Kasvupalvelut ja kasvupalveluallianssit

Esitys aiheesta: "Kasvupalvelut ja kasvupalveluallianssit"— Esityksen transkriptio:

1 Kasvupalvelut ja kasvupalveluallianssit

2 Sisällysluettelo Kasvupalveluallianssi Esimerkkinä Tesoman allianssi
Dia 3 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja Dia 4 Kasvupalvelujen rahoitus Dia 5 Maakunta järjestämisvastuussa Dia 6 Järjestäjän ja tuottajan roolin erottaminen Dia 7 Miksi markkinalähtöistä tuotantoa ja kilpailullisuutta? Dia 8 Palvelujen pienikin tehostuminen vaikuttaa suuresti kansantalouden tasolla Uudenmaan erillisratkaisu Dia 10 Uudenmaan kasvupalvelujen järjestämisvastuu kuntayhtymälle Dia 11 Kuntayhtymää koskee samat pelisäännöt kuin maakuntiakin Dia 12 Kuntayhtymän ja kuntien tehtävät Allianssimalli Dia 14 Allianssi pähkinänkuoressa Dia 15 Kaikki istuvat samalla puolella pöytää Dia 16 Miksi allianssimalli on kehitetty? Dia 17 Esimerkkejä: 20112017 Dia 18 Maineikkaita suosittelijoita Dia 19 Mallien vertailu Dia 20 Allianssisopimus Dia 21 Allianssin kaupallinen malli Kasvupalveluallianssi Dia 23 Kasvupalveluallianssi - Maakuntien ja kuntien sopimuksellinen yhteistyömuoto Dia 24 Miksi allianssi sopii kasvupalveluihin? Dia 25 Miten kasvupalveluallianssi lähtee liikkeelle Dia 26 Kasvupalveluallianssin vaiheet Esimerkkinä Tesoman allianssi Dia 28 Tesoman hyvinvointipalveluallianssi Dia 29 Allianssin palvelukokonaisuudet Dia 30 Allianssin palvelut on integroitu asukaslähtöisesti Dia 31 Hankinta = kumppaneiden valinta Dia 32 Allianssin elementit Dia 33 Toimintakulttuuri Dia 34 Yhteinen organisaatio Dia 35 Tesoman hyvinvointipalveluallianssin tavoitteet Dia 36 Alustavat vaikuttavuus- ja tulostavoitteet Dia 37 Ote Tesoman allianssin tulosalueista ja mittareista Dia 38 Mukana olleiden ajatuksia

3 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja
ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan maakuntauudistuksessa. Palvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin ja turvataan osaavan työvoiman saatavuutta. Maakunnallisina kasvupalveluina tulee järjestää rekrytointi- ja osaamispalveluja voidaan järjestää palveluita yritystoimintaan ja yrittäjyyteen, innovaatioiden kehittämiseen, Kansainvälistymiseen Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta

4 Kasvupalvelujen rahoitus osana maakuntien yleiskatteellista rahoitusta
60% 58% 25% Maakunnille siirretään kasvupalvelujen järjestämiseksi ELY-keskusten ja TE-toimistojen tällä hetkellä käytössä olevat resurssit Rahaa siirtyy 700–800 miljoonaa euroa osaksi maakuntien yleiskatteellista valtionosuutta. Kasvupalvelurahoituksen osuutta ei ole korvamerkitty, vaan maakunta päättää kohdentumisen. Kasvupalvelumäärärahat jaetaan maakunnittain osana maakuntien valtionosuutta seuraavien kriteerien ja painoarvojen perusteella: Työttömät työnhakijat Työttömyysaste Yritysten toimipaikat Lisäksi maakuntien käyttöön on tarkoitus osoittaa erillisrahoituksena rakennerahastovaroista noin 300–400 miljoonaa euroa vuosittain Valtiolta siirtyy maakuntiin noin 2855 henkilötyövuotta alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain nojalla.

