Muistiystävällinen toimija- valmennus

Esitys aiheesta: "Muistiystävällinen toimija- valmennus"— Esityksen transkriptio:

1 Muistiystävällinen toimija- valmennus
Salon Muistiyhdistys ry

2 Sisältö Muistiliitto ja paikalliset Muistiyhdistykset
Alustus muistiystävällisyyteen ja valmennuksen tarkoitus Muisti ja muistisairaudet Hoitopolku ja huolenilmaisu Kohtaaminen ja TunteVa-toimintamalli Itsemääräämisoikeus Ympäristö toiminnan tukena Aistipuutostaus Palautteen kerääminen ja todistusten jako

3 1. Muistiliitto ja muistiyhdistykset
Muistiliitto on vuonna 1988 perustettu muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä järjestö Muistiliiton tarkoitus on edistää muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä Muistiliitto on valtakunnallinen kattojärjestö 44 jäsenyhdistykselle

4 Salon Muistiyhdistys ry.
Yhdistys on perustettu vuonna 1990 Salon Muistiyhdistyksen toiminnan tarkoitus on muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin tukeminen ja oikeuksien edistäminen sekä yleisen muisti- ja aivoterveystietoisuuden lisääminen Salon ja Someron alueella.  Muistikuntoutusta tarjoavaa päivätoimintaa sairastuneille Vertaistukiryhmiä sairastuneille, omaisille ja pariskunnille Kaikille avoimia ryhmiä Jäsenistölle mm. kuntosalivuoro, virkistysretkiä Veikkauksen rahoittamat kehittämishankkeet

5 2. Alustus muistiystävällisyyteen ja valmennuksen tarkoitus
Salon Muistiyhdistyksen hallinnoiman Muistikylä-projektin ( ) aikana kehitetyn Muistiystävällinen toimija- valmennuksen tarkoitus on Tukea muistisairautta sairastavien henkilöiden ja heidän läheistensä toimijuutta ja osallisuutta. Tämä tapahtuu lisäämällä muistiperheiden arkiympäristössä olevien toimijoiden tietoja ja taitoja liittyen muun muassa muistisairauksiin, muistisairautta sairastavien ihmisten kohtaamiseen sekä ympäristön muistiesteettömyyteen. ”Minkälaista kohtelua saa, se vaikuttaa niin paljon”

6 Valmennuksen kohderyhmä
Valmennus on tarkoitettu työssään ja vapaaehtoistyössään muistisairaita henkilöitä kohtaaville. Muun muassa palvelualan ammattilaisille, isännöitsijöille ja taloyhtiöiden toimijoille, vapaaehtoistyötä tekeville sekä eri alojen opiskelijoille. Valmennus sopii myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ”Näen työssäni paljon näitä ongelmia. Asiakkaamme ikääntyvät ja muistiongelmat yleistyvät. Halusin oppia oikeat tavat toimia heidän kanssaan. Mielestäni tämä kuuluu asiakaspalveluun.” Osastovastaava Anne Viander, K-Supermarket Härkätie Valmennus on keino vahvistaa alueen muistiystävällisyyttä

7 Muistiystävällisyys Kansallisen muistiohjelman työryhmän linjauksen mukaan Muistiystävällinen Suomi koostuu neljästä kivijalasta: 1. Aivoterveyden edistämisestä 2. Oikeanlaisista asenteista aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen 3. Hyvän elämänlaadun varmistamisesta muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin 4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistamisesta. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö (2012) KANSALLINEN MUISTIOHJELMA Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10.

8 Muistiystävällinen toimija
Muistiystävällinen toimija tietää, että on olemassa erilaisia muistisairauksia. Hän tietää, että muistisairaus aiheuttaa erilaisia muutoksia arjessa ja että sairaus ilmenee ja etenee yksilöllisesti vaikka sairauksista voidaankin erottaa niille tyypilliset piirteet. Muistiystävällinen toimija ymmärtää mikä vaikutus onnistuneella kohtaamisella on vuorovaikutuksessa. Hän tietää millä keinoin voidaan vaikuttaa onnistuneeseen kanssakäymiseen muistisairautta sairastavan henkilön kanssa. Muistiystävällinen toimija ymmärtää fyysisen ympäristön merkityksen toiminnan tukena ja tietää mitkä erityispiirteet liittyvät muistisairaalle henkilölle suunnattuun esteettömyyteen. Muistiystävällinen toimija on aistipuutos-testauksen kautta kokeillut, miten ikääntyminen ja muistisairaus saattavat vaikuttaa aisteihin, liikkumiseen, ympäristön hahmottamiseen ja siinä toimimiseen.

