtumista kenelläkin on tietoa Vaihtoehtoina Kaikkitietävä t. rajoittamaton kerronta Katsoja tietää laajasti eri puolilla tapahtuvista asioista Rajoitettu kerronta Katsojan tieto rajoitettu esim. yhden henkilön tiehtoihin Näiden sekoitus Katsoja tietää enemmän kuin jotkut henkilöistä, mutta vähemmän kuin toiset

50 Tarinainformaation laajuus
Tiedon hierarkia (kuka tietää eniten) Rajoittamaton Rajoitettu Sekoitus Kansakunnan synty Syvä uni Vaarallinen romanssi 1. Katsoja 1. Katsoja - Marlowe 1. CIA 2. Kaikki henkilöt Katsoja 3. Thornhill Rajoitettu kerronta: uteliaisuus ja yllätyksellisyys - mysteeri Rajoittamaton kerronta: jännitys Hitchcock: pommi pöydän alla

51 Tarinainformaation syvyys
Kysymys: "Kuinka syvästi tiedän henkilön havainnot, tunteet ja ajatukset?" Seuraako katsoja vain ulkoista toimintaa vai onko hänellä pääsy henkilöiden havaintomaailmaan, ajatuksiin tai mielentiloihin Vaihtoehdot objektiivinen kerronta (henkilöiden ulkoinen toiminta) subjektiivinen kerronta (mitä henkilöt näkevät ja ajattelevat) perseptuaalinen subjektiivisuus (mitä henkilöt näkevät ja kuulevat; näkökulmaotokset) mentaalinen subjektiivisuus (ajatukset - sisäinen monologi; unet, muistot, fantasiat, hallusinaatiot - "sisäiset kuvat") Rajoitettu kerronta (laajuus) ei välttämättä korreloi subjektiivisen kerronnan (syvyys) kanssa; toisistaan riippumattomia muuttujia. Tästä syystä termi "näkökulma" epämääräinen - voi viitata tiedon laajuuteen tai syvyyteen.

52 Pääsy henkilön ajatuksiin: Hitchcokin Vertigo (1958)
Liikemies Gavin Elster (Tom Helmore, oik.) kertoo entiselle poliisille Scottie Fergusonille (James Stewart, vas.) epäilevänsä "jonkun kuolleen" riivaavan vaimoaan Madeleinea (Kim Novak)

53 Pääsy henkilön ajatuksiin: Hitchcokin Vertigo (1958)
Scottie seuraa Madeleinea taidemuseoon

54 Pääsy henkilön ajatuksiin: Hitchcokin Vertigo (1958)
Scottie vilkaisee ulos kuvasta …

55 Pääsy henkilön ajatuksiin: Hitchcokin Vertigo (1958)
… ja näkökulmaotos näyttää hänen katseensa kohteen: Madeleine katsoo maalausta nuoresta naisesta.

56 Pääsy henkilön ajatuksiin: Hitchcokin Vertigo (1958)
Kameran liike osoittaa Scottien katseen kohdistuvan Madeleinen kukkavihkoon…

57 Pääsy henkilön ajatuksiin: Hitchcokin Vertigo (1958))
… jonka kameran uusi liike paljastaa olevan samanlainen kuin taulun naisella

58 Pääsy henkilön ajatuksiin: Hitchcokin Vertigo (1958))
Scottie jatkaa katsomista…

59 Pääsy henkilön ajatuksiin: Hitchcokin Vertigo (1958))
… ja kameran liike osoittaa hänen katsovan ensin Madeleinen hiuskiehkuraa…

60 Pääsy henkilön ajatuksiin: Hitchcokin Vertigo (1958)
… ja huomaavan sitten samanlaisen hiuskiehkuran maalauksen naisella.

61 Pääsy henkilön ajatuksiin: Hitchcokin Vertigo (1958)
Poistuessaan museosta Scottie saa vahtimestarilta tietää maalauksen esittävän "Carlottaa" (eli 1800-luvulla elänyttä Carlotta Valdezia).