5 Maakunta järjestämisvastuussa, Uudellamaalla pks-kaupunkien kuntayhtymä
Kasvupalveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Maakunta vastaa viranomaistehtävistä eli sellaisista julkisen vallan tehtävistä, joita ei voida siirtää yksityisille palveluntuottajille. Maakunnalla päätösvalta siitä, missä määrin se hankkii palvelutuotannon markkinoilta ja missä määrin tuottaa itse. Markkinalähtöinen tuotanto ja kilpailullisuuden hyödyntäminen ovat kasvupalvelu-uudistuksen keskeinen keino, jolla palveluiden vaikuttavuutta pyritään vahvistamaan. Maakunta on järjestämisvastuussa: vastaa palvelun saatavuudesta vastaa palvelun laadusta, kustannus-tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta tekee päätökset tuotannosta

6 Järjestäjän ja tuottajan roolin erottaminen
Maakunnan kasvupalvelu-tehtävät Eriyttäminen: Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan Järjestäminen on maakunnan tehtävä Tuottamisessa on useita mahdollisuuksia Järjestäminen ja julkiset hallintotehtävät maakunnassa Palvelujen tuottaminen Järjestelmävastuuseen kuuluu kasvupalvelujen yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Julkisia hallintotehtäviä ovat mm. tukien ja korvausten myöntäminen. Maakunta voi päättää, minkä osan palvelu-tuotannosta tuottaa konsernissa ja minkä ulkoistaa Ulkoistettavat palvelut Konsernin omana tuotantona Kilpailulliset markkinat ensisijainen Kunnat /sidosyksiköt mahdollinen jos tätä palvelua ei ole markkinoilla Jos kilpailu-tilanteessa markkinoilla, oma tuotanto on yhtiöitettävä Jos ei kilpailu-tilanteessa, voi maakunta tuottaa palvelun virastossa, liikelaitoksessa tai yhtiössään

7 Miksi markkinalähtöistä tuotantoa ja kilpailullisuutta?
Markkinoiden hyödyntäminen on mahdollisuus vaikuttavuuden lisäämiseen ja uusien palveluinnovaatioiden synnyttämiseen. Palvelujen vaikuttavuudella on suuri merkitys Suomen taloudelle – kasvupalveluilla vaikutetaan mm. työttömyyden kustannuksiin ja pidetään huolta osaavan työvoiman saatavuudesta. Jo tällä hetkellä TE-palveluissa valtaosa palveluista hankintaa ulkoa, kuitenkin niin, että ulkoinen tuotanto on täydentävää ja rajautuu yksittäisiin palveluihin. Kasvupalvelu-uudistuksessa on tarkoituksena mahdollistaa kokonaisten palveluprosessien siirtäminen palveluntuottajille. Maakunta järjestäjänä ohjaa tuottajia tulosperusteisesti. Palvelun laadulle asetetaan kriteerit. Kotimaiset pilotit ja kansainväliset kokemukset markkinoiden hyödyntämisestä ovat olleet rohkaisevia. Yksityisten toimijoiden vahvat työnantajayhteydet, toimialaosaaminen, tehokkaat prosessit ja mahdollisuudet räätälöidä palveluja voivat johtaa julkista parempaan vaikuttavuuteen. Kasvupalvelu-uudistuksessa hallinnon tällä hetkellä itse toteuttamia tehtäviä voisi siirtyä markkinoille noin 150 miljoonan euron arvosta, jolloin markkinan kokonaisarvo voisi olla 400–450 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa piristysruisketta kotimaiseen palvelumarkkinaan. Kaksi sisältökohdetta, joko kaksi palstaa tekstiä tai teksti + grafiikka. Valittavissa Uusi dia – (kaksi sisältökohdetta + otsikko)

8 Välittömät työttömyysmenot vuodessa
Palvelujen pienikin tehostuminen vaikuttaa suuresti kansantalouden tasolla 6mrd. € -1 pv 23 M€ -1 pv 100 M€ Valtion työttömyysturva-menojen säästö vuodessa, jos työttömyysjaksot 1 päivää lyhemmät Tuotannon arvon kasvu, jos julkiseen työnvälitykseen ilmoitetut paikat täyttyisivät 1 päivää nopeammin Välittömät työttömyysmenot vuodessa Mallisivu miten tilastoja tai muita numeraalisia tietoja voidaan esittää.