9 Muistiystävällinen palvelu
Kun valmennuksen käynyt henkilö sitoutuu viemään saadun tiedon ja materiaalit työpaikalleen, voidaan työpaikalle myöntää Muistiystävällistä palvelua-tarra Muistiystävällinen palvelu tarkoittaa palvelua, jossa huomioidaan ikääntymisen ja mahdollisen muistisairauden tuomat tarpeet.

10 3. Muisti ja muistisairaudet
Muisti on hermosoluista koostuva monimutkainen verkosto Sijaitsee eri puolilla aivoja Muistin osavaiheet: mieleen painaminen, säilytys, mieleen palauttaminen Säilömuistin, eli pitkäkestoinen muistin kapasiteettia pidetään rajattomana Unohtaminen on välttämätön osa muistin kokonaisuutta ja sitä tapahtuu kaikille Muutokset muistissa kuuluvat normaaliin ikääntymiseen Arkielämässä selviytymistä haittaavat muutokset sen sijaan eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen

11 Muisti voi heikentyä monista eri syistä

12 Muistihäiriöt Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on muistioireita. Taustalla ei suinkaan aina ole muistisairaus. Oireita aiheuttavat: Ohimenevät syyt Pysyvät syyt Hoidettavissa olevat syyt Etenevät syyt Muistihäiriöiden syy tulee aina selvittää Kuva: Memoni-projekti, Karen Cipre

13 Muistisairaiden määrä Suomessa
Muistisairaus on sairaus joka heikentää muistia ja muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten näönvaraista hahmottamista, kielellisiä toimintoja ja toiminnanohjausta. Suomessa lähes henkilöä vuodessa Merkittävä muistin heikentyminen , varhaisvaihe mukaan lukien Työikäisiä – (alle 65-vuotiaat) Salossa arviolta 1426 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä

14 Yleisimmät etenevät muistisairaudet
Alzheimerin tauti n. 70% Verisuoniperäinen muistisairaus n. 15%-20% Lewyn kappale –tauti (LKT) n.10% Otsa-ohimolohkorappeumasta aiheutuva muistisairaus n. 5%

15 Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä muistisairaus. Oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä Tarkkaa tautimekanismia ei täysin tunneta, mutta tauti näyttää liittyvän valkuaisaineiden käsittelyn häiriöihin aivoissa. AT –tapauksista kolmanneksella löytyy suvusta, mutta näistä vain % on varsinaisesti periytyviä sairauksia.

16 Taudin kulku voidaan jakaa eri vaiheisiin
varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea. Alzheimerin tautiin on olemassa toimintakykyä ylläpitävää ja taudin etenemistä hidastavaa lääkehoitoa. Alzheimerin taudin oirekuvaltaan epätyypillistä muotoa sairastaa noin 15 % Alzheimeriin sairastuneista

17 Alzheimerin taudin oireita:
Oireet ovat aina yksilöllisiä eikä kaikkia oireita tule kaikille Lähimuistin häiriöt, eli mieleen painamisen ja uuden oppimisen vaikeus Jo opittujen asioiden mieleen palauttamisen hidastuminen ja heikentyminen Asioiden ja tapahtumajärjestysten lievää sekoittumista Omatoimisuuden heikkeneminen Sanojen löytymisen vaikeutta Havainnointiin liittyvät muutokset Päätöksenteon vaikeudet Vetäytymistä sosiaalisista tilanteista, uupumusta, ärtyisyyttä, masennusta Kuva: Memoni-projekti, Karen Cipre

18 Myöhemmät oireet Persoonallisuus ja sosiaaliset kyvyt saattavat säilyä pitkään ennallaan Itsenäisessä selviytymisessä tapahtuu selkeitä muutoksia. Sairastunut tarvitsee pikkuhiljaa apua jokapäiväisten toimintojen kanssa esim. pukeutumisessa Nykyisyys ja menneisyys sekoittuvat Sairauden tunto heikentyy Käytökseen voi liittyä harhaluuloja ja sekavuustiloja Uni- ja valverytmi saattaa häiriintyä. Puheen ymmärtäminen ja tuottaminen vaikeutuu Sairauden edetessä apua tarvitaan kaikissa perustoiminnoissa

