Avoin tiede ja tutkimus

Esitys aiheesta: "Avoin tiede ja tutkimus"— Esityksen transkriptio:

1 Avoin tiede ja tutkimus
Tieteenteon avoimuus Kehittämisasiantuntija Erika Lilja, Tutkimusedellytykset, Kehittämispalvelut

2 SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Mitä avoin tiede on (ja ei ole)
Ministeriön ohjaus ja kansallinen koordinaatio Tutkimusrahoittajien ohjaus Avoimen tieteen politiikat Avoimen tutkimuksen palvelut tutkijalle SAAT VASTAUKSIA Mitä avoin tiede voisi tarkoittaa omassa tutkimuksessasi? Miksi avoimen tieteen periaatteita kannattaa noudattaa? Mitä tukea ja palveluja on tarjolla nyt ja lähitulevaisuudessa? Erika: Avoin tiede ja tutkimus, 30 min Päivi: Data Management Plan ja TUULI-työkalusta, 15+ min Ryhmätyö DMP 1h 45 min kahveineen Ryhmätöiden purku 12:00-12:30

3 MITÄ AVOIN TIEDE ON? avointiede.fi
Avoin tiede on kansainvälinen tieteen megatrendi, jonka tavoitteena on edistää tiedettä ja sen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Ajankohtaista tietoa, linjauksia ja toimijoita, tietoa avoimista julkaisuista ja aineistoista sekä avoimesta tiedeyhteisöstä, tietoa koulutuksista ja koulutusmateriaaleja.

4 Avoin tiede käsitteenä
Avoimuus on aina ollut tieteen ja tutkimuksen periaate, mutta käsitteenä avoin tiede (Open Science, OS) on kuitenkin suhteellisen uusi ja monimutkainen. Sateenvarjokäsite – sulkee sisäänsä erilaisia tieteen ja tutkimuksen avoimuuden aloitteita. Tieteen avoimuus tarkoittaa uudenlaisia tapoja tehdä tutkimusta avoimesti ja monitieteisesti tiedeyhteisön sisällä, mutta myös tiiviissä vuorovaikutuksessa päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän edustajien ja kansalaisten kanssa. Käsitettä ei esiinny keskusteluissa ennen vuotta Viime vuosina kansainvälisesti ja kansallisesti kiinnostusta avoimen tieteen menetelmiin on lisännyt erityisesti tieteellisten lehtien tilaajamaksujen kasvu ja siihen kohdistuva tiedeyhteisön vastarinta. Sateenvarjokäsite tarkoittaa tässä sitä, että avoin tiede voi merkistä eri asioita tutkimuksen eri vaiheissa. Eri ihmiset voivat myös toteuttaa ja hyödyntää avointa tiedettä eri tavoin riippuen siitä, mikä on heidän roolinsa tutkimusprosesissa. Tutkimusryhmä voi esimerkiksi avoimesti ideoida uutta tutkimusta ennen varsinaista tutkimuksen toteutusta kun taas tutkimusmenetelmän kehittämiseen osallistuva tutkija voi yhteiskehittämisen mallin mukaisesti avata menetelmän koodia GitHubissa ja kutsua muita tutkijoita mukaan kehittämään koodinpätkää. Ja se mitä kaikki tutkijat voivat tehdä, on ainakin rinnakkaistallentaa julkaisunsa oman tutkimusorganisaationsa tutkimustietojärjestelmään ja noudattaa ns. green open accessia. Avoimella tieteellä viitataan usein erilaisiin avoimiin tutkimuskäytäntöihin aina Open Access (OA) -julkaisemisesta ja avoimesta tutkimusdatasta avoimiin menetelmiin ja teknologioihin sekä avoimeen vertaisarviointiin, yhteistyöhön ja kansalaistieteeseen.

5 AVOIMEN TIETEEN MÄÄRITELMÄ
Avoin tiede on sateenvarjokäsite, joka kattaa aineistojen avoimuuden, avoimen julkaisemisen, tutkimusmenetelmien avoimuuden ja muut tavat, joilla yhteistyötä, läpinäkyvyyttä ja tutkimuksen saavutettavuutta lisätään. Avoin tiede on osa koko tutkimusprosessia aina tutkimuksen suunnitteluvaiheista aineistonkeruuseen, julkaisemiseen ja tutkimuksen tulosten avoimeen jakamiseen.