9 Uudenmaan erillisratkaisu

10 Uudenmaan kasvupalvelujen järjestämisvastuu kuntayhtymälle
Uudenmaan kasvupalveluiden järjestämisvastuu osoitetaan kuntayhtymälle, jonka perustavat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Myös muilla Uudenmaan kunnilla on mahdollisuus liittyä kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2020 alusta. Kuntayhtymä järjestää kasvupalvelut koko maakunnan alueella myös niiden kuntien osalta, jotka eivät kuulu kuntayhtymään. Aluekehittäminen ja rakennerahaston välittävän toimielimen tehtävät ovat maakunnan tehtäviä. Uudenmaan kuntien asukkailla on kuntayhtymän järjestämissä kasvupalveluissa maakuntalain 23, 24 ja 28 §:ssä säädetyt osallistumis- ja vaikuttamisoikeudet kuntansa jäsenyydestä riippumatta (maakunnan velvollisuus selvittää näkemykset, aloiteoikeus, kuntayhtymän viestinnälliset velvoitteet)

11 1 2 3 4 Kuntayhtymää koskee samat pelisäännöt kuin maakuntiakin
Järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen 1 Harkinta oman ja ulkoisen tuotannon välillä 2 Oma tuotanto yhtiömuodossa kun kilpailutilanteessa 3 Ei hankintoja kuntien sidosyksiköiltä 4 Kunnan omistama yhtiö voi tuottaa kasvupalveja vain, jos se ei ole kunnan sidos-yksikkö ja jos se voittaa tarjouskilpailun tai tulee hyväksytyksi palveluntuottajien ilmoittautumismenettelyssä.

12 Kuntayhtymän ja kuntien tehtävät
hoitaa lakisääteisten (valtiolta siirrettyjen) kasvupalvelutehtävien järjestämisen hoitaa viranomaistehtävät ja hankkii/hyväksyy palveluntuottajat hoitaa ne tehtävät, joiden hoitamisesta on erikseen jäsenkunnan kanssa sopinut Kunnat Hoitavat elinvoimatehtäviä yleisen toimialansa puitteissa. Tähän ei ehdoteta muutoksia. Voivat halutessaan sopia kuntayhtymän kanssa näiden tehtävien hoitamisesta

13 Allianssimalli

14 Allianssi pähkinänkuoressa
Allianssi on hankkeen keskeisten toimijoiden yhteiseen sopimukseen perustuva toteutusmuoto, jossa sopimusosapuolet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä vastaavat yhdessä hankkeen tuloksista ja jakavat sen riskit ja hyödyt muodostavat yhteisen organisaation ja toimivat avoimin kirjoin (open book) Tilaajan tavoitteet toteuttava palvelu ja sen jatkuva parantaminen

15 Kaikki istuvat samalla puolella pöytää
Allianssi perustuu yhteisiin tavoitteisiin yhteiseen sopimukseen yhteiseen organisaatioon ja päätöksentekoon (ei ihan kaikissa asioissa, tilaaja esim. päättää rahoituksen) yhteiseen ansaintamalliin (budjetointi, seuranta, laskutus ja maksatus) ja riskien ja hyötyjen jakamiseen Edellytyksenä on osapuolten toiminnan avoimuus ja läpinäkyvys sekä luottamuksen rakentaminen. Allianssissa kaikki osapuolet ”istuvat samalla puolella pöytää” ja suunnit-televat ja kehittävät yhdessä parhaat ratkaisut hankkeen toteuttamiseksi