19 Verisuoniperäinen muistisairaus
Esiintyy myös muiden muistisairauksien yhteydessä esim. Alzheimerin taudin kanssa. Vakavasti muistiin ja tiedonkäsittelyyn vaikuttavia häiriöitä, joiden taustalla on aivoverenkierron häiriö, esim. erilaiset infarktit ja verisuonisairaudet. Saattaa edetä portaittain Muistihäiriöitä tulee kaikille, mutta ne ovat usein lievempiä kuin AT:ssa. Oma-aloitteisuus vähenee. Voi näkyä esimerkiksi siisteydessä

20 Vaikuttaa fyysiseen suoriutumiskykyyn; liikkeet hidastuvat, kävelykyky heikkenee ja muuttuu hiihtämistä muistuttavaksi. Sairastuneet ovat usein pitkään selvillä omasta tilastaan. Puhehäiriöt Hahmottamisvaikeudet Sairastuneilla on usein tunneherkkyyttä ja mielialat vaihtelevat helposti itkusta nauruun

21 Lewyn kappale-tauti Aivojen kuorikerrokselle kertyy ns. Lewyn kappaleita, mikroskooppisia hermosolun sisäisiä muutoksia Valtaosa Alzheimerin taudin ja Lewyn kappale-taudin yhdistelmää Vireystason vaihtelut vaikuttavat huomattavasti oireiden esiintymiseen. Merkittäviä muistihäiriöitä ei taudin alkuvaiheessa välttämättä ole, mutta sairauden edetessä muistikin heikkenee. Oirekuva on osin samanlainen, mutta lievempi kuin Parkinsonin taudissa

22 Selittämättömiä kaatumisia, pyörtymisiä sekä tajunnanhäiriöitä
Mielialamuutokset Tarkkaavuuden ongelmat Avaruudellisen hahmottamisen vaikeus (tilat, etäisyydet, suunnat) Varhain ilmaantuvat selväpiirteiset, toistuvat ja yksityiskohtaiset näköharhat, joita väsymys ja hämärä lisäävät. Harhaluulot

23 Otsa-ohimolohkorappeumat
Osuus muistisairauksista alle 5 %, työikäisillä 10%. Taudin alkuvaiheessa muisti on yleensä vielä hyvä. Puhuminen ja sanojen hakeminen voi vaikeutua nopeastikin ja lopulta puheen tuottaminen loppuu kokonaan. Käyttäytymistä säätelevistä aivojen toiminnoista suurin osa sijaitsee otsalohkojen alueella, siksi oireet liittyvät vahvasti käytöksen muutoksiin

24 Maanisuutta ja holtittomuutta esimerkiksi raha-asioissa
Estottomuutta ja pidäkkeettömyyttä Toisinaan saattaa passivoittaa sairastunutta ja aiheuttaa apatiaa Sairastuneella ei yleensä ole ahdistavia tai surullisia ajatuksia Rappeuma aiheuttaa ajatusmaailman köyhtymistä ja tyhjenemistä, ihminen tulee välinpitämättömäksi. Vaikka oma-aloitteisuus heikkenee, toiminta voi olla ärsykesidonnaista eli toimitaan impulsiivisesti eteen tulevien ärsykkeiden mukaan riippumatta siitä, onko se mielekästä

25 Lähteet www.muistiliitto.fi www.thl.fi www.kaypahoito.fi
Elisa Pirhola: Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja- muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa. Jyväskylän yliopisto 2014. Jaana Hallamaa: Yhdessä toimimisen etiikka, Gaudeamus 2017 Jari Pirhonen: Toimijuus ei katoa toimintakyvyn heiketessä. Tampereen Yliopiston tiedote Merja Hallikainen: Epätyypillisen AT:n erityispiirteet, Muistikonferenssi Taina Hellsten, Studio Timo Erkinjuntti, Anne Remes, Juha Rinne, Hilkka Soininen (toim.): Muistisairaudet. Duodecim 2015. Ylen Uutiset : Petri Lampisen haastattelu Monikulttuurinen muisti (Memoni)-projekti: Karen Cipre

