Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Esitys aiheesta: "Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila"— Esityksen transkriptio:

1 Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet (ja tulevaisuus) Tukes Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

2 Sisältö Termejä ja määritelmiä IPM:n kolmiportaisuus
Esimerkki elävästä elämästä Digisovelluksia ja tulevaisuuden näkymiä

3 Bioottinen stressi = elollisten tekijöiden aiheuttama häiriö kasvissa
Muutamia termejä IPM = integrated pest management, suom. yhdistelmäkasvinsuojelu (ei virallinen termi) = integroitu torjunta = monipuolista “kasvin johtamista” Abioottinen stressi = ympäristöolosuhteista aiheutuva, haitan aiheuttaja on eloton Bioottinen stressi = elollisten tekijöiden aiheuttama häiriö kasvissa NAP = national action plan, suom. kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma Abioottinen stressi = linkki. Abioottisia esim. heikko vesitalous, kuivuus, väärä lämpötila. Bioottisia: tuhohyönteiset, kasvitaudit, rikkakasvit jne.

4 Esimerkki: ”Abioottisen stressin vähentämissuunnitelma”
Kuvassa pellon pintaprofiilin muotoilusuunnitelma. Oikealla pinnan muodolla saadaan kasvuston stressiä vähennettyä, kun vesitalous toimii paremmin. Pintavedet, salojat, eroosio. Kuva: Markku Parikka

5 Mitä on IPM? Virallinen määritelmä
’Integroidulla torjunnalla’ tarkoitetaan kaikkien käytettävissä olevien kasvinsuojelumenetelmien huolellista harkintaa ja sellaisten soveltuvien toimenpiteiden käyttöönottoa, joilla ehkäistään haitallisten organismien populaatioiden kehittymistä ja pidetään kasvinsuojeluaineiden ja muiden käsittelymuotojen käyttö tasoilla, jotka ovat taloudellisesti ja ympäristön kannalta perusteltuja ja joilla vähennetään ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä tai minimoidaan ne. Integroidussa torjunnassa painotetaan terveiden viljelykasvien kasvattamista siten, että maatalouden ekosysteemejä häiritään mahdollisimman vähän ja kannustetaan käyttämään luonnonmukaista tuholaistorjuntaa.’ Direktiivi 2009/128/EY, 3 artikla (määritelmät) kaikkien kasvinsuojelumenetelmien ja toimenpiteiden käyttöönottoa, joilla ehkäistään haitallisten organismien populaatioiden kehittymistä, ovat taloudellisesti ja ympäristön kannalta perusteltuja ja joilla vähennetään ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä lisäksi maatalouden ekosysteemejä häiritään mahdollisimman vähän. Linkkien takaa voitte tarkistaa mistä tieto on peräisin. Niistä myös lisätietoja asiasta.

6 Mitä on IPM? Virallinen määritelmä
Irene Vänninen LUKE:lta on tehnyt tämän palapelikuvion. Mallintaa hyvin mitä integroidulla torjunnalla tarkoitetaan.

7 IPM:n kolmiportaisuus
3.“TAVOITETASO” NAP:ssa VILJELYJÄRJESTELMIEN UUDELLEEN SUUNNITTELU: Edellisten lisäksi useiden viljelykasvien ja ympäröivän luonnon väliset vuorovaikutussuhteet sekä ekosysteemitason prosessit yhdistettynä digitaalisiin sovelluksiin. Alan asiantuntijat merkittävässä roolissa viljelijöiden apuna. (2020 –luku) tasot, VÄHENTÄMINEN+KORVAAMINEN Tuhoojien ja hyötyeliöiden tarkkailu. Torjuntakynnysarvot. Viljelykiertojen tehostaminen. Valikoivat torjunta-aineet. Useiden kasvintuhoojien vuorovaikutussuhteet. Kasvin kilpailukyvyn parantaminen tuhoojia vastaan. Neuvonnan rooli kasvussa. Kasvintuhoojamallit. (2010 – luku, IPM käyttöön 2014) 1. taso, VÄHENTÄMINEN: Tuhoojien ja hyötyeliöiden tarkkailu. Torjuntakynnysarvot. Kasvinvuorotus. Valikoivat torjunta-aineet. (- 00 –luku) ”Ei-IPM”: Rutiinikäsittelyt torjunta-aineilla kalenterin tai kasvien kehitysasteen mukaan. (1990 –luku) Kolmiportaisuuden kaavion löydät: Ei IPM: Kuudes päivä kesäkuuta joka vuosi rutiininomainen rikkatorjunta pellolle, ei ”turhaa” tarkkailua 1. Taso: -00 –luvulla yleisemmin alettiin hyödyntämään tarkkailua, kynnysarvoja ja hiukan jo kasvinvuorotustakin. Esim. juolavehnään tehoavat valikoivat aineet yleistyivät. 2. Taso: Edellä kerrotun lisäksi. Kasvin kilpailukyky ja ”terveenä pitäminen” tuntui olevan esillä. Integroitu kasvinsuojelu tuli pakolliseksi 2014, jolloin viimeitään alettiin panostamaan muistiinpanoihin. Neuvontaakin (uudelleen) alettiin hyödyntää lisää 3. Taso tulee myöhemmin esityksessä lisää. Viljelijöiden tiedon jano on kovaa ja halu uudistaa käytäntöjä myös. Otollinen tilanne neuvojien kannalta.

