Kohti infra-alan yhteistä tuotemallistandardia

Esitys aiheesta: "Kohti infra-alan yhteistä tuotemallistandardia"— Esityksen transkriptio:

1 Kohti infra-alan yhteistä tuotemallistandardia
InfraTM-hankekokonaisuuden tausta, tavoitteet ja toimintamuodot

2 TUOTEMALLI MAHDOLLISTAA TIETOJEN ESITTÄMISEN DIGITAALISESTI, JOLLOIN SIIRRYTÄÄN 3-D MAAILMAAN PROSESSIN KAIKISSA ERI VAIHEISSA

3 TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ ASIOIDEN KÄSITTELYYN ...
3D- PERUSRE-KISTERIT JA TIEDON HALLINTA

4 Tuote- ja tietomallinnuksen peruskäsitteitä (1/2)
Mallipohjainen (engl. Model-based) Tiedon käsittelyn soveltamistapa, jossa esim. tuotetta kuvataan tietokonesovelluksilla mallina ja sen muodostavina osina, ja sovellukset pystyvät automaattisesti tulkitsemaan mallin sisältämiä tuotetietoja. Tuotetieto (engl. Product data) Tuotetta (esim. infrakohdetta) koskevien tietojen esitysmuoto, joka soveltuu ihmisten ja tietokonesovellusten toimesta tapahtuvaan kommunikointiin, tulkintaan ja prosessiontiin. Tuotetta ja siihen liittyviä asioita kuvaava tieto, joka on digitaalisessa, tietokonesovelluksilla tulkittavassa muodossa. Tuotetietomalli (engl . Product data model) Tuotetietoja määrittelevä käsitemalli. Tuotetietojen formaali määrittely, joka määrittelee tuotetietojen tietosisällön. Tuotetietomallin pohjalta voidaan toteuttaa tuotemallia käsitteleviä ohjelmistoja ja niiden välisiä rajapintoja. Esim. LandXML 1.2 –spesifikaatio yhdessä Inframodel 1.2 –sovellusohjeen kanssa ovat infrarakenteiden tuotetietomalli.

5 Tuote- ja tietomallinnuksen peruskäsitteitä (2/2)
Tuotemalli, tietomalli (engl. Product model) Tiettyä tuotetta (esim. infrakohdetta) kuvaavat tiedot tuotetietomallin mukaisesti jäsennettynä, ja tallennettuna tuotetietona, tietokone-sovelluksilla tulkittavissa olevassa muodossa. Esim. tietyn infrarakenteen, kuten tieväylän, tiedot tallennettuna LandXML 1.2 / Inframodel 1.2 -spesifikaation mukaiseen siirtotiedostoon. Talonrakennusalalla on ruvettu tuotemalli-käsitteen synonyyminä käyttämään termiä rakennuksen tietomalli ja sen englanninkielistä lyhennettä BIM (Building Information Model). Vastaavasti voidaan infra-alalla käyttää tietyn tietyn kohteen tuotemallista käyttää termiä Infratietomalli, ja vastaavasti englanninkielistä lyhennettä InfraBIM (Infra Built Environment Information Model). Tässä esityksessä käytetään jatkossa yhdenmukaisuuden vuoksi termejä (Infra)tietomalli ja InfraBIM.