26 4. Hoitopolku ja huolenilmaisu Salossa
Tutkimuksiin kannattaa hakeutua heti jos on huoli omasta tai toisen muistista Tutkimukset käynnistyvät terveyskeskuksessa omalääkärin vastaanotolla alkukartoituksella Nykyoireiden kartoitus Laboratoriotutkimukset Lähete muistitutkimuksiin muistineuvolaan Aivojen kuvantaminen Jatkotutkimukset erikoislääkärin vastaanotolla Mahdollisen diagnoosin ja lääkkeen aloituksen jälkeen muistisairauden etenemistä seurataan säännöllisesti kuntoutus- tai hoitosuunnitelman mukaisesti.

27 Huolenilmaisu Salossa
Jokaisella yksityishenkilöllä on oikeus tehdä ilmoitus iäkkään ihmisen palveluntarpeesta silloin, kun herää huoli henkilön pärjäämisestä. Yhteys Vanhuspalveluihin (yli 65-vuotiaat): kotihoidon palveluohjaus ja palveluntarpeen arviointi Tai sosiaalihuollon palveluohjaukseen ja palveluntarpeen arviointiin Sivulta löytyy yhteystiedot sekä pyydä apua-linkki. Hätätilanteissa soitto 112

28 5. Kohtaaminen ”Kohtaaminen ei ole tietämistä. Se on mieluummin tunnustelemista, ymmärryksen kiintopisteiden etsimistä. Se on tanssin kaltaista improvisaatiota, jossa osapuolet paljastavat toisistaan jotakin” (Vainio 2007) Onnistunut kohtaaminen vaatii erityisesti oikeaa, arvostavaa asennetta. Kaikkea ei tarvitse tietää Vuorovaikutuksen kannalta on kuitenkin hyvä olla tietoinen siitä, miten muistisairaus voi muuttaa ihmisen kommunikointia ja miten oman viestinnän voi sopeuttaa kulloisenkin tilanteen mukaan. Se, miten itse tilanteissa toimii vaikuttaa suuresti siihen, miten kanssakäyminen muistisairaan henkilön kanssa onnistuu

29 Muistisairauden myötä muuttuu
Muistisairaus on koko perheen sairaus käsitys itsestä ja toisista tapa ajatella ja ymmärtää tapa hahmottaa asioita tapa tuottaa ja käyttää kieltä persoonallisuus: piirteet voivat vahvistua tai muuttua päinvastaisiksi mieltymykset saattavat muuttua ja harrastukset jäädä Sosiaalisuus jää lähinnä muiden varaan Lähipiirissä sairastunutta voi olla entistä vaikeampi ymmärtää Terve osapuoli voi kokea itsensä hylätyksi

30 Miten muistisairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen
Muistisairaan on aiempaa vaikeampi: huomioida tilanteessa se toinen osapuoli aloittaa itse keskustelu suodattaa, mitä sopii sanoa ääneen seurata, miten tilanne etenee käsitellä sisäkkäisiä, moninaisia viestejä ajatella symbolisesti tuottaa sanoja ja tarinoita siirtyä asiasta toiseen päästä irti itseä vaivaavista ajatuksista Vuorovaikutusta on Hellä katse Hymy Lempeä kosketus Positiivinen äänensävy Yhteinen nauru

31 Vinkkejä kohtaamiseen
Pysähdy kohtaamaan Ole oma itsesi ja aidosti läsnä Ole myönteinen ja viestitä olemuksellasi optimismia Älä sivuuta sairastunutta, vaikka hänellä olisi saattaja mukana Ole tilanneherkkä, joustava ja lempeä Anna aikaa ja odota Ole rauhallinen ja anna aikaa vastata Älä keskeytä tai korjaile Jos et tule ymmärretyksi, toista asia uudelleen tai ilmaise se toisin Varmista että tulet ymmärretyksi Ymmärrä muistisairaan henkilön näkökulmaa Älä huomauttele muistamattomuudesta Tue turvallisuuden ja onnistumisen tunteita Ole empaattinen, kuuntele ja pyri ymmärtämään

32 Kohtaamisharjoitus ”Pysähdyn, katson silmiin, puhun rauhallisesti ja varmistan kyselemällä että tulen ymmärretyksi. Otan tilanteen haltuun ja ohjaan kaupankäynnin turvallisesti loppuun.” Osastovastaava Anne Viander, K-Supermarket Härkätie

