Yhteistoiminnallisen hankemenettelyn kehittäminen

Esitys aiheesta: "Yhteistoiminnallisen hankemenettelyn kehittäminen"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteistoiminnallisen hankemenettelyn kehittäminen
Lahti Raila Oksanen

2 Yhteistoiminnallisuus
Raila Oksanen Yhteistoiminnallisuus Yhteistoiminnallisten toimintatapojen katsotaan soveltuvan hyvin uuden tiedon luomiseen ja tiedon prosessointiin. Kun on yhteinen kieli, luodaan yhteistä ymmärrystä puhumalla ja kuuntelemalla. Uskotaan, että ihminen oppii parhaiden yhdessä toisten ihmisten kanssa. Yhteistoiminnallisilla menetelmillä ryhmä on kykenevä korkeatasoisempaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun/ajatusrakenteisiin. → Perusedellytys modernien oppimisympäristöjen suunnittelussa (Hellström, Johnson, Leppilampi & Sahlberg Yhdessä oppiminen.)

3 Yhteistoiminnallisuuden edellytykset ja hyötyjä
Raila Oksanen Yhteistoiminnallisuuden edellytykset ja hyötyjä Yhteistoiminnallisuuden osatekijöitä ovat: Positiivinen sosiaalinen riippuvuus Yksilöllinen vastuu Osallistuva, avoin vuorovaikutus Sosiaalisten taitojen hallinta Yhdessä arviointi ja pohdiskelu (reflektio) → Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Näin ollen moniammatillinen ryhmä saavuttaa: Yhdessä oppimista Hyvinvoinnin kohentumista Yhdenvertaisuuden toteutumista Sosiaalisen pääoman karttumista Kasvua ja kehitystä Yhteisöllisyyden vahvistumista → ”Yhteistä päämäärä on vaikea nähdä väittelyn keskeltä” (Veikka Gustafsson) (Hellström et.al Yhdessä oppiminen.)

4 Koulun muutoksen laajuuden ymmärtäminen
Raila Oksanen Koulun muutoksen laajuuden ymmärtäminen ”Onnistumisen edellytys on, että opettajat ymmärtävät, mitä opetuksessa pitää nykytilanteeseen nähden muuttaa. Tässä oleellista on tunnistaa, miten koulun arki sellaisena kuin se nyt on eroaa siitä, millainen on opetussuunnitelmassa kuvattu tahtotila. Opettajien täytyy tunnistaa se ja tahtoa toteuttaa muutos arjessa. Heidän täytyy ottaa uudet 2010-luvun menetelmät haltuunsa. Ja viimeiseksi: heillä tulee olla aito mahdollisuus toimia uudella tavalla.” Keskiössä opetus → oppiminen keskiöön Formaali opetus → informaali oppiminen Opettaja tietolähteenä → opettaja ohjaaja, aktivoija, kannustaja Oppilas seuraajana → oppilas oppimisensa tekijä Ulkoa opituista oikeista → omakohtaisiin kysymykset, joihin vastauksista etsitään vastauksia Opetusryhmät → oppimisyhteisöt Luokkahuoneista → avoimiin ja muunneltaviin tiloihin

5 Koulun suunnitteluprosessin eteneminen kunnassa
Raila Oksanen Koulun suunnitteluprosessin eteneminen kunnassa Kunnan strategia Palvelusuunnitelma Palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma Investointisuunnitelma Hankkeen toimintasuunnitelma Tarveselvitys Hankesuunnittelu Suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto Käyttö Takuuaika

6 Kiinteistökustannusten ja vaikutusmahdollisuuksien vaiheet
Raila Oksanen Kiinteistökustannusten ja vaikutusmahdollisuuksien vaiheet Vaikutus-mahdollisuudet €€€€€€€€€€ €€€€ €€ €€ € Tarve-selvitys Hanke-suunnittelu Rakennus-suunnittelu Raken- taminen Koulun toiminta 50 vuoden aikana Kiinteistön ylläpitokustannukset ovat n % koulun toimintakustannuksista

7 Hankkeen tehtäväkokonaisuudet
Raila Oksanen Hankkeen tehtäväkokonaisuudet Tarveselvityksessä perustellaan tilahankinnan tarpeellisuus tai olemassa olevan tilan muutostarve, kuvataan alustavasti tarvittavat tilat ja niille asetettavat vaatimukset, tutkitaan vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet sekä arvioidaan eri ratkaisujen edullisuus. Hankepäätös Hankesuunnittelussa asetetaan rakennushankkeelle täsmälliset laajuutta toimivuutta, laatua, kustannuksia, ajoitusta ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Hankesuunnittelun tuloksena syntyy hankesuunnitelma, joka muodostuu projektiohjelmasta ja hankeohjelmasta. Valmisteluun kuuluu tarvittavien selvitysten teettäminen ja toteutusmuodon alustava määrittäminen. > Investointipäätös

8 Raila Oksanen Tarveselvitys Tarveselvitysvaiheessa kartoitetaan hankeosapuolien välisillä neuvotteluilla mahdollisia uusia ratkaisuja. Yleensä arkkitehti selvittää hankkeen toteuttamisen kannalta sen arkkitehtoniset ja toiminnalliset tavoitteet yhdistämällä erilaisia yleisiä, esimerkiksi lainsäädännöstä ym. johtuvia tavoitteita käyttäjien ja omistajan tavoitteisiin ja muokkaa tavoitteista yhteenvedon, joka sisältää jatkotyöskentelyä varten tarvittavat tiedot. Tarveselvitysvaiheen lopputuloksena syntyneessä aineistossa kuvataan tavoitteita erikseen käyttäjien ja omistajan näkökannalta. Käyttäjien tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi tilojen toimivuuteen ja siihen mielikuvaan, jonka käyttäjä haluaa tiloillaan luoda, ja omistajan vastaavasti tilojen arvoon ja haluttavuuteen. Vaiheen tuloksena syntyy hyväksytty tarveselvitys ja hankepäätös.