6 Kehityspolku tiedonsiirrosta yhteiseen tuotemalliin
Avoin ja yhtenäinen InfraBIM-tuotemalli ohjelmistoriippumattomuus ei sidoksissa sovelluskohtaisiin kuva- tai paikkatietoformaatteihin standardirajapinnat eri tietovarastoihin tuotemalli perustuu kansainvälisiin standardeihin ja infranimikkeistöön laajat integrointimahdollisuudet järjestelmien välillä palvelee infran koko elinkaaren tarpeita Yhteiseen tuotetietomalliin perustuva tiedonvaihto Inframodel –tiedonsiirtomenetelmän kehittäminen on mahdollistanut uudenlaisen toimintamallin, jossa ohjelmistot tuottavat tiedon vakiomuotoisena siten, että se on mahdollista lukea muihin järjestelmiin Nykytilanne Tietoa siirretään eri toimijoiden, eri ohjelmistojen ja eri elinkaarenvaiheiden välillä. Siirto tapahtuu kuvatiedostojen ja tekstitiedostojen avulla. Ominaisuustietojen siirto perustuu koodaukseen ja vain murto-osa tiedosta saadaan siirrettyä. Oleellista tietoa jää käyttämättä ja tietoa myös häviää tiedonsiirtoprosessin aikana. Juhan speksin mukaan slide nro 3 Kehityspolku tiedonsiirrosta yhteiseen tuotemalliin Tiedonsiirron nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista tehtiin SKOL:in toimeksiannosta esiselvitys vuonna Esiselvityksessä todettiin kaikkien niin suunnittelun lähtötietoja kuin varsinaisia suunnittelutietoja tarvitsevien kannalta tiedonsiirron tehottomuus: Erilaisia formaatteja ja luokituksia on paljon. Formaattien dokumentointi on vanhentunutta ja puutteellista. Aineistojen tietosisältöä ei dokumentoida. Läheskään kaikki tiedot eivät siirry ja aineistoissa on virheitä. Osaamisen taso vaihtelee, prosessit ovat sekavia. Siirretään kuvia ja dokumentteja, ei varsinaista tietoa. Tehokasta työaikaa kuluu turhaan tiedonsiirtoon. Alin kuva: Tiedonsiirron nykytila eri toimijoiden, eri ohjelmistojen tai eri elinkaarenvaiheiden välillä. Suunnitelmatiedon siirtäminen tapahtuu kuvatiedostojen ja tekstitiedostojen avulla. Ominaisuustietojen siirto perustuu koodaukseen ja vain murto-osa tiedosta saadaan siirrettyä. Menetelmät ovat kansallisellakin tasolla kirjavia eivätkä sisällä mainittavia kansainvälisiä ulottuvuuksia. Keskellä: Tiedonhallinnan ja tiedonsiirron parantamiseksi hahmoteltiin kehityspolku, jonka seuraavana tavoitteena oli nykyisten formaattien yhtenäistäminen ja dokumentointi ja mahdollisesti uuden tiedonsiirtoformaatin käyttöönotto. Inframodel –tiedonsiirtomenetelmän kehittäminen on mahdollistanut uudenlaisen toimintamallin, jossa ohjelmistot tuottavat tiedon vakiomuotoisena siten, että se on mahdollista lukea muihin järjestelmiin ja vaikkapa työmaan koneohjaukseen tai mittalaitteisiin. Menetelmässä on vielä tietoteknisiä ja prosessin kehittämiseen liittyviä pullonkauloja ratkottavana. Ylimpänä: Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on avoin, yhteinen infra-alan tuotemalli. Siinä tiedot on tallennettu standardilla tavalla ja ohjelmistoriippumattomasti. Tuotemalliin pohjautuvassa toimintamallissa voidaan käyttää standardia, dokumentoitua rajapintaa tietojen lukemiseksi eri tietovarastoista. Infran tuotemallin tulee perustua kansainvälisiin standardeihin ja infranimikkeistöön. Tuotemallipohjainen ratkaisu vapauttaa sidonnaisuudesta kuva- tai paikkatietoformaatteihin. Tuotemallipohjaisuus tarjoaa laajat integrointimahdollisuudet järjestelmien välillä (hoidon ja ylläpidon järjestelmät, kustannushallinnan järjestelmät ym.). 6

7 Tuotemallintaminen tehostaa infra-alan prosesseja ja koko elinkaaren hallintaa
Tuotemallintamisessa infrarakenteiden suunnittelutieto kulkee infrahankkeen eri vaiheiden läpi rakenteen alustavasta suunnittelusta valmiin rakenteen ylläpitoon asti helposti, nopeasti ja ilman hävikkiä. Kun infrarakenteesta kuten tiestä on laadittu tuotemalli, sen tietoja voidaan tarkastella eri näkyminä esimerkiksi kolmiulotteisten visualisointien tai kaksiulotteisten piirustusten kautta. Tuotemallipohjainen suunnittelu ja tiedonsiirto tekevät myös mahdolliseksi infrarakenteiden ylläpidon merkittävän tehostamisen. Kun rakenteiden suunnittelu- ja toteutustiedot on kokonaan mallinnettu, ne ovat ylläpitäjän käytettävissä. Tästä on apua rakenteiden korjaustarpeiden ennakoinnissa.