16 Miksi allianssimalli on kehitetty?
hankkeet monimutkaistuvat hankkeet muuttuvat niiden suunnittelun edetessä kiinteät sopimukset eivät jousta hankkeiden muuttuessa riskien siirtäminen nostaa kustannuksia erilliset sopimukset johtavat osaoptimointiin Allianssimalli sitouttaa osapuolet yhteistoimintaan kannustaa innovoimaan ja kehittämään johtaa hankkeen parhaaksi -ajatteluun tuottaa arvoa rahalle

17 20112017 16.1.2019 Lielahti-Kokemäki radan peruskorjaus
Espoonlahden kirkko Turun Syvälahden koulun allianssiurakka Keravanjoen yhtenäiskoulu Vantaan koulut 2kpl Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päärakennus As. Oy Gunillankallio 10 Tampereen Rantatunneli Tikkurilan kirkko Raide-Jokeri Finavian Asematason allianssiurakka Naantalin voimalaitoksen allianssiurakka VT 6 peruskorjaus Pakilan alueurakka Kuopion uusi sairaala Kempeleen TK Tiestöjärjestelmä- ja palvelut Franzenian peruskorjaus Tampereen raitiotie Tesoman hyvinvointipalvelut Finavian terminaalilaajennus Järvenpään sosiaali- ja terveystalo LaNa (Lasten ja naisten sairaala) Lahden matkakeskus Hiukkavaaran monitoimitalo Lahden eteläinen kehätie Pohjankartanon koulusaneerausohjelma Äänekosken radan peruskorjaus Jakomäen keskiosan kehittäminen Ylimaarian koulu Jyrkkälän lähiön julkisivuperuskorjaus Infra-alan kustannuslaskentajärjestelmä As. Oy Helsingin Retkeilijänkatu 3–7 Tammelan stadion Pitkäkankaan koulusaneerausohjelma Kruunusillat-allianssi Rataverkon KP2-palveluallianssi Joensuun oikeus- ja poliisitalo Kainuun keskussairaalan peruskorjaus ja laajennus Harppuunakortteli Kotkan poliisitalo Suomenlinnan huoltotunneli Pakilan palvelurakennukset -allianssi Vaasan sairaala H-uudisrakennus Helsinki-Vantaan liikennealueiden päällystystyöt Yliopistokatu 4 peruskorjaus VTT:n ydinturvallisuustalo Vuolukiventie 1b:n peruskorjaus

18 Maineikkaita suosittelijoita
”Käyttämällä allianssimallilla voitaisiin välttyä julkisten rakennusten sisäilma- ja laatuongelmilta.” Ministeri Kimmo Tiilikainen ”Allianssimalli voisi olla ratkaisu julkisten rakennushankkeiden aikataulu- ja kustannusylityksiin.” Pääministeri Sipilän selvitysmiehenä toiminut Erkki Virtanen Kts. VTT:n tutkimustulokset:

19 Mallien vertailu Perinteiset mallit Allianssi malli
Yksinkertainen kohde, kiinteä laajuus Tilaajan ratkaisu ja tavoitteet Erilliset sopimukset Ei tarvetta innovoida Joku voittaa toinen häviää Riskit siirretään Sopimuksessa riidanratkaisupykälä Yleiset sopimusehdot käytössä Jokaisella omat tarkat roolinsa Osaoptimointi Istutaan pöydän vastakkaisilla puolilla Kompleksinen kohde, muuttuva sisältö Uudenlainen ratkaisu ja yhteiset tavoitteet Yhteinen sopimus Innovointi- ja kehittämismahdollisuuksia Samansuuntainen ansainta (kaikki voittavat tai häviävät yhdessä) Riskien ja hyötyjen jakaminen Riidat ratkaistaan hankkeen sisällä Yleiset sopimusehdot eivät voimassa Tehdään aidosti yhdessä Kokonaisoptimointi hankkeen parhaaksi Istutaan samalla puolella pöytää

