Ikäihmisen hyvä arki Neljäs tapaaminen

Esitys aiheesta: "Ikäihmisen hyvä arki Neljäs tapaaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Ikäihmisen hyvä arki Neljäs tapaaminen

2 Fyysinen aktiivisuus ja liikunta
Auttaa toimintakyvyn ylläpitämisessä. Vaikuttaa mm. mielialaan, uneen, ruokahaluun ja vatsan toimintaan. Jo minuutin oleskelulla luonnossa hyvinvointivaikutuksia mm. ikäihmisen mielialaan, masennukseen, stressiin ja kognitiivisiin kykyihin. Alaraajojen lihasvoima ja tasapaino ovat keskeisimmät tekijät itsenäisen liikkumiskyvyn ja kaatumisten ehkäisyn kannalta. Lihasvoimaharjoittelu sopii ikäihmisille. Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

3 Liikunta osana perhekodin arkea
Arkiaskareet on fyysisen aktiivisuuden tärkeä perustekijä Hyödynnä arjen luontevat tilanteet: kotityöt, ruokailutilanteet, pihatyöt jne. Tasapainoa voi harjoittaa mm. pitämällä silmät kiinni, seisomalla yhdellä jalalla tai ”tanssahtelemalla” (painon siirto). Alaraajojen lihasharjoittelu Esimerkiksi istumasta ylösnousuja toistoina, pöydän reunasta tukien tai varpaille nousuja ja pieniä kyykkyjä. Porraskävelyt, jos kodissa on portaita. Päivittäin voi tehdä kotivoimisteluja ja venyttelyjä. Jos mahdollista, kannattaa hyödyntää erilaisia liikuntaryhmiä. Joka päivä on ulkoilupäivä! Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

4 Ravitsemus – pienet, vaikuttavat teot
Perheen yhteinen ruokailu, läheisyys, kaunis kattaus ja yhteiset keskustelut ovat tärkeitä ja viestivät ikäihmisen arvostuksesta ja luovat kodin ilmapiiriä. Kodin ruokailu (vrt. laitosmainen) tutkitusti parantaa ikäihmisen ravitsemustilaa, fyysistä kuntoa ja elämänlaatua. Hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä, elämänlaatua, nopeuttaa sairauksista toipumista ja lisää perhekodissa asumisen kestoa. Ruokailutilanteet ovat luonteva ja toistuva tilaisuus monien arjen taitojen ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

5 Hyvä muistaa ravitsemuksesta
Iän mukana energian tarve yleensä pienenee. Ruoan laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ylipainoinenkin voi olla vajaaravittu. Suurin ravitsemusriski ikääntyneillä on liian vähäinen energian saanti ja laihtuminen. Säännöllinen painon seuranta, punnitus 1 krt / kk. Jos paino putoaa useita kiloja nopeasti tai yli 3 kg / 3 kk  puututtava ja syy selvitettävä. Ikäihmiselle laihdutus on harvoin tarpeellista, ellei paino ole merkittävä haitta toimintakyvylle tai perussairauksille. Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

6 Vain syöty ruoka ravitsee
Useita kertoja päivässä pieniä aterioita. Yöpaasto ei saa olla yli 11 tuntia. Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve säilyy ennallaan. Proteiinien saantiin erityistä huomiota (vanhenemismuutokset heikentää proteiinin hyväksikäyttöä). Kuitupitoinen ruoka ja sen rinnalla riittävä nesteiden saanti tekevät hyvää elimistölle. Päivittäinen D-vitamiinilisä ajankohtaisten suositusten mukaisesti. Ruoasta saatavaa energiamäärää voi tarvittaessa nostaa. Pienempään määrään enemmän energiaa, välipalojen lisääminen. Öljy, voi, kerma lisäys. Runsaasti ravintoaineita sisältävät vaihtoehdot, ei kevyttuotteita. Tarvittaessa täydennysravintovalmisteet. Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