8 Tuotemallipohjaisen tiedonhallinnan hyödyt
Hyödyt tilaajille/omistajille Hyödyt suunnittelijoille ja toteuttajille Tuottavuuden ja laadun parantuminen ja kustannussäästöt Prosessien nopeutuminen ja parempi hallinta Tehokkaampi sähköinen kilpailuttaminen Tuote- ja ohjelmistoriippuvuuden vähentyminen Käytön aikaiselle johtamiselle parempi tiedonhallinta Infra-alan vetovoimaisuuden lisääntyminen Kansainvälisesti yhteensopiva toimintamalli Suunnittelutarkkuuden parantuminen Resurssien tehokkaampi käyttö Virheiden vähentyminen ja tehokkuuden parantuminen Parempi kannattavuus Työmaa-automaation kehittyminen Ohjelmistotaloille laajenevat markkinat

9 KONEAUTOMAATION JA MOBIILITEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN
Työkoneissa automaattisia koneohjausjärjestelmiä Langaton tiedonsiirtojärjestelmä työmaalla Työkoneissa automaattiset laadunseuranta- ja dokumentointijärjestelmät käytössä Reaaliaikainen mobiili-teknologiaan perustuva urakoitsijan raportointi on käytössä Tilaajan mahdollisuudet toteutumalaadun valvontaan paranevat ja helpottuvat oleellisesti. 3 D-SUUNNITELMATIEDOT TOTEUTETTAVASTA RATKAISUSTA SIIRRETÄÄN LANGATTOMASTI TYÖKONEILLE TYÖKONEET TOTEUTTAVAT TYÖN SUUNNITELMIEN MUKAISESTI LAADUNVALVONTATIEDOT TALLENNETAAN AUTONMAATTISESTI JA NE VOIDAAN TALLENTAA. TÄMÄ MAHDOLLISTAA SUUNNITELMA- JA TOTEUTUMATIEDON VERTAAMISEN KESKENÄÄN TÄTÄ TEKNOLOGIAA ON JO KÄYTÖSSÄ JOISSAKIN MAISSA OHJELMA TUKEE AUTOMAATION KÄYTTÖÖNOTTOA, JOLLA VAIKUTETAAN TUOTTAVUUTEEN. KUVASSA ESITETTY ESIMERKKI ON SAKSASTA, JOSSA NAVITRONIC JÄRJESTELMÄ ON OLLUT KÄYTÖSSÄ 3 VUOTTA. KOKEMUKSET OVAT HYVÄT.

10 InfraTM–hankkeen tahtotila
Vuosina toteutettavan InfraTM–hankkeen tavoitteena on vauhdittaa infra-alan muutosta kohti tuotemallipohjaista elinkaaritiedon yhteiskäyttöä. Päämääränä on luoda Suomen inframarkkinoille avoin ja yhteinen tuotemallistandardi. • Kehitettävä InfraBIM-tietomalli perustuu kansainvälisiin paikkatieto- ja tuotemallistandardeihin sekä kotimaiseen vakionimikkeistöön. Tavoitetilassa infran suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon prosessit tukeutuvat tuotemallistandardiin, tilaajien hankintamenettelyt edellyttävät tuotemalliteknologian käyttöä ja palveluntuottajilla on valmius ottaa vastaan tietoa yhteiskäyttöisistä tuotemalleista sekä tuottaa niihin tietoa. Kehityspolku vision toteutumiseen kulkee vaiheittain tiedonsiirron kehittämisestä alan yhteiseen ja avoimeen tuotemalliin. Tavoitetilan saavuttaminen on vuosia kestävä ja mittavia resursseja vaativa panostus. 10

11 InfraTM–hanke 2009-2011 TOIMINTAMUODOT
• sateenvarjohankkeen koordinointi Infra-alan yhteisen InfraBIM– tuotemallistandardin kehittämisen tiekartan kiteytys ja päivitys InfraBIM–tavoitteita tukevien tutkimus-, kehitys- ja pilottihankkeiden aktivointi ja käynnistämisen tukeminen InfraTM:n omat hankkeet yhteistyöhankkeet ml. RYM-tutkimusohjelmat seurantahankkeet kehitystyötä tukeva verkostoituminen: seminaarit ja workshopit aktiivinen tiedottaminen RAHOITTAJAT JA JOHTORYHMÄ • Liikennevirasto Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Lahti, Tampere ja Oulu Infra ry Tekes Suomen Kuntaliitto Hankevastaava: Christer Finne, Rakennustietosäätiö Koordinaattori: Harri Mäkelä, Innogeo Oy Teknologia-asiantuntija: Kalle Serén, Eurostep Oy Viestintäasiantuntija: Juha Salmi, Image Builder Oy