33 Keskustelun tukeminen
Kohdista puhe henkilöön, aloita kutsumalla etunimellä Huomioi aistipuutokset ja varmista apuvälineet Minimoi taustahäly Huomioi hänen kykynsä ymmärtää puhetta ja muuta viestintääsi tarvittaessa. Puhu kuin aikuinen aikuiselle Puhu selkeästi ja rauhallisesti Puhu yksi asia kerrallaan ja toista tarvittaessa Anna aikaa vastata, älä arvaa vastausta tai vastaa puolesta Kysy tarvittaessa kysymyksiä, joihin muistisairas voi vastata ”kyllä”, ”ei” tai ”en tiedä”. Käytä tuttuja, arkipäivän sanoja. Vältä epäsuoria viittauksia asioihin, ihmisiin tai tapahtumiin (tuo, hän, silloin). Älä käytä kieltolauseita, kuten älä istu, niiden ymmärtäminen on vaikeaa Muistuta mistä olitte puhumassa, jos aihe karkaa Käytä eleitä, piirroksia, kuvia kertomuksen tukena Pyri selvittämään mitä henkilö yrittää sanoa

34 Muistiystävälliset pankkipalvelut
Helsingin Muistiaktiivit kokosivat yhteen omat ehdotuksensa muistiystävällisestä pankkipalvelusta Henkilökohtainen, ystävällinen ja ymmärtäväinen palvelu Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus, pienentää väärinkäsitysten riskiä Selkeä, rauhallinen kommunikointi ja toistaminen tarpeen mukaan Sujuva, nopea palvelu Asiakkaalle annetaan selkeää informaatiota käytännön muutoksista Asiakkaan erityistarpeiden huomioiminen Mahdollisuus uuteen käyntiin konttorissa, jos jokin asia unohtui tai jäi epäselväksi Henkilökunta on saanut koulutusta muistisairaan kohtaamisesta Pankkien muistiystävälliset tilat

35 TunteVa-toimintamalli avuksi kohtaamiseen
TunteVa toimintamalli pohjautuu Naomi Feilin tunteita kuuntelevaan validaatiomenetelmään Validaatio syntyi luvuilla vastapainoksi ns. realiteettiterapialle. Muistisairasta henkilöä tuetaan arvostamalla hänen omaa kokemustaan asioista. Eläydytään muistisairaan sen hetkiseen todellisuuteen ja kuljetaan rinnalla Tunnistetaan, tunnustetaan ja tuetaan muistisairaan tunteita ja tarpeita. Apuna 14 vuorovaikutuskeinoa, joita käytetään sairauden vaiheen mukaan.

36 14 vuorovaikutuskeinoa 1. Keskittyminen – pysähdy, siirrä omat tunteet sivuun, ole läsnä 2. Käyttäytymisen yhdistäminen tarpeeseen – tunnista kätketytkin tarpeet 3. Tunteen ja liikkeen peilaus – myötäile sanattomasti ja peilaa tunne takaisin hänelle 4. Kysyminen: kuka, mitä, mikä, missä milloin (ei miksi) – luo luottamusta kysymyksin, ei- uhkaavavt sanat ja kysymykset 5. Uudelleen muotoilu – kerro viestin sisältö toisin, vedä yhteen, käytä hänen omia sanojaan ja sävyjään 6. Vastakohdan kuvittelu – millaista olisi jos asia olisikin toisin 7. Ääripäiden käyttö – pyydä häntä kuvailemaan asian ääripäivä 8. Moniselitteisyys – käytä epämääräisiä sanoja kuten hänkin 9. Katse – etsi katseella sopiva yhteys häneen, kosketa katseella 10. Vahvin aisti – vetoa aistiin, joka on hänellä vahva mielikuvatasolla 11. Äänensävy – myötäile tunnetilaa äänelläsi, ääni luo turvallisuutta 12. Kosketus – palauttaa varhaiset muistot, luo sävyn suhteellenne 13. Musiikki – auttaa palauttamaan tunteita esiin, jotta niitä voi käsitellä 14. Muistelu – muistelkaa tunteita siten kuin hän kokee ne nyt