20 Allianssisopimus Sopimusosapuolet Sopimuksen tarkoitus
yksi yhteinen sopimus Sopimuksen tarkoitus hankkeen suunnittelu ja toteutus yhdessä tilaajan tavoitteisiin kehitys- ja toteutusvaiheet Johtamisjärjestelmä yhteinen ja yksimielinen päätöksenteko Resurssit ja hankinnat hankkeen parhaaksi Oikeudet ja velvollisuudet tilaajan erillisoikeudet Kustannukset ja maksut riskien ja hyötyjen jakaminen open books + palkkio kannustinmalli Vakuutukset yhteinen vastuu (vakuutettu) Immateriaalioikeudet yhteinen oikeus yhdessä tehtyyn Sopimuksen päättäminen tilaajan oikeus keskeytykseen, irtisanomiseen tai poissulkemiseen Erimielisyyksien ratkaiseminen ei riidanratkaisupykälää Allianssin toimintaperiaatteet integroituminen luottamuksen rakentaminen jatkuva parantaminen hankkeen parhaaksi JYSE ei käytössä

21 Allianssin kaupallinen malli
Kate Yhteiskulut Tuotannon johto- ja hallintokulut Tuotannon kustannukset - oma työ - hankinnat -läpilaskutetta-vat erät Tavoitekustannukset Palkkio Korvaukset kustannuksista Sanktio tai bonus Budjetointi ja laskutus todellisina kustannuksina (open book) Tuloksiin perustuva kannustinjärjestelmä + tulosbonuksesta / -sanktiosta + tavoitebonuksesta / -sanktiosta Maksimi sanktio = palkkio Kustannukset korvataan aina Suuntaa antava, ei mittakaavassa

22 Kasvupalveluallianssi

23 Kasvupalveluallianssi
Maakuntien ja kuntien sopimuksellinen yhteistyömuoto Ministerit Lintilä, Lindström ja Häkkänen sopivat maakuntauudistukseen liittyvän alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulaista Uutena linjauksena esityksessä kannustetaan toteuttamaan maakunnallisia yritys- ja työllisyyspalveluita sekä kunnallisia elinvoimapalveluita yhdessä allianssimallin avulla. Ministeri Lintilä esittelee lain eduskunnalle huhtikuussa.

24 Miksi allianssi sopii kasvupalveluihin?
Maakuntien kasvupalveluilla ja kuntien elinvoimatehtävillä on samansuuntaiset tavoitteet: Sekä maakunnat että kunnat satsaavat kasvun ja elinvoiman edistämiseen merkittävästi. Allianssimalli mahdollistaa: Yhteistyön ja yhteisten resurssien tehokkaamman hyödyntämisen Avoimeen sopimuksen perustuvan uudenlaisen palvelutuotannon Yhteiset tavoitteet ja riskien ja hyötyjen jakamisen Sote- ja hyvinvointipalveluiden liittämisen elinvoimapalveluihin Allianssimalli noudattaa hankinta- ja kasvupalvelulain periaatteita. lisätä alueen elinvoimaa löytää ihmisille töitä löytää yrityksille työntekijöitä tukea yritysten kasvua.

25 Miten kasvupalveluallianssi lähtee liikkeelle
Maakunta päättää kasvupalveluiden tuottamisesta allianssimallilla 1 Maakunta sopii allianssimallin käytöstä alueensa kuntien kanssa. Osapuolet sopivat palvelun tavoitteista ja reunaehdoista. 2 Osapuolet hankkivat palveluntuottajat hankintalain mukaisella neuvottelumenettelyllä. Valinta kyvykkyyden ja palkkion perusteella 3 Tilaajaosapuolet ja palveluntuottajat muodostavat allianssin ja käynnistävät hankkeen ja sen toteutuksen suunnittelun 4 Tilaajaosapuolet päättävät toteutussuunnitelman hyväksymisestä ja siirtymisestä palvelutuotantoon 5