12 InfraTM  Kehittämisen tiekarttapohja
Lähitulevaisuus Keskipitkä aikaväli (3...5 vuotta) Pitkä aikaväli (5…10 vuotta) Tietosisällöt ja määrittely Elinkaaren osaprosessikohtaiset tietomääritykset Elinkaaren kattava yhteinen tietosisältömääritys Standardoidut palvelurajapinnat tiedon yhteiskäyttöön Elinkaari- prosessi Integroitu suunnitteluprosessi Integroitu suunnittelu-, tuotanto- ja työmaa-prosessi Toteutukseen integroitu käyttö- ja ylläpito-prosessi Tuottavuus Kustannus- tehokkuus Kilpailukyky Prosessien hallinta Tiedon integrointi Tiedostopohjainen tiedonsiirto Yhteiset malli- ja lähtötietopalvelimet Hajautettu ympäristö yhteisillä palvelu-rajapinnoilla Juhan speksin mukainen kalvo nro 11 Ohjeistus ja määräykset Tiedon elinkaaren mallinnuksen ohjeistus Mallinnuksella tuetut viranomaismääräykset Ohjeistuksen integrointi sovelluksiin

13 InfraTM-hankkeen panostusalueet
Tilaaja Panostusalue 1: Lähtötietojen saatavuuden kehittäminen Panostusalue 2: Suunnittelun ja rakentamisen tuote-mallinnuksen edistäminen (kaupallinen ohjelmistokehitys ja tilaajavetoinen integraatio) Panostusalue 3: Infraomaisuuden hallinta ja kehittäminen Hanke-suunnittelu Suunnittelun ohjaus Rakentamisen valvonta Käyttö, hoito ja ylläpito Kunnon seuranta Suunnittelijat Lähtötietojen hankinta Suunnittelu Urakoitsijat Rakenta-minen Rakennetun todentaminen Käyttö, hoito ja ylläpito Teollisuus Hanketieto Inframalli [lähtötieto] Inframalli [suunnittelu] Inframalli [toteutus] Inframalli [toteuma] Inframalli [ylläpito] Inframalli [jäännösarvo] Juhan speksin mukainen kalvo nro 9 Tietokannat Rekisterit Rekisterit [päivitys] 13

14 LÄHTÖTIETOJEN HANKINTA
DIGITAALINEN 3-D: MAASTOMALLI MAAPERÄMALLI RAKENNEMALLI LÄHTÖTIETOJEN HANKINNASSA SIIRRYTÄÄN 3D-MAAILMAAN OIKEALLA ESIMERKKI 3D MAATUTKASTA, JOKA ON TULOSSA TÄNÄ VUONNA KÄYTTÖÖN SUOMESSA

15 Infran omistajien haaste; Perusrekisterien modernisointi ja avaaminen palvelurajapintana tiedontuottajille ja lähtötiedon tarvitsijoille perustietokannat