37 Milloin ja miksi käyttää TunteVaa?
Kun uudet asiat eivät enää jää muistisairaan henkilön mieleen, kannattaa käyttää apuna muistisairaan tunteita ja mielikuvia Sairauden edetessä järkiperustelut eivät enää tavoita muistisairasta ihmistä Puhuminen siitä, mikä on ihmiselle tärkeää ei lisää ”harhaisuutta”, vaan vahvistaa häntä Kun omainen, läheinen tai esimerkiksi hoitaja ottaa todesta sairastuneen tunteet, ahdistus vähenee, luottamus lisääntyy ja vuorovaikutuksen laatu paranee Kun ihminen tulee arvostaen kuulluksi, voi ylimääräisten lääkkeiden tarvekin vähentyä

38 Lähteet www.muistiliitto.fi www.papunet.net/materiaalia/hoivalluksia
Opas: Asiakkaana muistisairas -ymmärrä ja auta Kohdaten. Opas vuorovaikutukseen muistisairaan ihmisen kanssa Kati-Pupita Mattila: Arvostava kohtaaminen arjessa, auttamistyössä ja työyhteisössä. PS-kustannus 2008 Heidi Härmä ja Sirpa Granö (toim.): Työikäisen muisti ja muistisairaudet. WSOY 2010 Nea Nieminen & Hanna Salmijärvi: Valmius kohdata muistisairas asiakaspalvelutilanteessa, opinnäytetyö JAMK 2016 Martela Frank: Valonöörit. Sisäisen motivaation käsikirja. Gummerus 2015 Muistikylä-projekti: Muistiystävällinen toimija-valmennusten suullinen palaute Tampereen Kaupunkilähetys ry: TunteVa Kehittyvä Kauppa 2/2018: K-Supermarket Härkätiellä Somerolla osataan palvella muistiystävällisesti

39 6. Itsemääräämisoikeus Muistisairaan henkilön oikeudet
Jokaisella muistisairaalla henkilöllä on oikeus: Diagnoosiin ja tietoon sairaudesta Lääkehoitoon Tulla kohdelluksi aikuisena sekä kuulluksi (tunteet ja mielipiteet) Kokea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa ja yhteisöä Elää turvallisessa ympäristössä merkityksellistä arkea Ulkoilla säännöllisesti Olla ilman rauhoittavia lääkkeitä aina kuin mahdollista Läheisyyteen Olla oman elämänsä asiantuntija Olla aktiivinen osallistuja Arvokkaaseen kohtaamiseen ja hoitoon, joka perustuu empatiaan ja muistisairauksien ymmärrykseen

40 Muistisairaan henkilön itsemääräämisoikeus
Muistisairaus ei automaattisesti poista itsemääräämisoikeutta Niin kauan kuin hän itse pystyy päättämään asioistaan, on hänen ratkaisulleen annettava etusija laillisen edustajan tai läheisen mielipiteen asemasta. Tämä pätee aina sairauden alkuvaiheessa, ja joissakin tilanteissa sairauden edettyä jo pidemmälle Itsemääräämisoikeus voi säilyä myös osittain. Jossain vaiheessa on väistämättä edessä tilanne, jossa muistisairas henkilö ei enää pysty tekemään itsenäisesti päätöksiä asioistaan. Näissäkin tilanteissa hänen itsemääräämisoikeuttaan tulee kunnioittaa, jos hän on päätöksentekokykyisenä ilmaissut tahtonsa (suullisesti tai kirjallisesti) kyseisestä asiasta Joskus muistisairaan vapautta joudutaan rajoittamaan turvallisuuden nimissä, vapauden rajoittaminen tulee aina olla viimesijainen vaihtoehto, vaikka sen tarkoituksena onkin muistisairaan henkilön suojaaminen.