7 Miten voit helpottaa ikäihmisen ruokailua
Hyvällä suun ja hampaiden hoidolla Vaikuttaa syömiseen ja ruoasta nauttimiseen. Ruokahaluun vaikuttamalla Ruokailutilanne Tutut turvaruoat, mieliruoat Makuun, ulkonäköön ja tarjolle panoon panostaminen Ruoan rakennetta muuttamalla Itsenäistä ruokailua tukevalla ohjauksella ja apuvälineillä Huomioi päiväkohtainen vireystila, halu toimia ja voimavarat. Opettele erilaisia ohjaamisen ja avustamisen tasoja, jotta ikäihmisen toimijuus säilyy mahdollisimman pitkään. Sormiruokaa tarjoamalla ikäihminen voi ruokailla pidempään itsenäisesti. Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

8 Ikääntyneen lääkehoito perhekodissa
Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan lääkehoidon toteutus ja vastuunjako. Jokaisen perhehoitajan kohdalla määritellään erikseen se, millaisia lääkehoidon tehtäviä hän voi suorittaa perhekodissa ja millaisen lääkehoitokoulutuksen hän tarvitsee. On suositeltavaa, että koti(sairaan)hoitaja tai apteekki annostelee lääkkeet dosettiin tai annospusseihin. Varmista, että kaikilla lääkkeiden kanssa tekemisissä olevilla perheenjäsenillä on selkeät ohjeet. Lääkkeet säilytetään erillisessä, lukittavassa lääkekaapissa. Myös jääkaapissa säilytettävien lääkkeiden on hyvä olla lukitussa rasiassa. Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

9 Tutustu ikäihmisen lääkitykseen yhdessä koti(sairaan)hoitajan kanssa 1/2
Tärkeitä kysymyksiä Mihin lääkkeet on määrätty? Onko jotakin ns. tarvittaessa käytettäviä lääkkeitä? Milloin niitä voi antaa? Millaisia asioita sinun tulee osata seurata? Mahdolliset haittavaikutukset, myönteiset vaikutukset, riittämätön tai liiallinen lääkitys? Miten niihin pitää reagoida? Mihin kellonaikaan lääkkeet annetaan? Voiko ajassa joustaa? Miten lääke annetaan? Suun kautta, suppona tai voiteena peräsuoleen tai emättimeen, injektiona, suihkeena, laastarina, iholle jne. Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

10 Tutustu ikäihmisen lääkitykseen yhdessä koti(sairaan)hoitajan kanssa 2/2
Tärkeitä kysymyksiä: Voiko lääkkeen murskata, puolittaa tai antaa pieneen nestemäärään liuotettuna? Miten murskattu lääke annetaan? Onko sillä merkitystä, otetaanko lääke aterian kanssa, ennen sitä tai sen jälkeen? Onko joitakin ruoka-aineita tai juomia, mitä ei saa nauttia yhtä aikaa lääkkeen kanssa? Mitä tehdä, jos lääke unohtuu antaa? Millaiset ovat toimintaohjeet ongelmatilanteiden varalle? Lääkehoidon yhteyshenkilön yhteystiedot. Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

11 Kivun tunnusmerkkejä Kasvojen ilmeet (otsan rypistely, kasvojen kiristyminen, hampaiden narskuttelu) Pahoinvointi, ruokahaluttomuus, hikoilu Ääntely (voihkaisut, huokaukset, äänekäs hengitys, huohotus, valitus, itku, huuto) Liikkumisen poikkeavuus (levottomuus, joidenkin liikkeiden välttely, kehon osien suojelu tai hierominen, sikiöasento, hidas liikkuminen tai liikkumisesta kieltäytyminen, nyrkkiin puristetut kädet) Käyttäytymisen muutos (vetäytyminen, kiihtyminen, viha, heikko keskittyminen, sekavuus, levottomuus jne.) Muista, että muistisairautta sairastavan hankalalta tuntuvan käyttäytymisen taustalla voi olla kipu! Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