16 Ylläpidon tietopankki
Interaktiivinen ICT - tiedonhallinnan vaiheita - esimerkkejä työkaluista ja sovelluksista Lähde: Infra2010, muokkaus: InfraPDM-projekti Suunnittelussa, mittauksissa, koneautomaatiossa, rakennetun tutkimuksissa on runsaasti kaupallista t&k-toimintaa ja miljardiresurssit Yhdyskuntasuunnittelu - ympäristövaikutusten arviointi Xcity Inroads Site CityCAD CityGIS Liikennejärjestelmä- / Väyläsuunnittelu - liikennevirtasimulaatiot Lähtötietojen hankinta GRRI survey Laser scanning Mittaukset - paikkatieto MsProject HoLA CMpro Projektisuunnittelu - kustannuslaskenta - aikataulusuunnittelu Käyttötiedon keräys - käyttötiedonhallinta AutoCAD InRoads Surwey MicroStation WebMap SpatialWEB Väyläsuunnitelu ja rakennesuunnittelu Tie- / Rata- / Silta- / Tunnelisuunnittelu Kunnallistekniikka Sähkösuunnittelu Automaatiosuunnittelu Kunnon seuranta Kunto- ja käyttöinformaation jakelu Lähtötietomalli RoadDoctor Hankepankki Suunnittelu- ja rakentamistieto InRoads Xstreet Terrasolid Novapoint solutions InRail InRoads Bridge InRoads Storm & Sanitary Xpipe Kuntotutkimussuunnitelma- kuntotiedon hallinta - vaurioanalyysit Jäännösarvomalli Suunnittelumalli Ylläpidon tietopankki Ylläpitotieto Perusrekisterit Rata-, Tie-, … LCA- / LCC -laskenta Rakennesunnittelu Massa- / määrälaskenta Hoito- / huoltosuunnitelma - hoitotiedon hallinta Ylläpitomalli Toteutusmalli eModel EcoProp Tekla Structures DynaRoad Ylläpitosuunnitelma - ylläpitotiedonhallinta Toteutumamalli Työsuunnittelu Hankinnat Logistiikka PlaNet Hoito / huolto ja ylläpito Uudis- ja korjaus-rakentaminen Arkistointi - toteumatiedonhallinta Työmaa-automaatio BladePro 3D, SiteVision GPS, SreedPro, LMGS-G Dozer 2000 GPS,System five, Mikrograder, Roadsys Laaduntarkastus - tarkemittaukset Rakennetun todentaminen Trimble S6, Leica Smart Station 16

17 Tärkeimmät hankkeet panostusalueittain
LÄHTÖTIETOJEN SAATAVUUDEN KEHITTÄMINEN • Paikkatietostandardoinnin, KuntaGML-hankkeen ja KRYSP (kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut) –hankkeen seuranta • Tietomallinnusosaaminen GTK:n valtakunnalliseen pohjatutkimusrekisteriin • Lähtötiedon tuottaminen kaupallisten toimijoiden pilotointiin SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN TUOTEMALLINNUKSEN EDISTÄMINEN • InfraModel (IM) –tiedonsiirtoformaatin päivitys ja jatkotyön käynnistäminen • InfraTIMANTTI (VTT): Tietomalliteknologiaa hyödyntävät infra-prosessit, esiselvitys • INBIM: InfraBIM-mallinnusohjeet ja vaatimusten hallinta • InfraBIM-nimikkeistön kehittäminen • CAD-kuvataso-ohjeen päivitys ja laajentaminen • tuotemallintamisen pilotointi- ja demonstraatiokohteiden aktivointi INFRAN OMISTAJIEN PERUSREKISTERIEN UUSIMINEN • INMAP: Infraomaisuuden tuotemallipohjainen hallinta (TKK)

18 Standardien karkea tietosisältökartta
Lähtötiedot Kohteet, rakenteet OGC, ISO19100-sarja infra-rakenteet LandXML perusmenetelmät ja formaatit väylät verkostot luettelotiedot KuntaGML Inframodel otsikkotiedot, perusaineisto väyläsuunnittelu metatiedot karttapohjat tie- ja katusuunnittelu aluemaiset rakenteet ratasuunnittelu asemakaavat vesihuolto vesiväylä- suunnittelu IFC / siltalaajennus silta-rakenteet talon- rakennus pohjatutkimustieto tilat rakenteet Infra-formaatti LVIS kustannukset määrät aikataulut buildingSMART / IFC Liittyvät rakenteet

19 Projektien asemointi kehittämisen tiekarttapohjaan
Lähitulevaisuus Keskipitkä aikaväli (3…5 vuotta) Pitkä aikaväli (5…10 vuotta) Inframodel SFS SR304 Tietosisällöt ja määrittely Elinkaaren osaprosessikohtaiset tietomääritykset Elinkaaren kattava yhteinen tietosisältömääritys Standardoidut palvelurajapinnat tiedon yhteiskäyttöön KuntaGML InfraBIM nimikkeistö KRYSP Elinkaari- prosessi Integroitu suunnitteluprosessi Integroitu suunnittelu-, tuotanto- ja työmaa-prosessi Toteutukseen integroitu käyttö- ja ylläpito-prosessi Tuottavuus Kustannus- tehokkuus Kilpailukyky Prosessien hallinta InfraTIMANTTI INMAP Pohjatutkimusrek. Tiedon integrointi Tiedostopohjainen tiedonsiirto Yhteiset malli- ja lähtötietopalvelimet Hajautettu ympäristö yhteisillä palvelu-rajapinnoilla Juhan speksin mukainen kalvo nro 13 Mallinnusohjeistus Ohjeistus ja määräykset Tiedon elinkaaren mallinnuksen ohjeistus Mallinnuksella tuetut viranomaismääräykset Ohjeistuksen integrointi sovelluksiin