41 Vanhuksen itsemääräämisoikeuden elementit
Riippuu elämän ja toimintakyvyn vaiheesta Oikeus itsenäiseen päätöksentekoon Terveenä ilmaistu tahto ja sen merkitys, eli ennakointi Yksilön oletettu tahto päätöksenteon perustana Osallisuus osana itsemääräämisoikeutta Oikeudellinen ennakointi vahvistaa itsemääräämisoikeutta Oikeudellisen ennakoinnin muodot Valtakirjavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Hoitotahto/ elämänlaatutestamentti

42 Kuka on oikeustoimikelpoinen?
Tutkija Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Itä-Suomen yliopisto: Miten muistin heikkenemiseen liittyviä asioita voidaan ennakoida Dosentti, neurologian erikoislääkäri Kati Juva: Miten ihmisen oikeustoimikelpoisuus määritellään ja miten sitä tutkitaan Toimittaja Sari Valto

43 Lähteet www.muistiliitto.fi Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi
Finlex.fi

44 7. Fyysinen ympäristö toiminnan tukena
Muistiesteettömyys on esteettömyyttä, jossa on huomioitu muistisairauksien tuomat erityispiirteet Muistiesteetön ympäristö mahdollistaa osallisuuden, tukee ja antaa tilaa käyttää jäljellä olevaa toimintakykyä Konkreettisen ympäristön lisäksi muistiesteettömyys liittyy myös ilmapiiriin ja asenneilmastoon Kuva: Memoni-projekti, Karen Cipre

45 Muistisairauksien tuomat muutokset voivat näkyä esimerkiksi
Lähimuistin ongelmina: missä olikaan ulko-ovi, kassa, tietyt tuotteet, Hahmottamisen haasteina: suunnat ja etäisyydet hakusessa, eksyminen tutussakin paikassa Vaikeutena käyttää tuttuja laitteita: ovien aukaisu, liukuportaat, hissi, maksupääte Puheen tuottamisen haasteina: keskustelun aloittaminen, avun pyytäminen, tarpeen ilmaisu Toiminnanohjauksen vaikeuksina: valinnan vaikeus, jonottaminen ei onnistu, yllättävistä tilanteista voi olla haastava selvitä Liikkumisen muutoksina: jäykkyys, tasapainon ongelmat, askeleen madaltuminen Oireet riippuvat aina sairaudesta, sairauden vaiheesta ja henkilöstä Kuva: Memoni-projekti, Karen Cipre

46 Helposti lähestyttävä palvelu, viestintä ja tila
Liikkuminen tilaan ja tilasta pois onnistuu esim. tuetusti saattajan turvin, hyvät kulkuyhteydet, parkkipaikat Sisäänkäynti erottuu hyvin ja sisään on helppo päästä Tilat on suunniteltu johdonmukaisesti, ihminen ymmärtää heti mistä löytää tärkeimmät asiat, kuten kassan ja ulko-oven Tilassa on helppo liikkua myös apuvälineillä Tuttuuden tunne luo turvallisuutta, esim. tutut ihmiset vastassa Opasteet, ohjeet ja mainokset ovat selkeitä ja ymmärrettäviä Mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin

47 Miten vahvistaa toimijuutta
Kontrastivärien käyttäminen Selkeät, loogisesti jatkuvat opasteet ohjaavat toimintaa Vältetään tavaroiden paikkojen ja järjestyksen muuttamista Hyvä akustiikka, hyvin suunniteltu kuuloympäristö ja tarvittaessa riittävä äänieristys Riittävä valaistus Värimaailman selkeys ja yksivärinen, mattapintainen lattia Kuoseissa voimakkaiden kuvioiden välttäminen Vaaranpaikat, esim. kynnykset on merkitty Hyvä kohtaaminen

48 Kontrastivärit Värikontrasti tarkoittaa valoisuuseroja ja värikylläisyyttä, jolla haluttu asia erottuu taustasta Värikontrasteilla erotetaan ne asiat joita halutaan korostaa, esim.korkeat kynnykset Väri- ja kontrastivaihtelut lattiassa voivat aiheuttaa muutoksia muistisairaan henkilön liikkumisen sujuvuudessa. Ihminen erottaa parhaiten päävärit (sininen, keltainen, punainen) ja niistä lämpimät sävyt. Värien erottaminen on kuitenkin aina yksilöllistä

49 Selkeät opasteet Mainosten ja muiden julkaisujen selkeys
Typografia: kirjaintyyppi (fontti) Koko, muoto Riviväli Rivin pituus: yksi asia tai ajatuskokonaisuus yhdelle riville Palstan muoto Tekstin ladonta Värien käyttö oikein Selkokuvat: kuva ja teksti tukevat toisiaan Toimintaa tukevat vihjeet esimerkiksi ”aloita tästä” ja ”maksa tähän”

