Arja Rimpelä Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö

Esitys aiheesta: "Arja Rimpelä Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö"— Esityksen transkriptio:

1 Arja Rimpelä Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö
Nuorten kehitysympäristö muutoksessa Tutkimustietoa metropolialueen kunnista Arja Rimpelä Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö

2 Oppiminen ja hyvinvointi –kyselyt metropolialueella
7. luokan alussa 2011 9. luokan lopussa 2014 14 kuntaa 129 koulua 665 luokkaa 10364 vastaajaa oppimiskyselyssä 9569 vastaajaa hyvinvointikyselyssä 8374 molempiin vastannutta 14 kuntaa 140 koulua 825 luokkaa 7. luokan kyselyihin vastanneista voitiin yhdistää oppilasta 9. luokan kyselyihin

3 Vuoden 2011 kyselyn raportti , 7. luokkalaiset

4 Eriytyivätkö koulut hyvinvoinnin ja koulumenestyksen suhteen 2002-2010?
Kouluterveyskysely , Karvonen ym. 2015

5 Tausta ja toteutus Alueellisen eriytymisen arvellaan kasvaneen , ainakin pääkaupunkiseudulla Kouluvalinnan kasvun oletetaan johtavan kouluerojen kasvuun oppimistuloksissa Seuraukset hyvinvoinnille ja terveydelle tunnetaan huonosti Miten hyvinvointi ja koulumenestys kehittyneet 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä? Ovatko hyvinvointi ja koulumenestys eriytyneet kouluittain ja ovatko koulujen väliset erot kasvaneet? Aineisto: Kouluterveyskysely Mittarit: koulumenestys, hyvinvointi (R-Beck), stressioiresumma Analyysi: hierarkinen klusterianalyysi koulutasolla

6 Koulut jakaantuivat 4:ään koulumenestysklusteriin
Koulumenestyksen erojen kehitys: paras, väliryhmät (50 %, 25 %), heikoin Hyvä Hyvä Klusterianalyysi 4 kouluryhmän Arvosanojen keskiarvon kehitys 2002–2010 4 persentiiliä Heikko Heikko Koulut jakaantuivat 4:ään koulumenestysklusteriin Hyvä Hyvä Kouluterveyskysely , Karvonen ym. 2015 Heikko Heikko

7 Hyvinvoinnin erojen kehitys: heikoin, väliryhmät (50 %, 25 %, hyvinvoivin
Heikko Heikko Klusterianalyysi 3 kouluryhmän hyvinvointi-pisteiden kehitys 2002–2010 4 persentiiliä Hyvä Hyvä Heikko Heikko Hyvä Kouluterveyskysely , Karvonen ym. 2015 Hyvä

8 Kukin poikkipylväs edustaa yhtä koulua
Vakavaa tai keskivaikeaa masennusta potevien osuus (%) kouluittain metropolialueella. Kukin poikkipylväs edustaa yhtä koulua Kouluterveyskysely , Karvonen ym. 2015

9 Huono koulumenestys Heikko hyvinvointi
Kukin poikkipylväs edustaa yhtä koulua Kukin poikkipylväs edustaa yhtä koulua Kouluterveyskysely , Karvonen ym. 2015

10 Hyvinvointi ja koulumenestys selvässä yhteydessä (myös) koulutasolla
Heikoin kouluryhmä Toiseksi heikoin kouluryhmä Toiseksi paras kouluryhmä Paras kouluryhmä Sakari Karvonen et al

11 Päätelmät Koulujen väliset erot pysyviä koko jakson: erot kehittyneet jo ennen luvun alkua Ei näyttöä hyvinvointi- tai koulumenestyserojen kasvusta Hyvinvointi ja koulumenestys koulutasolla yhteydessä toisiinsa Peruskoulu muuten tasa-arvoinen, mutta koulujen väliset erot kehittyvät jakauman ‘heikossa/huonossa’ päässä Myönteistä erityiskohtelua suunnattava etenkin näiden oppilaiden tueksi Koulujen väliset erot: missä määrin oppilaiden valikoituminen taustan mukaan, missä määrin koulun oma vaikutusta?

12 Hyvinvointi, koulumenestys ja vanhempien sosioekonominen asema yksilötasolla

13 Eräitä hyvinvoinnin indikaattoreita koulumenestyksen (keskiarvo) mukaan, 7. luokka, 2011
%

14 9. lk

15 Päätelmät hyvä koulumenestys suojaa hyvinvointia ja ehkäisee terveyden kannalta haitallisia tottumuksia vanhempien korkea koulutus suojaa hyvinvointia ja ehkäisee terveyden kannalta haitallisia tottumuksia ja auttaa lasta menestymään koulussa hyvinvoinnin kannalta riskiryhmässä ovat huonosti koulussa menestyvät lapset, joiden vanhemmilla on matala koulutus