20 InfraTM-hankkeet SHOK-innovaatioketjussa
Strateginen huippututkimus Yrityshanke Yrityshanke Sito Strateginen tutkimus InfraTIMANTTI, INMAP FM Infra Kehityshankkeet INBIM InfraBIM-mallinnusohjeet, InfraModel-tiedonsiirto, InfraBIM-nimikkeistö Vianova Tekla Infraomistajien rahoittamat demonstraatio- ja pilottihankkeet / FM Infra, GTK, Tekla DIM, Sito, Vianova… Yrityshankkeiden tulokset Terrasolid 20

21 Ehdotettuja pilottikohteita
FINNMAP Jatkuvan tiivistystarkkailun (CCC) hyödyntäminen rakenteiden suunnitteluprosessissa SITO Maa- ja kallioperätutkimusten valtakunnallisen Pohjanpoika-tietopankin pilotointi 1. Länsimetro 2. Tiehankkeen tarjouspyyntö Ratasilta/oikaisun suunnittelu VTT 3D-mallinnuksiin ja –mittauksiin perustuvan pohjavahvistusautomaation POHVA 11 tutkimushankkeen pilotointi 1. Paalutuksen tuotantoprosessi 2. Syvästabilisointiprosessi TEKLA 1. Tuotemallipohjainen rakentaminen 2. Infran ylläpitoprosessin kehittäminen – ulkoisen käyttäjän tuki 3. Pohjatutkimustietojen hallinta hajautetussa toimintaympäristössä 4. Suunnittelun lähtötietojen mallintaminen VIANOVA 1. Tuotemallipohjaisen suunnittelun ja rakentamisen hankintamalli 2. Suunnittelun koordinointimalli 3. Tietomallit ja koneohjaus 4. Länsimetron Tapiolan metroterminaalin demonstraatioympäristö

22 Pilotointiehdotukset InfraTM-prosessikarttapohjalla
Tilaaja Hanke-suunnittelu Suunnittelun ohjaus Rakentamisen valvonta Käyttö, hoito ja ylläpito Kunnon seuranta Suunnittelijat Lähtötietojen hankinta Suunnittelu Urakoitsijat Rakenta-minen Rakennetun todentaminen Käyttö, hoito ja ylläpito Teollisuus Juhan speksin mukainen kalvo nro 16 Hanketieto Inframalli [lähtötieto] Inframalli [suunnittelu] Inframalli [toteutus] Inframalli [toteuma] Inframalli [ylläpito] Inframalli [jäännösarvo] Tietokannat Rekisterit Rekisterit [päivitys] 22

23 Pilotointiehdotukset InfraTM-prosessikarttapohjalla
Tilaaja Hanke-suunnittelu Suunnittelun ohjaus Rakentamisen valvonta Käyttö, hoito ja ylläpito Kunnon seuranta Tekla 2 Vianova 2 Suunnittelijat Lähtötietojen hankinta Suunnittelu Tekla 3 Vianova 1 Tekla 4 / SITO SITO 1-3 Vianova 4 Tekla 2 Urakoitsijat Tekla 1 Rakenta-minen Rakennetun todentaminen Käyttö, hoito ja ylläpito Vianova 3 FM-Infra VTT 2 VTT 1 Teollisuus Juhan speksin mukainen kalvo nro 16 Hanketieto Inframalli [lähtötieto] Inframalli [suunnittelu] Inframalli [toteutus] Inframalli [toteuma] Inframalli [ylläpito] Inframalli [jäännösarvo] Tietokannat Rekisterit Rekisterit [päivitys] 23

24 Lisätietoja InfraTM-hankkeesta
Johtoryhmän puheenjohtaja: Harri Yli-Villamo, Liikennevirasto, puh Koordinaattori: Harri Mäkelä, Innogeo Oy, puh Operaattori: Christer Finne, Rakennustietosäätiö RTS, puh Teknologia-asiantuntija: Karl-Johan Serén, Eurostep Oy, puh Viestintäasiantuntija: Juha Salmi, Image Builder Oy, puh