26 Kasvupalveluallianssin vaiheet
Muodostamisvaihe Toteutusvaihe Strategia Hankinta Kehitys Toteutus Optio(t) Päätös lähteä hakemaan allianssia maakunnan ja kuntien kesken Tilaajien yhteisten tavoitteiden ja reunaehtojen tunnistaminen Yhteinen päätös allianssin käytöstä Hankinnan suunnittelu Palvelun-tuottajien kilpailuttaminen neuvottelu-menettelyllä Sopimuksia ja kaupallista mallia koskevat neuvottelut Kehitystyöpajat Hankintapäätös Allianssin organisoiminen Palvelun ja sen toteutus-mallin innovointi ja kehittäminen Kaupallisesta mallista, hyötyjen ja riskien jaosta ja yhteisestä organisaatiosta sopiminen Palvelu-tuotanto Tuotannon jatkuva kehittäminen Palvelutuotanto jatkuu, jos päätetään jatkaa Tilaajan exit tai päätös jatkaa Tilaajan exit tai päätös jatkaa

27 Esimerkkinä Tesoman allianssi

28 Tesoman hyvinvointi-palveluallianssi
Kytkeytyy Tampereen kaupungin palvelumallin uudistamiseen ja kaupunginhallituksen linjauksiin hyvinvointikeskuksista ja lähitoreista. Projektissa pilotoidaan toimintamallia, jossa kunnalliset sote-palvelut integroidaan muihin hyvinvointipalveluihin ja palvelut tuotetaan kunnan ja yksityisen palveluntuottajan muodostamalla allianssiorganisaatiolla Palvelukonsepti luotiin ja sitä kehitettään yhdessä palvelunkäyttäjien, kaupungin oman tuotannon, yritysten ja yhdistysten kanssa

29 Allianssin palvelukokonaisuudet
Hyvinvointikeskukseen sijoittuu sekä kaupallisia palveluita että useita julkisia palveluita, joita on tähän asti tuottanut Tampereen kaupunki: Terveyspalvelut, alueellinen vastaanottotoiminta Suun terveydenhuollon palvelut, Hyvinvointineuvola, perhetyö, kotipalvelu Tehostettu palveluasuminen, kotihoito ja geriatria Kirjaston palvelut Lähitoripalvelut, terveyskioski, asiakasohjaus ja tiedottaminen Työllisyydenhoitopalvelut Yhteisökahvila

30 Allianssin palvelut on integroitu asukaslähtöisesti
Kirjasto Kunta-lainen Lasten ja perheiden palvelut Tampereen kaupunki Nuoriso- palvelut Liikunta- palvelut Pirkanmaan maakunta & tuotanto Terveys- palvelut Terveyden edistäminen Asumis- palvelut Terveys- palvelut Kotihoito Suun terveyden huolto -palvelut Yksityiset palvelun tuottajat/yhdistykset Työllisyyspalvelut

31 Hankinta = kumppaneiden valinta
Kyseessä on alalleen täysin uusi toteutusmalli. Se edellytti huolellista hankintaprosessin ja tarjouspyyntöasiakirjojen suunnittelua ja laatimista. Tampere käytti hankkeessa kokenutta allianssiasiantuntijaa, joka tuki kaupungin asettamien tavoitteiden toteuttamista niin hyvinvointikeskuksen kuin hankinnankin suhteen. Hankinnassa yhdistyvät mm. tulosperusteisuus, kehittämiskumppanuus sekä erilaiset rahoitus- ja palkitsemismallit

32 Allianssin elementit Lähde: Vison Oy

33 Luottamuksen rakentaminen
Toimintakulttuuri arvoa rahalle hukan välttäminen toisten kunnioittaminen avoimuus ja läpinäkyvyys rehellisyys hankkeen parhaaksi Korkea suorituskyky Jatkuva parantaminen Luottamuksen rakentaminen johtaminen ja esimiestyö yhteistyö ja tiimit prosessit ja työkalut