12 Keinoja hyvää uneen Unirytmin säännöllisyys
Rauhalliset iltarutiinit, kuten iltapesut ja iltapala Hyvä vuode, tyyny ja petivaatteet ja mieluisa, tuttu yöasu Häiriötekijöiden poistaminen Iltaan rauhoittuminen, psyykkinen rentoutuminen ja rauhaisa mieli Sopiva hämäryys ja lämpötila Päivällä harrastettu liikunta, sosiaalinen toiminta ja arjen askareet Liiallisen lepäilyn välttäminen päiväaikaan Kolmen L:n hoitokeino: lämpö, läheisyys ja luottamus Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

13 Suun ja hampaiden hoito haasteena
Yhä useammalla ikäihmisellä on omia hampaita. Hampaiden kunto voi nopeastikin mennä huonoksi. Hampaiden pesun taito voi unohtua, voi olla liian raskasta, jäädä aloittamatta (aloitekyvyttömyys) tai taito voi kadota. Huonokuntoisten hampaiden pesua voi varoa ja vältellä. Päivittäinen hammashoito ei ole ollut koskaan tapana. Suun terveys on tärkeä osa elämänlaatua. Suun terveys vaikuttaa ravitsemukseen ja yleistilaan. Suun tulehdukset voivat vaikuttaa monien yleissairauksien kehittymiseen tai pahentaa niitä (esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet). Suun tulehdusten ennaltaehkäisy parantaa monien pitkäaikaissairauksien hoitotasapainoa. Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

14 Suuhygieniasta huolehtiminen
Harjaus 2 krt / pvä, hammaslanka? fluoritabletti? Miellyttävä harja ja hammastahna, rauhallisuus, sopiva aika Hankalaa tilannetta voi auttaa esimerkiksi tilanteen kääntäminen hoitotilanteesta esimerkiksi mukavaksi yhdessäoloksi ja mieluisten asioiden muisteluksi. Myös huumorin käyttö voi auttaa esimerkiksi muistisairasta, joka ei ymmärrä tilannetta ja vastustaa hampaiden pesua. Hammasproteesin hoito Proteesin päivittäinen hoito suuhygienistin tai hammaslääkärin ohjeiden mukaan. Suun ja proteesien huuhtelu ruokailun jälkeen. Limakalvojen kunnon tarkistaminen säännöllisesti. Hammaslääkärin tarkastus säännöllisesti. Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

15 Päihteiden käyttö perhekodissa
Voi olla ikäihmiselle merkityksellinen, rentouttava ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvä tapa. Ikäihmisen toiveiden yhteensovittaminen perhekodin toiveiden ja näkemysten kanssa. Lääkäriltä on hyvä varmistaa, onko alkoholin käyttö sallittua ikäihmisen lääkkeiden ja sairauksien kanssa. Ns. turvallisen käytön raja on yksilöllinen. Lääkkeiden vaikutukset voivat muuttua. Tapaturma- ja kaatumisriski kasvaa. Ikäihmisen itsemääräämisoikeus sallii huonotkin valinnat, jos hän ymmärtää niiden seuraukset. Perhekotiin voi muuttaa myös ihminen jolla on tai on ollut päihdeongelma. Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry

16 Seksuaalisuus on luonteva osa elämää
Seksuaalisuuden ilmentäminen on osa eri-ikäisten ihmisten elämää. Halu tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi yhdistää ihmisiä. Useimmat ihmiset haluavat kokea läheisyyttä ja kosketusta. Seksuaalisuutta ja identiteettiä voi tukea monin tavoin arjessa. Ikäihmisellä on oikeus omannäköiseensä hyvään seksuaalielämään myös iäkkäänä, yksin tai kumppaninsa kanssa. Yksityisyys, huoneeseen ei mennä yllättäen. Puolison tai kumppanin kanssa voi olla turvallisesti kahden. Sallivassa, hyväksyvässä ilmapiirissä ikäihminen voi olla oma itsensä, pelkäämättä leimautumista tai tuntematta häpeää. Sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden moninaisuus Neljäs tapaaminen – Ikäihmisen hyvä arki Copyright Perhehoitoliitto ry