8 Mitä on IPM? (ysityisten neuvojien näkemys)
Kasvin stressien vähentämistä IPM:ää ei ole ilman ymmärrystä siitä, että kaikki kasvua haittaavien tekijöiden ennalta ehkäiseminen ja vähentäminen on kasvinsuojelua. (Tässä huomioitava sekä lyhyt että pitkä aikaväli.) Tomimista luonnon kanssa samaan suuntaan Kasvuston johtamistaitoa Kasvusto on ”työntekijä” jota viljelijän pitää parhaan taitonsa (ja lakien) mukaan osata johtaa. Väsynyt tai ärtynyt, saati stressaantunut tai kemikaaleilla kyllästetty työntekijä ai jaksa tehdä hyvää laatua ja määrää.

9 Esimerkkinä syysvehnän muutamia viljelytoimia sovitettuna paikallisiin olosuhteisiin (Salo)
- Tuhohyönteisiä - Ravinnepuutoksia Liima ansojen avulla torjuntatarpeen (kynnyksen) määritys Ravinnepuutosten määritys kasvustosta - Viljelykierto - Maan kasvukunto - Toimien ajoitus - Terve siemen - Tasapainoinen lannoitus - Olosuhteiden mukainen perusmuokkaus - Elinvoiman lisääminen ja rikkatorjuntaa kasvustoa ”muokkaamalla” - Kerääjäkasvien käyttö Lopputuloksena optimaalinen kasvusto jolla ei ole stressitekijöitä - Tee huolelliset muistiinpanot - Valokuvat apuna Voitte tämän dian avulla luoda oman esimerkin kohdeyleisöllenne muuttamalla tumman vihreiden laatikoiden tekstejä. Säännösten mukaiset suuttimet ruiskussa - Toimi ohjeiden mukaisesti - Vaihda tehoainetta - Ei rutiiniruiskutuksia, vain tarpeen mukaiset torjunnat - Huomioi kuitenkin tulevaisuus

10 Tulevaisuuden näkymiä, “Tavoitetaso 3”
Siirtyminen uusiin viljelymenetelmiin Matkitaan tuotannossa luonnon omia toimintoja = Maaperän, peltoluonnon ja viljelytekniikoiden perusteellinen ”uudistuminen” Tuotantokasvin kasvua haittaavat tekijät vähenevät mm. mikrobitoiminnan lisääntyessä ja luontoekosysteemin toimiessa muutenkin ”oikeaan suuntaan” Tyypillistä näissä viljelymenetelmissä on voimakas biomassan lisäys peite- ja välikasveilla,monilajisuus, muokkaamattomuus ja kasvustojen laidunnus Tässä diassa olennaisin sisältö. HUOM! Ei sulje pois digitaalisia käytäntöjä, eikä mitään tuotantotapaa! Täsmäviljely ja uudet mittausteknologiat (sensorit) ovat tärkeä osa uudistumista. (Panokset täsmälleen oikeaan aikaan ja pakkaan.) Esimerkkeinä maailmalta: renewable farming (”uusiutuva maatalous”) ja holistic management (”kokonaisvaltainen tilanpito”) Video: ”keinolaidunnus + suorakylvö”:

11 Esimerkkejä digisovelluksista
Seuraavaksi esimerkkeinä viimeaikojen näyttelyistä muutamia poimintoja, joiden avulla voidaan paremmin toteutaa IPM – periatteiden mukaista viljelyä isoillakin pinta-aloilla täsmennetysti. .

12 Langattomat sää-/kasvuolosuhdeasemat
Radioteknologian käyttö mahdollistavaa vapaan sijoittamisen ja helpon siirrettävyyden (langaton ja minimaalinen virrankulutus) Torjuntakynnysten ja töiden ajoituksen hallintaa Työnjohdossa apuvälineenä Lanseeraus käynnissä Suomessa .

13 Trapview Feromonipyydys ja liima-ansa Etähallittava Kamera ja lähetin
Akusto+aurinkokenno virtalähteenä Ohjelmisto tunnistaa eri hyönteiset Antaa hälytyksen torjuntakynnyksen ylittyessä Laitteita runsaasti käytössä Välimeren alueella Voidaan käyttää myös Suomessa Esimerkki elävästä elämästä.

14 Konenäkö+täsmäruiskutus
Ruiskute vain ennalta määriteltyyn kohteeseen, ei koko lohkolle Oikea aine oikeaan kohtaan 80-90 % tehoaineen käytön vähenemä Käytössä jo Hollannissa Kuva: Christel Thjissen

15 Linkkejä (viljantuotannon) suomenkielisille sivustoille, joissa käsitellään IPM-asioita
Anne Nissinen, erikoistutkija LUKE. Esitys ”Mikä ihmeen IPM-viljely”: content/uploads/2017/03/Nissinen_IPM -_ _final.pdf Pesticde Life –hankkeen julkaisuja: al/mtt/hankkeet/pesticidelife/julkaisu t Viljantuotannon IPM: kasvintuhoojien tarkkailu, tunnistaminen ja torjunta, video: Puimurikasvien hyvät tuotantotavat: b8619/33c6_upload_837bdff_puitavien _peltokasvien_hyvat_tuotanto_ja_vara. pdf Huoneentaulut ja viljelyvinkit: oneentaulut/suomeksi/