6 AVOIN TIEDE MUUTTAA TUTKIMUKSEN TEKEMISEN KÄYTÄNTÖJÄ
Avoin tutkimus perustuu yhteistyöhön, tiedon avoimeen jakamiseen sekä uuden, yhteistyötä mahdollistavan digitaalisen teknologian hyödyntämiseen. Ydin on tiedon jakamisessa ja kaiken saatavilla olevan tiedon hyödyntämisessä sekä paremman ymmärryksen luomisessa. Tutkimuksen läpinäkyvyys ja avoimuus edistää tutkimuksen laatua, jatkokäyttöä ja vaikuttavuutta. Avoin tiede liittyy olennaisesti digitaalisen teknologian kehitykseen ja uudenlaiseen tieteen tekemisen käytäntöjä muuttavaan vuorovaikutukseen. Avointa yhteistyötä edistämällä voidaan tukea monitieteistä tutkimusta ja kansalaistiedettä ja mahdollistaa sellaisen tutkimuksen tekeminen, joka ilman avointa yhteistyötä ei olisi toteutettavissa.

7 AVOIN TIEDE TUTKIMUKSEN ERI VAIHEISSA
Avoimella tutkimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä tutkimusprosessin avaamista kokonaisuudessaan kaikkien hyödynnettäväksi, mikäli sille ei ole tutkimusetiikkaan tai lainsäädäntöön liittyvää estettä. Tutkimuksen avoimuus kattaa täten tutkimusdatan avaamisen datapolitiikan mukaisesti, julkaisujen avaamisen julkaisupolitiikan mukaisesti sekä tutkimusmenetelmien ja kaikkien tutkimuksen toistettavuuden kannalta välttämättömien tutkimuksen tekoon liittyvien vaiheiden avaamiseen tämän politiikan mukaisesti. Lisäksi tutkimuksen avoimuudella viitataan tutkimusprosessin aikaiseen mahdollisimman avoimeen yhteistyöhön, näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen tutkimuksen ideoinnin, suunnittelun ja toteutuksen sekä tulosten julkistamisen, arvottamisen ja hyödyntämisen vaiheissa.

8 TASA-ARVO JA SAAVUTETTAVUUS
Tutkimuksen tulokset ovat kaikkien hyödyksi ja kaikkien hyödynnettävissä. Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tuotosten tulisi olla julkisesti saavutettavissa. Kaikilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet tutkimusten tuotosten saavutettavuuteen. Tutkimuksen tuotosten tulisi olla saatavissa digitaalisessa muodossa, maksutta ja ilman muita rajoitteita. Avoimen tieteen kaksi keskeistä käsitettä

9 MITÄ AVOIN TIEDE VOISI TARKOITTAA OMASSA TUTKIMUKSESSASI?
Avoin tiede on uudenlainen tapa työskennellä ja tehdä tutkimusta. Vahvuutena on yhteistyö. Haasteena on olla mahdollisimman avoin: “Be as open as possible but as closed as necessary.” / “Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä.” Käsitteen monitulkintaisuus avaa mahdollisuuksia miettiä, mitä avoin tiede voisi tarkoittaa juuri sinun tutkimuksessasi ja tutkimusalallasi. Samalla voidaan ottaa huomioon hyväksi koetut tieteenalakohtaiset käytännöt ja toteuttaa avointa tiedettä niitä laventaen ja kehittäen. Jokainen tutkija ja tutkimusryhmä on ensisijaisesti velvollinen noudattamaan lainsäädäntöä, hyvää tieteellistä käytäntöä, tutkimuseettisiä ohjeita sekä oman yliopiston ohjeita ja määräyksiä avatessaan tutkimustaan. Mitä avoin tiede ei ole? Ei ole pakkoa avata kaikkea, vaan ainoastaan se mikä on järkevää avata. Avoimen tutkimuksen politiikoissa useimmiten painotetaankin strategista avaamista, eli avaaminen toteutetaan suunnittellusti ja harkiten. Siksi esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelma on hyvä työkalu, samoin koko tutkimusprosessin osalta voitaisiin jo ihan aluksi miettiä sitä, miten ja missä vaiheessa ja mitäkin voitaisiin järkevästi avata. Usein kuulee, että mehän avataan se aineisto ja menetelmät siinä vaiheessa kun julkaistaan tutkimustulokset journaalissa. Avoimen tutkimuksen näkökulmasta voitaisiin kuitenkin kysyä, olisiko tutkimuksen kannalta hyödyllisempää avata esimerkiksi aineistoa ja menetelmiä jo ennen kuin tutkimuksen tuloksia julkaistaan. Avointa tiedettä kohtaa esitetään usein myös kilpailun näkökulma, joku varastaa tutkimusidean. Realiteetti, mutta mikäli tutkimus olisi jo avointa sen ideointivaiheessa ja ideointia tehdään yhdessä, ei myöskään kenenkään ideoita voida varastaa. Näkökulma ja asenne tutkimuksen tekemiseen on täysin erilainen.