16 Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden elinolot, hyvinvointi ja koulumenestys, 7. luokka

17 Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuudet kouluittain
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuudet kouluittain. Kukin poikkipylväs on yksi koulu

18 Elinolot Kotikieli Viro Venäjä Muu kieli Suomi Ruotsi Suomea kaverien kanssa 77 86 92 - Asunut <5 vuotta 44 18 12 Perheessä molemmat vanhemmat 37 52 71 69 Äiti työtön 4 5 2 Isä työtön Korkeakoulutus: Ainakin toinen vanhempi 14 33 27 35

19 Tytöt 6 8 4 Pojat 7 5 10 11 47 61 53 79 64 65 67 70 Hyvinvointi
Kotikieli Viro Venäjä Muu kieli Suomi, Ruotsi Välitön psyko- sosiaalisen tuen tarve Tytöt 6 8 4 Pojat 7 5 Koulukiusaa-minen ≥ vk 10 11 Säännöllinen harrastus 47 61 53 79 64 65 67 70

20 Hyvinvointi Kotikieli Viro Venäjä Muu kieli Suomi, Ruotsi Aamupala kouluaamuisin Tytöt 24 55 39 61 Pojat 36 49 70 Juonut alkoholia 25 18 31 51 35 27 38 Harjaa hampaat ≥2 krt/pv 69 68 62 53 58 46

21 Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla
Oli jonkin verran enemmän koettuja kouluvaikeuksia (esim. kokeisiin valmistautuminen, läksyjen teko, kirjoittamis- ja lukemistehtävien teko) kuin kantasuomalaisilla Kokivat useammin/yhtä usein että opettajat kiinnostuneita heidän kuulumisista, kohtelevat oikeudenmukaisesti

22 Päätelmät Valtaosalla maahanmuuttajataustaisista 7-luok­kalaisista menee hyvin. Kantaväestöön verrattuna elinolot, etenkin perherakenteen osalta, ovat jonkin verran heikommat. Hyvinvointi, terveystottumukset ja koulunkäynti ovat keskimäärin hieman heikompia, mutta pääosin erot ovat pieniä.

23 Muutostietoja 7:ltä 9:lle luokalle 2011 ja 2014

24 Vahvuudet ja vaikeudet mittarin avulla arvioitu välittömän psykososiaalisen tuen tarve 7.llä (2011) ja 9.llä (2014) luokalla metropolialueen 14 kunnassa - seurantakysely

25 Myöhään nukkumaan menevien osuus 7. llä (2011) ja 9
Myöhään nukkumaan menevien osuus 7.llä (2011) ja 9.llä (2014) luokalla metropolialueen 14 kunnassa - seurantakysely

26 Vahvuudet ja vaikeudet mittarin avulla arvioitu välittömän psykososiaalisen tuen tarve 7.llä (2011) ja 9.llä (2014) luokalla Helsingin seitsemällä suuralueella - seurantakysely

27 Myöhään nukkumaan menevien osuus 7. llä (2011) ja 9
Myöhään nukkumaan menevien osuus 7.llä (2011) ja 9.llä (2014) luokalla Helsingin seitsemällä suuralueella- seurantakysely

28 Päätelmät Hyvinvointi heikkenee 7. ja 9. luokan välillä
Kuntien välillä on eroja, samoin asuinalueiden välillä ainakin Helsingissä Koulujen väliset erot suurempia kuin kuntien väliset

29 Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista
Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

30 Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista
Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

31 Päätelmät Ammatillisten oppilaitosten oppilaat riskiryhmässä

32 Jatkohankkeet Koulupolut: - liitetty yhteishakurekisterin tiedot kustakin oppilaasta (mihin toisen asteen oppilaitokseen hakivat) - seuranta 2015 keväällä: pysyivätkö oppilaitoksessa, jonne pääsivät - valmistuminen, keskeyttäminen, epäonnistunut koulupolku Mitkä tekijät selittävät koulupolkuja 7. luokalta toisen asteen loppuun: hyvinvointi, oppiminen, koulumenestys, koulu, koulutason tekijät, kunta HUS-Hyte kumppanina ja tiedon käyttäjänä jatkossa?

33 Kiitos mielenkiinnosta!

34

35

36

37 Hyvinvoinnin indikaattoreita
Terveystottumukset (nukkumaanmeno, tupakointi, liikunta, humaltuminen, muut päihteet, ruokatottumukset, energiajuomat, sähkötupakka, harrastukset…) Koettu terveys ja stressioireet Masennus , myönteinen suhtautuminen elämään Pitkäaikaissairaudet, lääkärin määräämien lääkkeiden käyttö Koulu-uupumus, koulutyöhön kiinnittyminen Vahvuudet ja vaikeudet …. nukkumaanmeno klo 23- keskivaikea/vaikea masennus hyvinvointipistemäärä psykososiaalisen tuen tarve