50 Hyvä kohtaaminen esteettömyyden tukena
Aina ei ole mahdollista toteuttaa esteettömyyttä lisääviä muutoksia ympäristössä Tärkeintä onkin että paikalla on ihminen jolta saa apua Hyvän palvelun avulla on mahdollista selviytyä monenlaisista esteistä ”Meidän liikkeessä on monta uloskäyntiä. Aika usein iäkkäämmät asiakkaat eivät tiedä että mistä ovesta heidän kannattaa poistua. Monesti olemme saattaneet heitä jonkin matkaa oikeaan suuntaan kaupan ulkopuolella, että varmasti osaavat lähteä siihen suuntaan kuin heidän tarkoituksensa oli.”

51 Tarkistuslista: Turvallisuus kotona

52 8. Aistipuutostestaus ”Me emme vain näe elinympäristöämme, me liikumme siinä, vaikutamme ja vastaamme siihen. Emme koe paikkoja vain väreihin, rakenteisiin ja muotoihin perustuen, vaan myös hengittämällä, haistamalla, ihon kautta, lihastoiminnoilla ja ruumiin asennoilla, tuulen, veden ja liikenteen ääninä. Emme kohtaa ympäristön tärkeimpiä elementtejä – tilaa, massaa, kokoa ja syvyyttä- ensisijaisesti silmällä, vaan ruumiillamme, liikkumalla ja toimimalla. Ympäristö on toiminnan paikka, jossa aistimme kaikilla aisteilla ja elämme koko kehollamme.” Arnold Berleant 2006

53 Ikääntymisen muutokset aisteissa
Ihminen havainnoi ympäristöään Näköaisti 70-80% Kuuloaisti 25% Tunto, haju, maku Ikääntyminen heikentää kaikkia aisteja Näkökenttä kapenee ja kellastuu Saman sävyiset värit sekoittuvat toisiinsa Mukautuminen valotason muutoksiin hidastuu Muotojen sekä yksityiskohtien havaitseminen ja tunnistaminen vaikeutuu. Kuulo heikkenee mutta kovat äänet ottavat korviin, kuulolaite vahvistaa äänet todellisuutta kovemmiksi Taustahäly vaikeuttaa keskustelun seuraamista Maku- ja hajuaisti heikkenee

54 Värit vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen, mielialaan ja huomion suuntaamiseen.
Esim. punaiset ruokailuvälineet voivat lisätä ruokahalua Punaiset kengät saattavat innostaa liikkumaan. Muistisairaalla ihmisellä on taipumus stressaantua meluisassa ympäristössä. Keskustelun seuraaminen on hankalaa, jos ympärillä on paljon huomiota vieviä ääniä, tapahtumia ja asioita. Tekstiilit, kasvit ja pehmeät pintamateriaalit vaimentavat ääniä. Ympäristössä tulisi huomioida myös öisin kuuluvat äänet ja pyrkiä hiljentämään epäsuotuisaa melua. Ympäristön selkeys koostuu tasaisesta valaistuksesta, mattapintaisesta ja tasaisen värisestä lattiasta, linjojen selkeistä näkymistä ja akustiikan huomioimisesta niin että melu vähenee. Muistia tukevat vihjeet vahvistavat ympäristön muistiystävällisyyttä. Kun sairauden edetessä kognitiiviset taidot heikentyvät ja lähimuisti katoaa, jäljelle jäävät suorat aistimukset

55 Lähteet Taina Semi ja Tuija Salmi: Yötaivaan toivo, GeroArt muistityön käsikirja 2. T&J Semi Oy 2016. Jouko Kotimäki: Eikö ennen hyvältä maistunut ruoka maistu enää? Ruokahalu voi olla kiinni aisteistasi. Ylen uutiset 2016. Jukka Jokiniemi: Moniaistisuus ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä.Teknisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2007/29. Timo Erkinjuntti, Marja Hietanen ja Miia Kivipelto:Pidä aivosi kunnossa WSOY 2009 Camilla Lindholm: Muistisairaudet, kieli ja vuorovaikutus. Suomen muistiasiantuntijat 2010. Monikulttuurinen muisti (Memoni)-projekti: Karen Cipre

56 9. Palautteen kerääminen ja todistusten jako
Kiitos että olet mukana rakentamassa muistiystävällistä Suomea! Kuva: Memoni-projekti, Karen Cipre