10 KUUSI HAASTETTA Sosiokulttuurinen Teknologinen Poliittinen
Organisationaalinen Taloudellinen Oikeudellinen Yksilötason haasteet Open Science is about international collaboration. The political decisions may require new ways of decision-makers and funders to come together to support Open Science. Open science changes the way we look at ownership of data, copyright, privacy, and accountability in research. Many of these changes need to be reflected in legislation and research guidelines.

11 SOSIOKULTTUURINEN HAASTE
Muutokset, jotka koskevat ns. pehmeää infrastruktuuria: lukuisat käytännöt, uskomukset ja oletukset, jotka luovat tapoja tehdä tutkimusta. Käsittää myös akateemisen meritoitumisen – Miten palkita vaikkapa dataa kerääviä tutkijoita suhteessa data hyödyntäviin tutkijoihin? Miten palkita tutkijoita isoissa, kompleksisissa tutkimusryhmissä? Pehmeän infrastruktuurin kysymykset koskevat koko tutkimusyhteisöä laajasti. Haasteena on rakentaa ja muuttaa tutkimuskulttuuria, jotta avoimesta tieteestä tulee arkinen tutkimuksen tekemisen tapa. This challenge can be seen as changes we must make to soft infrastructure. Soft infrastructure describes the multiple practices, beliefs and assumptions that create the current research process. Tutkimusyhteisöt ovat käytännön yhteisöjä. These are questions the entire research community must embrace together.

12 TEKNOLOGINEN HAASTE Teknologia, jolla tutkimusta voidaan tehdä samanaikaisesti ja avoimesti online, kehittyy kiihtyvällä tahdilla. Nopea muutos luo haasteita, koska samanaikaisesti kehitetään lukuisia uusia järjestelmiä. Avoimen tieteen kustannuksena saattaa olla lukuisten järjestelmien oppimisen ja hyödyntämisen kustannukset. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että enenevässä määrin käytetään aikaa lukuisten järjestelmien hallinnointiin, mikä vähentää tutkimukseen käytettävissä olevaa aikaa. Teknologiasta voi pahimmillaan tulla este, mikäli se dominoi tutkimuksen käytäntöjä ja sitä, millä tavoin ihmiset ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Teknologian muutokseen liittyvä fasilitointi on keskeinen osa avointa tiedettä.

13 YKSILÖTASON HAASTEET Useat avoimen tieteen haasteet ovat institutionaalisen tason haasteita. Haasteita on kuitenkin yksilötasolla ja paikallisesti. Jokainen tutkija kohtaa avoimen tieteen haasteita, joita ovat esimerkiksi: Tutkimusaineiston suojaamiseen liittyvät haasteet Taloudelliset ja akateemiseen meritoitumiseen liittyvät haasteet, jotka juontuvat Golden Open Access –julkaisemisesta ja siitä, että nykyinen järjestelmä ei riittävästi myönnä tunnustusta aineistojen avaamisesta ja jakamisesta Motivaatioon liittyvät haasteet: miksi toteuttaa avoimen tieteen periaatteita, kun perinteinen tapa tehdä tutkimusta palkitsee enemmän sekä akateemisen meritoitumisen että uralla eteneminen näkökulmista.

14 MINISTERIÖN OHJAUS JA KANSALLINEN KOORDINAATIO
Avoimen tieteen edistämisen pyrkimys on kulkenut komissiosta opetus- ja kulttuuriministeriön kautta kotimaisille rahoittajille ja tutkimusorganisaatioille. Euroopan komissio ohjaa avoimen tieteen mukaiseen toimintaan Open Science -monitorin avulla. Komission avoimen tieteen ympyrässä on kuvattu avoimen tieteen ominaispiirteet ja niiden indikaattorit kolmella osa-alueella: avoin julkaiseminen, avoin tutkimusaineisto ja avoin tieteellinen kommunikaatio. Komissiolla avoimen tieteen osa-alueisiin kuuluu lisäksi kansalaistiede.