34 Yhteinen organisaatio
Lähde: Vison Oy

35 Tesoman hyvinvointipalveluallianssin tavoitteet
Alueen asukkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen Paremmat omahoidon mahdollisuudet Asukkaiden motivointi Kannustaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Hyvinvointipalvelujen digitalisointi Sähköisten palveluiden käytön lisääminen Kevyiden palvelujen käytön lisääntyminen ja raskaampien palveluiden käytön väheneminen  oikea-aikaisuus, saatavuus ja kohdentuminen Palvelujen tuottaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden verkostona Päävastuullisen toteuttajan lisäksi myös muita palveluntuottajia ja kolmannen sektorin toimijoita Toimintatapa avointa ja aktiivista myös allianssin ulkopuolisten toimijoiden kanssa Moniammatillinen valmentava työote Asiakkaat mukana palvelujen kehittämisessä ja ”tuottamisessa”

36 Alustavat vaikuttavuus- ja tulostavoitteet
Hyvinvoinnin lisääntyminen Terveempi tesomalainen Aktiivinen tesomalainen Hyvinvointi-keskus on kannattava ja kehittyvä Kannattava ja kustannus-tehokas liiketoiminta Palvelujen yhdistäminen Asukkaiden osallistumien kehittämiseen Julkista rahoitusta korkeintaan 140 milj. € Palvelut vastaavat tarpeita Jatkuva ja avoin kehittäminen Käyttäjä-kokemus

37 Ote Tesoman allianssin tulosalueista ja mittareista
Avaintulosalue (ATA) ATA:n paino-arvo Mitä tavoitellaan Mitä mitataan Mittaamisen kohderyhmä Tietolähde Mittarin paino-arvo 3. Ikääntyneet ovat toimintakykyisiä ja hyvinvoivia 15 % Ikääntyneiden kotona-asuminen ja toimintakyky Kotihoidon asiakkaiden toimintakyky Allianssin kotihoidon asiakkaat Treen sosiaali-palvelujen asia-kasjärjestelmä 5 % Ikääntyneiden hyvinvointi, päivystyksen käyttötarpeen väheneminen Acutan käytön kustannukset per asukas Allianssin kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat Tampereen SAP Ikääntyneiden hyvinvointi, sairaanpalvelujen käyttötarpeen väheneminen Sairaanpalvelujen käytön kustannukset per asiakas 4. Raskaiden palvelujen käyttö vähenee Erikoissairaan-hoidon kustannusten kasvun hillitseminen Esh-kustannusten muutos per asiakas verrattuna koko Tampereeseen Allianssin terveysasemalle listautuneet asiakkaat Sairaanhoito-piirien laskutus Tampereen kaupungilta; Treen SAP 5. Hyvinvointikeskuk-sen sidosryhmät ovat tyytyväisiä keskuksen toimintaan 20 % Asiakastyytyväisyys Tyytyväisyys palveluihin (NPS) Allianssin palveluja käyttäneet asiakkaat, jolta tiedossa matkapuhelinnumero ja lupa tekstiviesteihin NSP-tekstiviesti-kysely palvelu-tapahtuman jälkeen 10 %

38 Mukana olleiden ajatuksia
Aito monituottajamalli Integraatio sopimusperusteisesti Organisointi sopimusperusteisesti Yhteiset tavoitteet ja mittarit Tulosperusteisuus Sote-keskuksen kilpailutekijänä hyvinvointikeskuksen laaja-alainen palvelurepertuaari Asiakassetelituottajien asema on mietittävä Uhkana voi olla yksityiskohtainen lainsäädäntö, joka ohjaa siiloutumiseen eikä mahdollista toimintamallia

39 Kiitos! Kiitossivulla on tilaa omille yhteystiedoille. Taustalle voi lisätä taustakuvan tai vaihtaa taustan väriä hiiren oikea näppäin → Muotoile tausta -kohdassa