15 AVOIN TIEDE JA TUTKIMUS -HANKE
Suomessa avointa tiedettä ja avoimen tieteen mukaisia tutkimuskäytäntöjä on edistetty erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Avoin tiede ja tutkimus (ATT) - hankkeen keinoin. Tavoitteena on ollut, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Keskeisenä työvälineenä on toiminut Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta ATT-hankkeesta tehdyn vaikuttavuusarvioinnin mukaan hanke on ollut dynaaminen, monitasoinen ja monitoimijalähtöinen avoimen tieteen ja tutkimuksen muutoksen vauhdittaja (Tuomi 2016). … ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Suomi tosiaan on vuonna 2018 avoimen tieteen kansainvälisesti tunnustettu edelläkävijä.

16 TIETEEN EDISTÄMINEN KANSALLINEN ERITYISPIIRRE
Opetus- ja kulttuuriministeriö on toteuttanut Euroopan komission strategiaa. Kuten komissiossa myös ministeriössä on katsottu, että tutkimusta rahoittavan tahon tulee saada tutkimusrahoitukselle vastineena hyötyä. Suomessa kansallisena piirteenä ja ATT-hankkeen olennaisena viestinä on tieteen edistäminen. Tieteen edistäminen tieteen avoimuuden kautta ei kuitenkaan ole pelkästään ylhäältäpäin ohjattua, vaan luonnollinen osa joitakin tieteenaloja, joista voidaan oppia ja ottaa mallia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avoimen tieteen asiantuntijan mukaan toteuttanut ATT-hankkeella Euroopan unionin jäsenmaana Euroopan komission strategiaa, jossa avoimen tieteen keinoin halutaan lisätä työllisyyttä ja innovaatioita sekä edistää yritystoimintaa. Kuten komissiossa myös ministeriössä on katsottu, että tutkimusta rahoittavan tahon tulee saada tutkimusrahoitukselle vastineena hyötyä, jonka katsotaan realisoituvan avoimen tieteen ja tutkimuksen käytäntöjen kautta. Suomessa kansallisena piirteenä ja ATT-hankkeen olennaisena viestinä on tieteen edistäminen, joka ei tarkoita komission tavoin enää pelkästään innovaatioita ja yritystoimintaa. Tieteen edistäminen tieteen avoimuuden kautta ei kuitenkaan ole pelkästään ylhäältäpäin ohjattua vaan luonnollinen osa erityisesti joitakin tieteenaloja, joista voidaan tutkimuksessa oppia ja ottaa mallia.

17 Avoimen tieteen ja datan (ATD) toimenpide-ohjelma
ATT-hanketta jatkettiin vuoden 2018 alussa ATD-toimenpideohjelmalle, koska katsottiin että tiedeyhteisön on tärkeää jatkaa avoimen tieteen tiellä yhdessä myös tulevaisuudessa. UNIFIn suomalaiselle tiedeyhteisölle tuottama OKM:n tukemana toteutettu, erityisavustus Julkaistu toukokuussa 2018

18 ATD-TOIMENPIDEOHJELMA
Toimenpideohjelma luo pohjaa pysyvälle koordinaatiolle avoimen tieteen kansallisissa linjauksissa. Toimenpideohjelmassa on määritelty keskeisiä kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita sekä tehty ehdotus koordinaation rakenteesta. Sisältää kahdeksan toimenpidettä. Toimenpideohjelman jälkeen avoimen tieteen koordinaatiovastuu siirtyy TSV:lle, joka jatkaa keskeisten toimijoiden kanssa keskustelua koordinaation täytäntöönpanosta. Toimenpideohjelma löytyy UNIFIn sivuilta. Tieteellisten seurain valtuuskunta Juuri osallistuin tilaisuuteen, jossa näytettiin millaista koordinaatiomallia on suunnitteilla.

19 Kansallinen koordinaatio on jaettu kolmeen teemaan: FAIR-tutkimusdataan, avoimeen julkaisemiseen ja avoimuuden kulttuuriin. Tieteellisten seurain valtuuskunta koordinoi avoimesta tieteestä käytävää keskustelua ja ottaa vastuun koordinaatioelimen perustamisesta. Koordinaatioelimen tehtävänä on avoimeen tieteeseen liittyvien ajankohtaisten kysymysten tunnistaminen ja käsitteleminen tiedeyhteisön sidosryhmiä osallistaen. Parhaillaan tehdään toimeenpanotyötä koordinaatioelimen perustamisessa. Sihteeristöihin ja ohjausryhmään tarvitaan tutkijoita. Kun tästä viestiä saatte, kannattaa lähteä mukaan edistämään tieteen avoimuutta ja vastuullisuutta.

20